Qɵl-bayawandiki sǝpǝr 20
1 Birinqi ayning iqidǝ Israillar, yǝni pütkül Israil jamaiti Zin qɵligǝ yetip kelip, Ⱪadǝxtǝ turup ⱪaldi; Mǝryǝm xu yǝrdǝ wapat boldi wǝ xu yǝrgǝ dǝpnǝ ⱪilindi.
Ja Israelin lapset tulivat kaiken seurakunnan kanssa Sinin korpeen, ensimäisellä kuulla, ja kansa viipyi Kadeksessa. Ja MirJam kuoli siellä, ja myös haudattiin sinne.
2 Jamaǝtkǝ iqidiƣanƣa su yoⱪ idi, ular yiƣilip Musa bilǝn Ⱨarunƣa ⱨujum ⱪilƣili turdi.
Ja kansalla ei ollut vettä, ja he kokoontuivat Mosesta ja Aaronia vastaan.
3 Hǝlⱪ Musa bilǝn tǝgixip: — Ⱪerindaxlirimiz Pǝrwǝrdigarning aldida ɵlgǝn qaƣda bizmu billǝ ɵlsǝk boptikǝn!
Ja kansa riiteli Moseksen kanssa, ja sanoivat: jospa olisimme hukkuneet siellä, kussa meidän veljemme hukkuivat Herran edessä.
4 Silǝr nemǝ üqün biz wǝ qarpaylirimizni bu yǝrdǝ ɵlüp kǝtsun dǝp, Pǝrwǝrdigarning jamaitini bu qɵl-jǝzirigǝ baxlap kǝldinglar?
Miksi olette vieneet tämän Herran Herran kansan tähän korpeen, kuolemaan täällä, sekä meitä että karjaamme.
5 Silǝr nemǝ üqün bizni Misirdin elip qiⱪip bundaⱪ dǝⱨxǝtlik yǝrgǝ ǝkǝldinglar? Bu yǝrdǝ ya teriⱪqiliⱪ ⱪilƣili yǝr bolmisa, ya ǝnjür, üzüm, anar bolmisa, iqidiƣanƣa sumu bolmisa, — deyixti.
Ja miksi olette johdattaneet meidät Egyptistä, tuodaksenne meitä tähän pahaan paikkaan, jossa emme taida kylvää, jossa ei myös ole fikunia, taikka viinapuita, ei myös granatin omenia, eipä ole vettäkään juodaksemme?
6 Xuning bilǝn Musa bilǝn Ⱨarun jamaǝttin ayrilip jamaǝt qedirining dǝrwazisi aldiƣa kelip düm yiⱪiliwidi, Pǝrwǝrdigarning julasi u ikkisigǝ ayan boldi.
Niin Moses ja Aaron menivät kansan tyköä seurakunnan majan ovelle ja lankesivat kasvoillensa, ja Herran kunnia näkyi heille.
7 Pǝrwǝrdigar Musaƣa sɵz ⱪilip mundaⱪ dedi: —
Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
8 Ⱨasini ⱪolungƣa al, andin sǝn akang Ⱨarun bilǝn birliktǝ jamaǝtni yiƣip, ularning kɵz aldidila ⱪoram taxⱪa buyruⱪ ⱪil; xundaⱪ ⱪilsang ⱪoram tax ɵz süyini qiⱪiridu; xu yol bilǝn sǝn ularƣa su qiⱪirip, jamaǝt wǝ qarpayliri iqidiƣanƣa su berisǝn.
Ota sauva, ja kokoa kansa, sinä ja veljes Aaron, ja puhukaat kalliolle heidän silmäinsä edessä, ja se antaa vetensä. Ja näin sinun pitää saattaman heille vettä kalliosta, ja juottaman kansan ja heidän karjansa.
9 Xuning bilǝn Musa Pǝrwǝrdigarning ǝmri boyiqǝ Pǝrwǝrdigarning ⱨuzuridin ⱨasini aldi.
Niin otti Moses sauvan Herran edestä, niinkuin hän käski hänelle.
10 Musa bilǝn Ⱨarun ikkisi jamaǝtni ⱪoram taxning aldiƣa yiƣdi wǝ Musa ularƣa: — Gepimgǝ ⱪulaⱪ selinglar, i asiylar! Biz silǝrgǝ bu ⱪoram taxtin su qiⱪirip berǝylimu?! — dedi.
Ja Moses ja Aaron kokosivat kansan kallion eteen, ja sanoivat heille: kuulkaat nyt te niskurit: pitääkö meidän tästä kalliosta teille vettä saaman?
11 Andin Musa ⱨasisi bilǝn ⱪoram taxni ikki ⱪetim uruwidi, naⱨayiti kɵp su eⱪip qiⱪti, sudin jamaǝtmu, qarpaylarmu iqixti.
Ja Moses nosti kätensä ja löi kahdesti sauvallansa kallioon, niin juoksi siitä paljo vettä, ja kansa ja heidän karjansa saivat juoda.
12 Pǝrwǝrdigar Musa bilǝn Ⱨarunƣa: — Silǝr Manga ixǝnmǝy, Israillar aldida Meni muⱪǝddǝs dǝp ⱨɵrmǝtlimigininglar üqün, ikkinglarning bu jamaǝtni Mǝn ularƣa tǝⱪdim ⱪilip bǝrgǝn zeminƣa baxlap kirixinglarƣa yol ⱪoymaymǝn, — dedi.
Ja Herra sanoi Mosekselle ja Aaronille: ettette uskoneet minun päälleni, pyhittääksenne minua Israelin lasten edessä, ei teidän pidä johdattaman tätä joukkoa siihen maahan, jonka minä heille annan.
13 Su qiⱪirilƣan jay «Mǝribaⱨ suliri» dǝp atalƣan; Israillar xu yǝrdǝ Pǝrwǝrdigar bilǝn takallaxⱪanliⱪi üqün, U ularning otturisida Ɵzining muⱪǝddǝs ikǝnlikini kɵrsǝtti.
Tämä on se riitavesi, josta Israelin lapset riitelivät Herran kanssa: ja hän pyhitettiin heidän seassansa.
14 Musa Ⱪadǝxtin Edom padixaⱨi bilǝn kɵrüxüxkǝ ǝlqi ǝwǝtip uningƣa: «Ⱪerindaxliri Israil mundaⱪ dǝydu: — Biz tartiwatⱪan jǝbr-japalarning ⱪandaⱪliⱪi ɵzlirigǝ mǝlum,
Ja Moses lähetti sanansaattajat Kadeksesta Edomin kuninkaan tykö, (sanoen: ) näin sanoo veljes Israel: sinä tiedät kaiken vaivan, joka meille on tapahtunut,
15 bizning ata-bowilirimiz Misirƣa qüxkǝn bolup, biz Misirda uzaⱪ zaman turup kǝttuⱪ; misirliⱪlar bizgimu, bizning ata-bowilirimizƣimu yaman muamilǝ ⱪildi;
Että meidän isämme menivät alas Egyptiin ja me asuimme Egyptissä pitkän ajan, ja Egyptiläiset vaivasivat meitä ja meidän isiämme,
16 biz Pǝrwǝrdigarƣa yeliniweduⱪ, U bizning zarimizƣa ⱪulaⱪ selip, Pǝrixtǝ ǝwǝtip bizni Misirdin elip qiⱪti. Ⱨazir mana, biz ɵzlirining qegrisiƣa jaylaxⱪan Ⱪadǝx degǝn bir xǝⱨǝrdǝ turuwatimiz.
Ja me huusimme Herran tykö, ja hän kuuli äänemme, ja lähetti Enkelin, ja vei meidät Egyptistä ulos. Ja katso, me olemme Kadeksessa, siinä kaupungissa, joka on sinun äärimäisillä rajoillas.
17 Əmdi bizning zeminliridin ɵtüximizgǝ ruhsǝt ⱪilƣan bolsila, biz etiz-eriⱪ wǝ üzümzarliⱪlardin ɵtmǝymiz, ⱪuduⱪliringladin sumu iqmǝymiz; «Han yoli» bilǝn mengip qegriliridin ɵtüp kǝtküqǝ ong-solƣa burulmaymiz» — dedi.
Anna meidän vaeltaa maas lävitse: emme poikkee peltoihin eli viinamäkiin, emme myös juo vettä kaivoista; me vaellamme oikiaa maantietä, ei poiketen oikialle eikä vasemmalle puolelle, siihenasti kuin tulemme sinun rajas ylitse.
18 Lekin Edomlar uningƣa: «Silǝrning bizning zeminimizdin ɵtüxünglǝrgǝ bolmaydu, ɵtimǝn desǝnglar ⱪiliq kɵtürüp silǝrgǝ jǝnggǝ qiⱪimiz» — dedi.
Edom sanoi hänelle: ei sinun pidä minun kauttani vaeltaman, taikka minä kohtaan sinua miekalla.
19 Israillar uningƣa: «Biz «kɵtürülgǝn yol» bilǝn mangimiz, ɵzimiz wǝ mallirimiz süyünglarni iqsǝk, nǝrhi boyiqǝ ⱨǝⱪⱪini berimiz; biz pǝⱪǝt piyadǝ ɵtüp ketimiz, baxⱪa ⱨeq tǝlipimiz yoⱪ» dewidi,
Ja Israelin lapset sanoivat hänelle: me vaellamme yhteistä maantietä, ja jos me ja meidän karjamme juovat sinun vettäs, niin me sen maksamme, emme ilman mitään tahdo; ainoastansa jalkaisin vaellamme sen lävitse.
20 Edom padixaⱨi: «Yaⱪ. Ɵtmǝysilǝr!» dedi. Edom [padixaⱨi] naⱨayiti kɵp adimini baxlap qiⱪip Israillarƣa zor ⱨǝywǝ kɵrsǝtti.
Mutta hän sanoi: ei sinun pidä vaeltaman tästä lävitse. Ja Edomilaiset läksivät heitä vastaan paljolla väellä ja väkevällä kädellä.
21 Xundaⱪ ⱪilip Edomlar Israillarning ularning tǝwǝlikidin ɵtüxigǝ ǝnǝ xu yosunda yol ⱪoymidi; xuning bilǝn Israillar Edomlarning aldidin burulup kǝtti.
Ja näin estivät Edomilaiset Israelin vaeltamasta maansa äären lävitse. Ja Israel käänsi itsensä heistä pois.
22 Ular Ⱪadǝxtin yolƣa qiⱪti; pütkül Israil hǝlⱪi Ⱨor teƣiƣa kǝldi.
Ja Israelin lapset läksivät Kadeksesta ja tulivat kaiken joukon kanssa Horin vuoren tykö.
23 Pǝrwǝrdigar Edomning qegrisidiki Ⱨor teƣida Musa bilǝn Ⱨarunƣa sɵz ⱪilip mundaⱪ dedi: —
Ja Herra puhui Mosekselle ja Aaronille Horin vuorella, Edomin maan rajalla, ja sanoi:
24 Ⱨarun ɵz hǝlⱪlirigǝ ⱪoxulup ketidu; ikkinglar Mǝribaⱨ suliri degǝn jayda Mening ǝmrimgǝ hilapliⱪ ⱪilƣininglar üqün, uning Mǝn Israillarƣa tǝⱪdim ⱪilip bǝrgǝn zeminƣa kirixigǝ bolmaydu.
Kokoontukaan Aaron kansansa tykö; sillä ei hänen pidä tuleman siihen maahan, jonka minä Israelin lapsille antanut olen, että te olitte minun suulleni kovakorvaiset riitaveden tykönä.
25 Sǝn Ⱨarun bilǝn oƣli Əliazarni elip Ⱨor teƣiƣa qiⱪⱪin;
Niin ota siis Aaron ja hänen poikansa Eleatsar, ja vie heidät Horin vuorelle.
26 Ⱨarunning kiyimlirini saldurup, oƣli Əliazarƣa kiydürüp ⱪoy; Ⱨarun xu yǝrdǝ ɵlüp, ɵz hǝlⱪlirigǝ ⱪoxulidu.
Ja riisu Aaronin yltä vaatteet, puettaakses hänen poikansa Eleatsarin ylle: ja Aaron pitää siellä koottaman ja kuoleman.
27 Musa Pǝrwǝrdigarning deginidǝk ⱪildi, üqǝylǝn pütkül jamaǝtning kɵz aldida Ⱨor teƣiƣa qiⱪti.
Ja Moses teki niinkuin Herra hänen käski, ja he astuivat Horin vuorelle kaiken kansan nähden.
28 Musa Ⱨarunning kiyimlirini saldurup uning oƣli Əliazarƣa kiydürüp ⱪoydi; Ⱨarun taƣning qoⱪⱪisida ɵldi. Andin Musa bilǝn Əliazar taƣdin qüxüp kǝldi.
Ja Moses riisui Aaronilta hänen vaatteensa, ja puetti hänen poikansa Eleatsarin ylle. Ja Aaron kuoli siellä, vuoren kukkulalla, mutta Moses ja Eleatsar astuivat vuorelta alas.
29 Pütkül jamaǝt Ⱨarunning ɵlgǝnlikini bildi; xuning bilǝn pütün Israil jǝmǝti Ⱨarun üqün ottuz kün matǝm tutti.
Ja koska kaikki kansa näki Aaronin kuolleeksi, itki koko Israelin huone häntä kolmekymmentä päivää.
