< Mikaⱨ 2 >

1 Ornida yetip ⱪǝbiⱨlikni oylaydiƣanlarƣa wǝ yamanliⱪ ǝyligüqilǝrgǝ way! Pǝⱪǝt ularning ⱪolidin kǝlsila, ular tang etixi bilǝnla uni ada ⱪilidu;
Voi niitä, jotka vahinkoa ajattelevat, ja pahoja juonia vuoteissansa ahkeroitsevat! että he sen täyttäisivät kuin aamu valistaa; sillä heilläpä valta on.
2 Ularning aqkɵz kɵzi etizlarƣa qüxsila, ular zorawanliⱪ ⱪilip buliwalidu; Ɵylǝrgimu ⱪiziⱪipla ⱪalsa, bularnimu elip ketidu; Ular batur kixinimu jǝmǝti bilǝn bulaydu, Adǝmni ɵz mirasliri bilǝn ⱪoxup qanggiliƣa kirgüziwalidu.
He ahnehtivat peltoja, jotka he väkivallalla ottavat, ja huoneita, jotka he omistavat; ja tekevät ylöllistä jokaisen huoneen kanssa ja jokaisen perinnön kanssa.
3 Xunga Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — Mana, Mǝn bu ailigǝ ⱪarap, boyunliringlardin qiⱪiralmaydiƣan yaman bir [boyuntururⱪni] oylap tǝyyarliwatimǝn; Silǝr ǝmdi gidiyip mangmaysilǝr; Qünki xu künlǝr yaman künlǝr bolidu.
Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä ajattelen tälle sukukunnalle pahaa, josta ei teidän pidä voiman vetää pois teidän kansaanne, eikä teidän pidä niin ylpiästi käymän; sillä paha aika tulee.
4 Xu küni ular silǝr toƣranglarda tǝmsilni tilƣa elip, Eqinixliⱪ bir zar bilǝn zarlaydu: — «Biz pütünlǝy bulang-talang ⱪilinduⱪ!; U hǝlⱪimning nesiwisini baxⱪilarƣa bɵlüwǝtti; Uni mǝndin xunqǝ dǝⱨxǝtlik mǝⱨrum ⱪildi! U etizlirimizni munapiⱪⱪa tǝⱪsim ⱪilip bǝrdi!
Sillä ajalla pitää teistä sananlasku otettaman, ja surkia valitus valitettaman, sanoen: me olemme peräti hävitetyt; minun kansani osa on muutettu; kuinka hän meiltä pellot ottaa pois, ja ne jakaa.
5 Xunga Pǝrwǝrdigarning jamaiti arisidin, Silǝrdǝ qǝk taxlap zemin üstigǝ tana tartip nesiwǝ bɵlgüqidin birsimu ⱪalmaydu.
Ja tosin ei teillä pidä osaa Herran seurakunnassa oleman.
6 Ular: «bexarǝt bǝrmǝnglar!» — dǝp bexarǝt beridu! Əgǝr [pǝyƣǝmbǝrlǝr] bu ixlar toƣruluⱪ bexarǝt bǝrmisǝ, ǝmdi bu ar-nomus bizdin ⱨǝrgiz kǝtmǝydu!
Ei teidän pidä (sanovat he) saarnaaman, muiden pitää saarnaaman; ei niiden pidä saarnaaman niinkuin te: emme niin ratki häpiään tule.
7 I Yaⱪup jǝmǝti, «Pǝrwǝrdigarning Roⱨi sǝwr-taⱪǝtsizmu? Bu ixlar rast Uning ⱪilƣanlirimu?» — degili bolamdu? Mening sɵzlirim durus mangƣuqiƣa yahxiliⱪ kǝltürmǝmdu?
Niin Jakobin huone itsensä lohduttaa: luuletkos Herran hengen lyhennetyksi? eikö hänen näitä pitäisi tekemän? eikö minun puheeni ole hyvä sille, joka oikein vaeltaa?
8 Biraⱪ tünügünla Mening hǝlⱪim ⱨǝtta düxmǝndǝk ornidin ⱪozƣaldi; Silǝr hatirjǝmliktǝ yoldin ɵtüp ketiwatⱪanlarning tonini iq kiyimliri bilǝn salduruwalisilǝrki, Ularni huddi uruxtin ⱪaytⱪanlardǝk [kiyimsiz] ⱪaldurisilǝr.
Mutta minun kansani on jo ennen tätä hankkinut niinkuin vihollinen; he ryöstävät sekä hameen että päällisvaatteen niinkuin sodassa niiltä, jotka suruttomasti vaeltavat.
9 Hǝlⱪim arisidiki ayallarni ɵzlirining illiⱪ ɵyliridin ⱪoƣlaysilǝr; Ularning yax balilirini silǝr Mening güzǝl gɵⱨirimdin mǝnggügǝ mǝⱨrum ⱪilisilǝr.
Te ajatte pois minun kansani vaimot kauniista huoneistansa, ja alati otatte pois heidän nuorukaisiltansa minun kaunistukseni.
10 Ornunglardin turup neri ketinglar; Qünki ⱨalakǝtni, Yǝni azabliⱪ bir ⱨalakǝtni kǝltüridiƣan napakliⱪ tüpǝylidin, Bu yǝr silǝrgǝ tǝwǝ aramgaⱨ bolmaydu.
Sentähden nouskaat ja menkäät pois; sillä ette saa tässä olla; saastaisuutensa tähden pitää heidän armottomasti häviämän.
11 Əgǝr biⱨudiliktǝ, yalƣanqiliⱪta yürgǝn birsi yalƣan gǝp ⱪilip: — «Mǝn xarab wǝ ⱨaraⱪⱪa tayinip silǝrgǝ bexarǝt berimǝn» — desǝ, Mana, u xu hǝlⱪⱪǝ pǝyƣǝmbǝr bolup ⱪalidu!
Jos joku lipilaari olis ja valheen saarnaaja, (joka sanois: ) minä tahdon saarnata, kuinka teidän pitää viinaa ja väkevää juomaa juoman; senkaltainen saarnaaja olis tälle kansalle sovelias.
12 Mǝn qoⱪum seni bir pütün ⱪilip uyuxturimǝn, i Yaⱪup; Mǝn qoⱪum Israilning ⱪaldisini yiƣimǝn; Mǝn ularni Bozraⱨdiki ⱪoylardǝk, Ɵz yayliⱪida yiƣilƣan bir padidǝk jǝm ⱪilimǝn; Ular adimining kɵplükidin warang-qurungluⱪⱪa tolidu.
Mutta minä tahdon sinua, Jadob, kokonansa koota, ja jääneet Israelissa saattaa kokoon, ja tahdon heitä, niinkuin Botsran lauman, yhteen saattaa; niinkuin lauma pihatossa, niin myös sen pitää ihmisistä kopiseman.
13 Bir «bɵsüp ɵtküqi» ularning aldiƣa qiⱪip mangidu; Ular bɵsüp qiⱪip, ⱪowuⱪⱪa yetip berip, uningdin qiⱪti; Ular bɵsüp qiⱪti, Yǝni ⱪowuⱪⱪa yetip berip, uningdin qiⱪti; Ularning Padixaⱨi ularning aldida, Pǝrwǝrdigar ularning aldiƣa ɵtüp mangidu.
Yksi särkiä pitää astuman ylös heidän edellänsä; heidän pitää särkemän lävitse, ja käymän portista ulos ja sisälle; ja heidän kuninkaansa pitää käymän heidän edellänsä, ja Herra kaikkein esin heitä.

< Mikaⱨ 2 >