Matta 9
1 Xuning bilǝn u kemigǝ qüxüp dengizdin ɵtüp, ɵzi turƣan xǝⱨǝrgǝ ⱪaytip kǝldi.
Ja hän astui venheeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa.
2 Wǝ mana, kixilǝr zǝmbilgǝ yatⱪuzulƣan bir palǝqni uning aldiƣa elip kǝldi. Əysa ularning ixǝnqini kɵrüp ⱨeliⱪi palǝqkǝ: — Oƣlum, yürǝklik bol, gunaⱨliring kǝqürüm ⱪilindi, — dedi.
Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
3 Andin mana, Tǝwrat ustazliridin bǝziliri kɵnglidǝ: «Bu adǝm kupurluⱪ ⱪiliwatidu!» dǝp oylidi.
Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa".
4 Ularning kɵnglidǝ nemǝ oylawatⱪanliⱪini bilgǝn Əysa ularƣa: — Nemǝ üqün kɵnglünglarda rǝzil oylarda bolisilǝr?
Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?
5 «Gunaⱨliring kǝqürüm ⱪilindi» deyix asanmu yaki «Ornungdin tur, mang!» deyixmu? — dedi wǝ yǝnǝ ularƣa: —
Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?
6 Əmma ⱨazir silǝrning Insan’oƣlining yǝr yüzidǝ gunaⱨlarni kǝqürüm ⱪilix ⱨoⱪuⱪiƣa igǝ ikǝnlikini bilixinglar üqün, — u palǝq kesǝlgǝ: — Ornungdin tur, orun-kɵrpǝngni yiƣixturup ɵyünggǝ ⱪayt, — dedi.
Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" -hän sanoi halvatulle-"nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
7 Ⱨeliⱪi adǝm ornidin turup ɵyigǝ ⱪaytti.
Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.
8 Buni kɵrgǝn top-top adǝmlǝr ⱪorⱪuxup, insanlarƣa bundaⱪ ⱨoⱪuⱪni bǝrgǝn Hudani uluƣlaxti.
Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille.
9 Əysa u yǝrdin qiⱪip aldiƣa ketiwetip, baj yiƣidiƣan orunda olturƣan, Matta isimlik bir [bajgirni] kɵrdi. U uningƣa: — Manga ǝgǝxkin! — dedi. Wǝ Matta ornidin turup, uningƣa ǝgǝxti.
Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
10 Wǝ xundaⱪ boldiki, Əysa [Mattaning] ɵyidǝ meⱨman bolup dastihanda olturƣanda, nurƣun bajgirlar wǝ gunaⱨkarlarmu kirip, Əysa wǝ uning muhlisliri bilǝn ⱨǝmdastihan boldi.
Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.
11 Buni kɵrgǝn Pǝrisiylǝr uning muhlisliriƣa: — Ustazinglar nemixⱪa bajgir wǝ gunaⱨkarlar bilǝn bir dastihanda yǝp-iqip olturidu?! — dedi.
Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?"
12 Bu gǝpni angliƣan Əysa: — Saƣlam adǝmlǝr ǝmǝs, bǝlki bimarlar tewipⱪa moⱨtajdur.
Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
13 Silǝr berip [muⱪǝddǝs yazmilardiki]: «Izdǝydiƣinim ⱪurbanliⱪlar ǝmǝs, bǝlki rǝⱨim-xǝpⱪǝt» deyilgǝn xu sɵzning mǝnisini ɵgininglar; qünki mǝn ⱨǝⱪⱪaniylarni ǝmǝs, bǝlki gunaⱨkarlarni qaⱪirƣili kǝldim, dedi.
Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
14 Xu waⱪitlarda, Yǝⱨya [pǝyƣǝmbǝrning] muhlisliri Əysaning yeniƣa kelip uningƣa: — Nemixⱪa biz wǝ Pǝrisiylǝr pat-pat roza tutimiz, lekin sizning muhlisliringiz tutmaydu? — dǝp soraxti.
Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"
15 Əysa jawabǝn: — Toyi boluwatⱪan yigit tehi toyda ⱨǝmdastihan oltuƣan qaƣda, toy meⱨmanliri ⱨaza tutup oltursa ⱪandaⱪ bolidu!? Əmma xu künlǝr keliduki, yigit ulardin elip ketilidu, ular xu kündǝ roza tutidu.
Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.
16 Ⱨeqkim kona kɵnglǝkkǝ yengi rǝhttin yamaⱪ salmaydu. Undaⱪ ⱪilsa, yengi yamaⱪ [kirixip], kiyimni tartip yirtiwetidu. Nǝtijidǝ, yirtiⱪ tehimu yoƣinap ketidu.
Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan, sillä semmoinen täytetilkku repii palasen vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.
17 Xuningdǝk, ⱨeqkim yengi xarabni kona tulumlarƣa ⱪaqilimaydu. Əgǝr undaⱪ ⱪilsa, [xarabning eqixi bilǝn] tulumlar yerilip ketidu-dǝ, xarabmu tɵkülüp ketidu ⱨǝm tulumlarmu kardin qiⱪidu. Xuning üqün kixilǝr yengi xarabni yengi tulumlarƣa ⱪaqilaydu; xundaⱪ ⱪilƣanda, ⱨǝr ikkilisi saⱪlinip ⱪalidu.
Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät."
18 U [Yǝⱨyaning muhlisliriƣa] bu sɵzlǝrni ⱪiliwatⱪan waⱪtida, mana bir ⱨɵkümdar kelip, uning aldiƣa bax urup: — Mening ⱪizim ⱨazirla ɵlüp kǝtti; ǝmma siz berip uningƣa ⱪolingizni tǝgküzüp ⱪoysingiz, u tirilidu, dedi.
Kun hän tätä heille puhui, niin katso, eräs päämies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Minun tyttäreni kuoli juuri ikään, mutta tule ja pane kätesi hänen päällensä, niin hän virkoaa eloon".
19 Əysa ornidin turup, muhlisliri bilǝn billǝ uning kǝynidin mangdi.
Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsinensa.
20 Wǝ mana, yolda hun tǝwrǝx kesiligǝ giriptar bolƣiniƣa on ikki yil bolƣan bir ayal Əysaning arⱪisidin kelip, uning tonining pexini silidi.
Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua.
21 Qünki u iqidǝ «Uning tonini silisamla, qoⱪum saⱪiyip ketimǝn» dǝp oyliƣanidi.
Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi".
22 Əmma Əysa kǝynigǝ burulup, uni kɵrüp: — Ⱪizim, yürǝklik bol, ixǝnqing seni saⱪaytti! dedi. Xuning bilǝn u ayal xu saǝttǝ saⱪaydi.
Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi". Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.
23 Əmdi Əysa ⱨeliⱪi ⱨɵkümdarning ɵyigǝ kirgǝndǝ, nǝy qeliwatⱪan wǝ ⱨaza tutup waysawatⱪan kixilǝr topini kɵrüp,
Ja kun Jeesus tuli päämiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,
24 ularƣa: — Qiⱪip ketinglar, bu ⱪiz ɵlmidi, bǝlki uhlawatidu, dedi. [Xuni anglap] kɵpqilik uni mǝshirǝ ⱪildi.
sanoi hän: "Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu". Niin he nauroivat häntä.
25 Kixilǝr qiⱪiriwetilgǝndin keyin, u ⱪizning yeniƣa kirip, uning ⱪolini tutiwidi, ⱪiz ornidin turdi.
Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi.
26 Bu toƣrisidiki hǝwǝr pütün yurtta pur kǝtti.
Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan.
27 Əysa u yǝrdin qiⱪⱪanda, ikki ⱪariƣu uning kǝynidin kelip: — I Dawutning oƣli, bizgǝ rǝⱨim ⱪilƣaysiz! — dǝp nida ⱪilixti.
Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä".
28 U ɵygǝ kirgǝndin keyin, xu ikki ⱪariƣu uning aldiƣa kǝldi. Əysa ulardin: — Silǝr mening bu ixⱪa ⱪadir ikǝnlikimgǝ ixinǝmsilǝr? — dǝp soridi. — I Rǝbbim, ixinimiz, — dǝp jawab bǝrdi ular.
Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Uskomme, Herra".
29 U ⱪolini ularning kɵzlirigǝ tǝgküzüp turup: — Ixǝnqinglar boyiqǝ bolsun! dewidi,
Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan".
30 Ularning kɵzliri eqildi. Əysa ularƣa: Bu ixni ⱨeqkimgǝ eytmanglar! dǝp ⱪattiⱪ tapilidi.
Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää".
31 Lekin ular u yǝrdin qiⱪipla, uning nam-xɵⱨritini pütkül yurtⱪa yeyiwǝtti.
Mutta he menivät pois ja levittivät sanomaa hänestä koko siihen maahan.
32 Ular qiⱪip ketiwatⱪanda, kixilǝr jin qaplaxⱪan bir gaqini uning aldiƣa elip kǝldi.
Ja katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen tykönsä mykkä mies, joka oli riivattu.
33 Uningƣa qaplaxⱪan jinning ⱨǝydilixi bilǝnla, ⱨeliⱪi adǝm zuwanƣa kǝldi. Halayiⱪ intayin ⱨǝyranuⱨǝs bolup: — Bundaⱪ ix Israilda zadi kɵrülüp baⱪmiƣan, — deyixti.
Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, niin mykkä puhui, ja kansa ihmetteli sanoen: "Tällaista ei ole Israelissa ikinä nähty".
34 Lekin Pǝrisiylǝr: — U jinlarni jinlarning ǝmirigǝ tayinip ⱪoƣlaydikǝn, deyixti.
Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".
35 Wǝ Əysa barliⱪ xǝⱨǝr wǝ yeza-ⱪixlaⱪlarni kezip, ularning sinagoglirida tǝlim berip, ǝrx padixaⱨliⱪidiki hux hǝwǝrni jakarlidi wǝ ⱨǝrhil kesǝllǝrni wǝ ⱨǝrhil meyip-ajizlarni saⱪaytti.
Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
36 Lekin u top-top adǝmlǝrni kɵrüp ularƣa iq aƣritti, qünki ular harlinip padiqisiz ⱪoy padiliridǝk panaⱨsiz idi.
Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
37 Xuning bilǝn u muhlisliriƣa: — Ⱨosul dǝrwǝⱪǝ kɵp ikǝn, biraⱪ [ⱨosul elix üqün] ixlǝydiƣanlar az ikǝn.
Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
38 Xunga ⱨosulning Igisidin, Ɵz ⱨosulingni yiƣiwelixⱪa ixlǝmqilǝrni jiddiy ǝwǝtkǝysǝn, dǝp tilǝnglar, — dedi.
Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."
