Zǝbur 130

1 «Yuⱪiriƣa qiⱪix nahxisi» Qongⱪur yǝrlǝrdin Sanga pǝryad kɵtürimǝn, i Pǝrwǝrdigar;

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

2 I Rǝb, awazimni angliƣaysǝn; Ⱪulaⱪliringni yelinix sadayimƣa salƣaysǝn;

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

3 Əgǝr Sǝn Yaⱨ, ⱪǝbiⱨliklǝrni sürüxtürüp sanisang, Əmdi Rǝb, kim tik turalaydu?

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

4 Biraⱪ Sǝndǝ mǝƣpirǝt-kǝqürüm bardur; Xunga Sǝndin ǝyminixkǝ bolidu.

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

5 Pǝrwǝrdigarni kütüwatimǝn; Jenim kütüwatidu; Uning sɵzigǝ ümid baƣlidim.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

6 Tün jesǝkqilirining sǝⱨǝrgǝ bolƣan tǝxnasidin artuⱪ, Bǝrⱨǝⱪ, tün jesǝkqilirining sǝⱨǝrgǝ bolƣan tǝxnasidin artuⱪ, Jenim Rǝbkǝ tǝxna bolup kütmǝktǝ.

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

7 I Israil, Pǝrwǝrdigarƣa ümid baƣlanglar; Qünki Pǝrwǝrdigarda ɵzgǝrmǝs muⱨǝbbǝt bardur; Uningda zor nijatliⱪlarmu bar;

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

8 U Israilni barliⱪ ⱪǝbiⱨlikliridin bǝdǝl tɵlǝp ⱪutⱪuzidu.

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.