Acts 7
1 Bosi pfumu yi zinganga Nzambi wunyuvula: —Mambu mama bafundidi madi makiedika e?
Niin ylimmäinen pappi sanoi: lienevätkö nämät näin?
2 Buna Etieni wuvutula: —Batata ayi bakhomba ziama, bika luwa mambu ndieka ntuba: Nzambi yi nkemboyimonikina Dise dieto Abalahami bu kaba ku Mesopotami, tuamina kavuanda ku Alani,
Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat veljet ja isät, kuulkaat: kunnian Jumala ilmestyi Abrahamille meidän isällemme, kuin hän oli Mesopotamiassa, ennenkuin hän Haranissa asui,
3 ayi wunkamba: Bika tsi aku ayi bibutu biaku vayi yenda ku tsi yoyi ndiela ku monisa.
Ja sanoi hänelle: lähde sinun maaltas ja suvustas, ja tule siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
4 Buna wubika tsi yi Kalide ayi wuyenda vuanda ku Alani. Dise diandi bu kafua, Nzambi wuntumisa mu tsi yayi lulembo zingila buabu.
Silloin hän läksi Kaldeasta, ja asui Haranissa. Ja kuin hänen isänsä kuollut oli, toi hän hänen sieltä tähän maahan, jossa te nyt asutte.
5 Vayi Nzambi kasia kumvana kadi kiuka ko mu tsi yayi, ka diambu ko tini kintoto kioki kalenda tula lutambi luandi. Muaki Nzambi wunvana tsila yi kunvana tsi beni va kimosi ayi nkunꞌandi. Vayi mu thangu yina buna kabutidi kadi muana ko.
Ja ei antanut hänelle siinä perintöä, ei jalankaan leveyttä; ja hän lupasi hänelle sen antaa asuaksensa, ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä, kuin ei hänellä vielä lasta ollut.
6 Buna Nzambi wunkamba: nkunꞌaku wela zingila mu tsi yi kinzenza; bela kuwuyadila ayi bela kuwuyamisa
Ja Jumala puhui hänelle näin: sinun siemenes pitää oleman muukalainen vieraalla maalla, ja heidän pitää sen orjaksi tekemän, ja pahasti sen kanssa menemän neljäsataa ajastaikaa.
7 Vayi Nzambi wubuela kamba diaka: ndiela sambisa tsi yoyi yela kuba yadila Bosi bela totuka mu tsi beni ayi bela kuiza ku tsambidila va buangu kiaki.
Ja sen kansan, jota he palvelevat, tahdon minä tuomita, sanoi Jumala, ja sitte pitää heidän lähtemän ja minua tässä siassa palveleman.
8 Nzambi wuvanga nguizani andi ayi Abalahami: nguizani yi nzengolo yi nitu yi kibakala. Abalahami wubuta Isaki, wunzenga mu lumbu ki nana. Isaki wubuta Yakobi bosi Yakobi wubuta kumi bakulu buadi.
Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin hän siitti Isaakin, ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päivänä. Ja Isaak siitti Jakobin, ja Jakob kaksitoistakymmentä patriarkkaa.
9 Bakulu basumbisa Zozefi ku Ezipite mu diambu di kikhenene. Vayi Nzambi wuba yandi.
Ja ne patriarkat myivät kateudesta Josefin Egyptiin. Ja Jumala oli hänen kanssansa,
10 Diawu kankudila mu ziphasi ziandi zioso ayi mu nlemvo wu Nzambi, Zozefi wumonika mutu wu diela va ntuala Falawo, ntinu wu Ezipite. Diawu kanbiekila nyadi mu Ezipite dioso ayi mu nzo andi yoso.
Ja pelasti hänen kaikista tuskistansa, ja antoi hänelle armon ja viisauden Pharaon, Egyptin kuninkaan, kasvoin edessä, ja hän pani hänen Egyptin valtamieheksi ja kaiken huoneensa päälle.
11 Vayi kutotuka kanda kingolo mu Ezipite dioso ayi mu Kana. Ziphasi zingolo ziba mu thangu beni. Bakulu beto basia baka bidia ko.
Mutta nälkä tuli kaikkeen Egyptiin ja Kanaanin maahan, ja suuri tuska; ja ei meidän isämme löytäneet ravintoa.
12 Yakobi bu kawa ti ble yiba ku Ezipite, buna kuna kafidisa bakulu beto mu khubu yitheti.
Mutta kuin Jakob kuuli Egyptissä jyviä olevan, lähetti hän sinne meidän isämme ensimmäisen kerran.
13 Mu khumbu yimmuadi yayi kaba fidisa, Zozefi wukimonikisa kuidi bakhomba bandi ayi Falawo wuyiza zaba dikanda de Zozefi.
Ja kuin hän toistamiseen heidät lähetti, tunnettiin Joseph veljiltänsä; ja Josephin suku tuli Pharaolle tiettäväksi.
14 Buna Zozefi wutumisa dise diandi Yakobi ayi bibutu biandi bioso. Thalu yi batu boso yiba lusambudi lu batu ayi batu batanu.
Niin Joseph lähetti ja antoi tuoda isänsä Jakobin ja kaiken hänen sukunsa, viisi sielua kahdeksattakymmentä.
15 Yakobi wuyenda ku Ezipite, kuawu kafuila va kimosi ayi bakulu beto.
Ja Jakob meni alas Egyptiin, ja hän kuoli, niin myös meidän isämme.
16 Banatu ku Sikemi, baziku mu biziami bisumba Abalahami kuidi bana ba Amoli, bobo baba nkalanga mu Sikemi.
Ja he vietiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Abraham oli Hemorin lapsilta rahalla ostanut Sikemissä.
17 Sumbu thangu yifueti dedikinina tsila Nzambi kavana Abalahami bu yifikama, buna batu babuelama ayi baluta buelama mu Ezipite
Mutta kuin lupauksen aika lähestyi, josta Jumala oli Abrahamille vannonut, kasvoi ja eneni kansa Egyptissä,
18 nate ntinu wunkaka wukambu zaba Zozefi wutotuka mu Ezipite. Zozefi.
Siihenasti kuin toinen kuningas tuli, joka ei Josephista mitään tietänyt.
19 Ntinu beni wusadila luvunu va ntuala dikanda dieto, wumonisa bakulu beto ziphasi nate mu kuba kuika baloza bana bawu batsombi mu diambu bana beni babika zinga.
Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti meidän isäimme kanssa, niin että heidän piti nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.
20 Yawu thangu yibutukila Moyize, wuba muana wu kitoko va ntuala Nzambi. Zingondi zitatu bambuta bandi bansuekila mu nzo.
Siihen aikaan syntyi Moses, ja hän oli Jumalalle otollinen, ja elätettiin kolme kuukautta isänsä huoneessa.
21 Vayi bambuta bandi bu banloza, buna muana wunketo wu Falawo wuntota ayi wunyundula, wunkitula muanꞌandi.
Mutta kuin hän heitetty oli ulos, otti Pharaon tytär hänen ja kasvatti itsellensä pojaksi.
22 Diawu Moyize wulongila mu ndongokolo yoso yi basi Ezipite, wuyiza ba mutu wunneni mu thubulu andi ayi mu mavanga mandi.
Ja Moses opetettiin kaikessa Egyptiläisten viisaudessa, ja oli voimallinen sanoissa ja töissä.
23 Moyize bu kadukisa makumaya ma mimvu, wubaka lukanu lu kuenda tadi bakhomba bandi; bana ba Iseli.
Mutta kuin hän oli neljänkymmenen ajastajan vanha, joukahtui hänen sydämeensä mennä katsomaan veljiänsä Israelin lapsia.
24 Bu kamona wumosi mu bawu, wumonoso phasi, buna wunkotila ayi wuvonda muisi Ezipite mutu wumonisa muana Iseli phasi.
Ja kuin hän näki yhdelle vääryyttä tehtävän, autti hän häntä ja kosti hänen puolestansa, joka vääryyttä kärsi, ja löi Egyptin miehen.
25 Wubanza ti bakhomba bandi zilznda sudika ti mu nzilꞌandi Nzambi wela kuba kula vayi basia sudika ko.
Mutta hän luuli veljiensä sen ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli heille vapauden antava; vaan eivät he ymmärtäneet.
26 Mu lumbu kilanda, wukimonisa kisa bana ba Iseli thangu baba nuana. Wuzola vutula ndembama va bawu bu kaba kamba: —A kiti beno luidi bakhomba! A bila mbi lulembo kimonisina phasi beno na beno e?
Ja hän tuli toisena päivänä heidän tykönsä, jotka keskenänsä riitelivät, ja sovitti heitä, sanoen: rakkaat miehet, te olette veljekset: miksi te toinen toisellenne vääryyttä teette?
27 Vayi mutu wowo wumonisa ndiandi phasi wutemina Moyize ayi wunkamba: —A nani wubiekidi pfumu ayi zuzi dieto e?
Mutta se, joka lähimmäisellensä vääryyttä teki, lykkäsi häntä, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän ylitsemme?
28 Fuana ngeyo minu tidi vonda banga bobo wuvondidi muisi Ezipite kibeni yono e?
Vai tahdotkos sinä minua niin tappaa, kuin sinä Egyptiläisen eilen tapoit?
29 Moyize bu kawa bobo, wutina ayi wukituka nzenza mu tsi yi Madiani, kuawu kabutila bana buadi bababakala.
Niin Moses pakeni tämän puheen tähden, ja oli Madiamin maakunnassa muukalainen, jossa hän kaksi poikaa siitti.
30 Makumaya ma mimvu bu mavioka, buna mbasi yimmonikina mu dikanga di mongo wu Sinayi. Wummonikina mu nlaki wu mbazu mu finti.
Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi hänelle Herran enkeli korvessa, Sinain vuorella, pensaan tulen liekissä.
31 Moyize bu kamona bobo, wusimina mu diambu di tsongolo. Bu kafikama mu kuenda tadi, buna mbembo yi Pfumu yiwakana:
Mutta kuin Moses sen näki, ihmetteli hän sitä näkyä, ja kuin hän meni lähes katsomaan, niin tapahtui Herran ääni hänelle:
32 Minu ndidi Nzambi yi bakulu baku; Nzambi yi Abalahami, yi Izaki ayi yi Yakobi. Moyize weka tita ayi kasia nunga buela tala ko.
Minä olen sinun isäis Jumala, Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala. Niin Moses vapisi eikä tohtinut sinne katsoa.
33 Buna Pfumu wunkamba: Vula zisapatu zidi mu malu maku, bila buangu kioki telimini kidi ntoto wunlongo.
Ja Herra sanoi hänelle: riisu kenkäs jaloistas; sillä sia, jossas seisot, on pyhä maa.
34 Ndimueni ziphasi zi batu bama badi ku Ezipite. Ndiwilu bidilu biawu. Diawu ndizidi mu kuba kula. Yiza buabu bila ngeyo ndieka tuma ku Ezipite.
Minä olen nähden nähnyt kansani tuskan Egyptissä, ja olen heidän huokauksensa kuullut, ja tulin alas heitä ottamaan ulos: tule siis nyt tänne, minä lähetän sinun Egyptiin.
35 Moyize beni diodi bamanga bu batuba: Nani wubiekidi pfumu ayi zuzi e? Buabu Nzambi wuntuma mu ba pfumu ayi nkudi mu lusadusu lu mbasi yoyi yimmonikina mu finti.
Tämän Moseksen, jota he kielsivät, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? tämän on Jumala lähettänyt päämieheksi ja vapahtajaksi, enkelin käden kautta, joka hänelle pensaassa ilmestyi.
36 Niandi wuba totula bu kavanga mambu manneni ayi bikumu mu tsi yi Ezipite, mu mbu wu mbuaki ayi mu dikanga mu tezo ki makumaya ma mimvu.
Tämä johdatti heitä ulos, ja teki ihmeitä ja merkkejä Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja korvessa, neljäkymmentä ajastaikaa.
37 Moyize beni niandi wukamba bana ba Iseli: Nzambi wela kulutotudila mbikudi wela ba banga minu va khatitsika bakhomba zieno.
Tämä on se Moses, joka sanoi Israelin lapsille: Herra teidän Jumalanne herättää teille teidän veljistänne yhden Prophetan, niinkuin minun, jota teidän pitää kuuleman.
38 Niandi wuba mu lukutukunu ku dikanga va kimosi ayi mbasi yoyi yinyolukila ku mongo Sinayi va kimosi ayi bakulu beto. Niandi wutambula mambu ma moyo muingi katutudisila mawu.
Tämä oli seurakunnassa enkelin kanssa korvessa, joka puhui hänen kanssansa Sinain vuorella, ja meidän isäimme kanssa. Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa,
39 Vayi bakulu beto bamanga kuntumukina; banloza ayi mintima miawu mibaluka ku Ezipite.
Jota ei meidän isämme totelleet, vaan sysäsivät pois sen tyköänsä, ja palasivat sydämessänsä Egyptiin,
40 Bawu bakamba Aloni: —Wutuvangila zinzambi zilenda ku tutuaminina ku ntuala bila tukadi zaba mambu mbi mabuilulu Moyize diodi ditutotula mu tsi yi Ezipite.
Sanoen Aaronille: tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä Mosekselle, joka meidän Egyptin maasta toi ulos, on tapahtunut.
41 Diawu mu bilumbu bina, bavanga tumba kimuana ngombi ayi batambika makaba kuidi tumba beni. Bamona khini mu diambu di bima bivanga mioko miawu.
Ja niinä päivinä tekivät he vasikan, ja uhrasivat epäjumalille uhria, ja riemuitsivat kättensä töistä.
42 Vayi Nzambi wuba tamba manima, wuba yekula mu sadila zimbuetete banga busonimina mu nkanda wu mimbikudi: A basi Iseli, minu lutambikila bibulu ayi makaba mu makumaya ma mimvu mu dikanga e?
Niin Jumala käänsi itsensä, ja antoi ylön heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin prophetain Raamatussa on kirjoitettu: oletteko te Israelin huoneesta minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä ajastaikana korvessa?
43 Beno lunata nzo ngoto yi Moloki ayi mbuetete yi nzambi Lefani, zimfikula ziozi luvanga muingi lubi; sambidila diawu ndiela kulunata mu buvika vioka Babiloni!
Ja te kannoitte Molokin majaa ja teidän jumalanne Remphan tähteä, joita kuvia te teitte kumartaaksenne niitä, ja minä tahdon teidät viedä pois edemmä Babelia.
44 Bakulu beto baba ayi Nzo ngoto yi kimbangi mu dikanga, yivangama banga bu tumina Nzambi, Nzambi mutu wukamba Moyize ti kavanga yawu boso buididi mfikula yoyi kamona.
Meidän isillä oli todistuksen maja korvessa, niinkuin se oli säätänyt, joka Moseksen kanssa puhui, että hänen piti sen tekemän sen esikuvan perään, jonka hän nähnyt oli;
45 Bakulu beto bu batambula yawu; bayikotisa mu thangu zozue mu zitsi zi Bapakanu, babo Nzambi kakuka ku ntuala bakulu beto nate mu thangu Davidi,
Jonka myös meidän isämme vastaan ottivat, ja veivät Josuan kanssa siihen maahan, jossa pakanat asuivat, jotka Jumala hävitti meidän isäimme kasvoin edestä, hamaan Davidin aikaan asti,
46 mutu wowo wumonokono nlemvo kuidi Nzambi ayi wuzola tungila Nzambi Yakobi nzo.
Joka löysi armon Jumalan tykönä, ja anoi, että hän olis majan löytänyt Jakobin Jumalalle.
47 Vayi Salomo wuyiza kuntungila nzo.
Mutta Salomo rakensi hänelle huoneen.
48 Muaki, Nzambi yizangama kakalanga ko mu zinzo zitungulu mu mioko mi batu, banga bu tubila mbikudi:
Vaan se kaikkein Ylimmäinen ei asu käsillä tehdyissä templeissä, niinkuin propheta sanoo:
49 Pfumu wutuba: Diyilu diawu kundu kiama, ntoto kiawu buangu ndieti tetika malu mama. Buna phila nzo mbi luela kuthungila e? Voti phila buangu mbi kiela ba vundulu kiama e?
Taivas on minun istuimeni ja maa jalkaini astinlauta. Minkä huoneen te siis tahdotte minulle rakentaa, sanoo Herra, eli kuka on minun leposiani?
50 Mioko miama misia vanga ko bima bioso biobi e?
Eikö minun käteni ole kaikkia näitä tehnyt?
51 A beno bankua matingu! Beno luidi mintima mikangama ayi matu mafua! Beno mamveno lukidi tingunanga kueno Pheve Yinlongo mu zithangu zioso banga bakulu beno.
Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista! te olette aina Pyhää Henkeä vastaan, niinkuin teidän isänne, niin myös tekin.
52 Mbikudi mbi wowo bakulu beno bakambu yamisa e? Bavonda mimbikudi miomi mitubila ndizulu yi “Mutu wusonga”, mutu wowo beno lusumbisidi ayi lumvodisidi;
Ketä prophetaista ei teidän isänne vainonneet? Ja he tappoivat ne, jotka vanhurskaan tulemista ennustivat, jonka pettäjät ja murhaajat te nyt olitte,
53 beno lutambula Mina mu nzila yi zimbasi ayi lusia keba mina beni ko.
Jotka saitte lain enkelien asetuksen kautta, jota ette pitäneet.
54 Bu bawa mambu momo, bafuema ayi bakueta meno mu diambu diandi.
Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä, ja kiristelivät hampaitansa hänen päällensä.
55 Vayi niandi wuba wuwala mu Pheve Yinlongo, wutala ku Diyilu, wumona nkembo wu Nzambi ayi wumona Yesu buna katelimini va koko ku lubakala lu Nzambi.
Mutta että hän oli täynnä Pyhää Henkeä, katsahti hän ylös taivaasen, näki Jumalan kunnian ja Jesuksen seisovan Jumalan oikialla kädellä,
56 Buna wuba kamba: —Talanu, ndilembo moni Diyilu dizibukidi ayi Muana Mutu telimini va koko ku lubakala lu Nzambi.
Ja sanoi: katso, minä näen taivaat avoinna, ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikialla kädellä.
57 Bayamikina mu mbembo yingolo, bazibika matu mawu. Mu kithuadi baboso batumbu kumfuakana,
Niin he huusivat suurella äänellä, ja tukitsivat korviansa, ja karkasivat kaikki yksimielisesti hänen päällensä,
58 bankoka ku fula di divula ayi banzuba matadi. Bambangi batula minledi miawu va malu ma ditoko dimosi dizina diandi Sawuli.
Ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja kivittivät. Ja todistajat panivat vaatteensa nuorukaisen jalkain juureen, joka kutsuttiin Saulus.
59 Bazuba Etieni matadi vayi niandi wusambila ayi wutuba: —A Pfumu Yesu, tambula Pheve ama.
Ja he kivittivät Stephanin, joka rukoili ja sanoi: Herra Jesus, ota minun henkeni.
60 Bosi wufukama ayi wuyamikina mu mbembo yingolo: —A Pfumu, kadi kuba tangila disumu diadi! Bu kamana tuba bobo, wufua.
Niin hän pani polvillensa, ja huusi suurella äänellä: Herra, älä lue heille tätä syntiä. Ja kuin hän tämän sanonut oli, niin hän nukkui.
