< Zǝfaniya 1 >
1 Amonning oƣli Yosiya Yǝⱨudaƣa padixaⱨ bolƣan waⱪitlarda, Ⱨǝzǝkiyaning qǝwrisi, Amariyaning ǝwrisi, Gǝdaliyaning nǝwrisi, Kuxining oƣli Zǝfaniyaƣa yǝtkǝn Pǝrwǝrdigarning sɵzi: —
Herran sana, joka tuli Sefanjalle, Kuusin pojalle, joka oli Gedaljan poika, joka Amarjan poika, joka Hiskian poika, Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä.
2 Mǝn yǝr yüzidin ⱨǝmmini ⱪurutuwetimǝn, — dǝydu Pǝrwǝrdigar;
Totisesti minä otan kaiken pois maan pinnalta, sanoo Herra.
3 — Insan ⱨǝm ⱨaywanni ⱪurutuwetimǝn, Asmandiki uqar-ⱪanatlar ⱨǝm dengizdiki beliⱪlarni, Barliⱪ putlikaxanglarni rǝzil adǝmlǝr bilǝn tǝng ⱪurutuwetimǝn, Insaniyǝtni yǝr yüzidin üzüp taxlaymǝn, — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Minä otan pois ihmiset ja eläimet, otan pois taivaan linnut ja meren kalat, viettelykset ja jumalattomat. Minä hävitän ihmiset maan pinnalta, sanoo Herra.
4 — Xuning bilǝn Mǝn Yǝⱨuda üstigǝ, Barliⱪ Yerusalemdikilǝr üstigǝ ⱪolumni sozimǝn; Muxu yǝrdǝ «Baal»ning ⱪalduⱪini, «Ⱪemar»larning namini kaⱨinlar bilǝn billǝ üzüp taxlaymǝn;
Minä ojennan käteni Juudaa vastaan ja kaikkia Jerusalemin asukkaita vastaan, ja minä hävitän tästä paikasta Baalin jätteet, epäjumalain pappien nimet ynnä myös Herran papit,
5 Xundaⱪla ɵgzidǝ turup asmandiki jisimlarƣa bax uridiƣanlarni, Pǝrwǝrdigarƣa bax urup, xundaⱪla Uning nami bilǝn ⱪǝsǝm ⱪilip turup, «Malkam»ning nami bilǝnmu ⱪǝsǝm ⱪilidiƣanlarni,
ne, jotka katoilla kumartaen rukoilevat taivaan joukkoa, sekä ne, jotka kumartaen rukoilevat Herraa ja vannovat hänen kauttansa, mutta myös vannovat Melekinsä kautta,
6 Pǝrwǝrdigardin tǝzgǝnlǝrni, Pǝrwǝrdigarni izdimǝydiƣan yaki Uningdin yol sorimiƣanlarnimu üzüp taxlaymǝn.
ynnä ne, jotka ovat luopuneet seuraamasta Herraa, eivät etsi Herraa eivätkä häntä kysy.
7 Rǝb Pǝrwǝrdigarning ⱨuzuri aldida süküt ⱪilinglar; Qünki Pǝrwǝrdigarning küni yeⱪindur; Qünki Pǝrwǝrdigar ⱪurbanliⱪni tǝyyarlidi, U meⱨmanlarni «taⱨarǝt ⱪildurup» ⱨalal ⱪildi;
Vaiti Herran, Herran edessä! Sillä Herran päivä on lähellä; sillä Herra on laittanut teurasuhrin, on vihkinyt kutsuttunsa.
8 Pǝrwǝrdigarning ⱪurbanliⱪining künidǝ xundaⱪ boliduki, Mǝn ǝmirlǝrni, padixaⱨlarning oƣullirini wǝ yat ǝllǝrning kiyimlirini kiyiwalƣanlarning ⱨǝmmisini jazalaymǝn;
Ja Herran teurasuhrin päivänä minä rankaisen päämiehiä ja kuninkaan poikia ja kaikkia muukalaispukuun puettuja.
9 Xu küni Mǝn bosuƣidin dǝssimǝy atlaydiƣanlarni, Yǝni zulum-zorawanliⱪ ⱨǝm aldamqiliⱪⱪa tayinip, hojayinlirining ɵylirini tolduridiƣanlarni jazalaymǝn.
Ja minä rankaisen sinä päivänä kaikkia kynnyksen yli hyppääjiä, jotka täyttävät herransa huoneen väkivallalla ja petoksella.
10 Xu künidǝ, — dǝydu Pǝrwǝrdigar, «Beliⱪ dǝrwazisi»din «Waydad», «Ikkinqi mǝⱨǝllǝ»din ⱨɵrkirǝxlǝr, Dɵng-egizliklǝrdin ƣayǝt zor «gum-gum» ⱪilip wǝyran ⱪilinƣan awazlar anglinidu.
Sinä päivänä, sanoo Herra, kuuluu huuto Kalaportilta ja valitus toisesta kaupunginosasta ja suuri hävitys kukkuloilta.
11 «Ⱨɵrkirǝnglar, i «Oymanliⱪ mǝⱨǝllisi»dikilǝr; Qünki «sodigǝr hǝlⱪ»ning ⱨǝmmisi ⱪiliqlandi, Kümüx bilǝn qingdalƣanlar ⱪirildi!»
Valittakaa, te Huhmaren asukkaat, sillä tuhottu on kaikki kauppaakäypä väki, hävitetty kaikki hopean punnitsijat.
12 — Wǝ xu qaƣda xundaⱪ boliduki, Mǝn Yerusalemni qiraƣlar bilǝn ahturimǝn, Arzangliri üstidǝ tinƣan xarabtǝk turƣan ǝndixisiz adǝmlǝrni, Yǝni kɵnglidǝ: «Pǝrwǝrdigar ⱨeq yahxiliⱪni ⱪilmaydu, yamanliⱪnimu ⱪilmaydu» degǝnlǝrni jazalaymǝn.
Siihen aikaan minä tutkin lampuilla Jerusalemin ja rankaisen ne miehet, jotka rauhassa makaavat pohjasakkansa päällä ja sanovat sydämessään: "Ei Herra tee hyvää eikä pahaa".
13 Əmdi bayliⱪliri olja, Ɵyliri bǝrbat bolidu; Ular ɵylǝrni salƣini bilǝn, Ularda turmaydu; Üzümzarlarni bǝrpa ⱪilƣini bilǝn, Ularning xarabini iqmǝydu.
Heidän rikkautensa joutuu ryöstettäväksi, ja heidän talonsa jäävät autioiksi. He ovat rakentaneet taloja, mutta eivät saa niissä asua; ovat istuttaneet viinitarhoja, mutta eivät saa niistä viiniä juoda.
14 Pǝrwǝrdigarning uluƣ küni yeⱪindur; Bǝrⱨǝⱪ yeⱪindur, intayin tez yetip kelidu; Angla, Pǝrwǝrdigarning künining sadasi! Yetip kǝlgǝndǝ palwanmu ǝlǝmlik warⱪiraydu.
Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti. Kuule, Herran päivä! Silloin sankarit haikeasti huutavat.
15 Xu küni ⱪǝⱨr elip kelidiƣan bir kün, Külpǝtlik ⱨǝm dǝrd-ǝlǝmlik bir kün, Wǝyranqiliⱪ ⱨǝm bǝrbatliⱪ qüxidiƣan bir kün, Zulmǝtlik ⱨǝm sürlük bir kün, Bulutlar ⱨǝm ⱪap-ⱪarangƣuluⱪ bilǝn ⱪaplanƣan bir kün,
Vihan päivä on se päivä, tuskan ja ahdistuksen päivä, häviön ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sankan sumun päivä,
16 Istiⱨkamlaxⱪan xǝⱨǝrlǝrgǝ, sepilning egiz potǝylirigǝ ⱨujum ⱪilidiƣan, Kanay qelinidiƣan, agaⱨ signali kɵtürülidiƣan bir kün bolidu.
pasunan ja sotahuudon päivä varustettuja kaupunkeja ja korkeita muurinkulmia vastaan.
17 Mǝn adǝmlǝr üstigǝ külpǝtlǝrni qüxürimǝn, — Ular ⱪariƣulardǝk yüridu; Qünki ular Pǝrwǝrdigarƣa ⱪarxi gunaⱨ ⱪildi; Ularning ⱪanliri topa-qangdǝk, Ularning üqǝy-ⱪerinliri poⱪtǝk tɵkülidu;
Minä saatan ihmiset ahdistukseen, niin että he kulkevat kuin sokeat, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan. Ja heidän verensä vuodatetaan niinkuin tomu, ja heidän elinnesteensä niinkuin saasta.
18 Pǝrwǝrdigarning ⱪǝⱨri qüxkǝn künidǝ altun-kümüxliri ularni ⱪutⱪuzalmaydu; Bǝlki pütkül jaⱨan Uning ƣǝzǝp oti tǝripidin yǝwetilidu; Qünki U barliⱪ yǝr yüzidikilǝrning üstigǝ mutlǝⱪ bir ⱨalakǝt, dǝⱨxǝtlik bir ⱨalakǝt qüxüridu.
Eivätkä voi pelastaa heitä heidän hopeansa ja kultansa Herran vihan päivänä: hänen kiivautensa tulessa kuluu koko maa. Sillä lopun, äkkilopun, hän tekee kaikista maan asukkaista.