< Markus 15 >

1 Ətisi tang etixi bilǝnla, bax kaⱨinlar aⱪsaⱪallar, Tǝwrat ustazliri wǝ pütkül aliy kengǝxmidikilǝr bilǝn mǝsliⱨǝtlixip, Əysani baƣlap apirip, [waliy] Pilatusⱪa tapxurup bǝrdi.
Ja kohta aamulla varhain pitivät ylimmäiset papit neuvoa vanhimpain ja kirjanoppineitten kanssa ja kaikki raati, ja veivät pois Jesuksen sidottuna ja antoivat ylön Pilatukselle.
2 Pilatus uningdin: — Sǝn Yǝⱨudiylarning padixaⱨimu? — dǝp soridi. U jawabǝn: — Eytⱪiningdǝk, — dedi.
Ja Pilatus kysyi häneltä: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Hän vastasi ja sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.
3 Bax kaⱨinlar uning üstidin ⱪayta-ⱪaytidin ǝrz-xikayǝtlǝrni ⱪilixti.
Ja ylimmäiset papit kantoivat hänen päällensä paljon.
4 Pilatus uningdin yǝnǝ: — Jawab bǝrmǝmsǝn? Ⱪara, ular üstüngdin xunqiwala xikayǝt ⱪiliwatidu!? — dǝp soridi.
Niin Pilatus kysyi taas häneltä ja sanoi: etkös mitään vastaa? Katso, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat.
5 Biraⱪ Əysa yǝnila ⱨeq jawab bǝrmidi; Pilatus buningƣa intayin ⱨǝyran ⱪaldi.
Mutta ei Jesus sitte ensinkään vastannut, niin että Pilatus ihmetteli.
6 Ⱨǝr ⱪetimliⱪ [ɵtüp ketix] ⱨeytida, halayiⱪ ⱪaysibir mǝⱨbusni tǝlǝp ⱪilsa, waliy uni ⱪoyup berǝtti.
Mutta juhlana päästi hän heille yhden vangin irralle, kenenkä he anoivat.
7 Əyni waⱪitta, zindanda Barabbas isimlik bir mǝⱨbus bar idi. U ɵzi bilǝn billǝ topilang kɵtürgǝn ⱨǝmdǝ topilangda ⱪatilliⱪ ⱪilƣan nǝqqǝylǝn bilǝn tǝng solanƣanidi.
Niin oli yksi nimeltä Barabbas, joka oli sidottu kapinan nostajitten kanssa, jotka kapinassa murhan tehneet olivat.
8 Halayiⱪ quⱪan-sürǝn selip waliydin burun ⱨǝmixǝ ularƣa ⱪilƣinidǝk yǝnǝ xundaⱪ ⱪilixini tilǝxti.
Ja kansa huusi ja rupesi häntä rukoilemaan, että hän tekis niinkuin hän aina heille tehnyt oli.
9 Pilatus ularƣa: — Silǝr Yǝⱨudiylarning padixaⱨini ⱪoyup beriximni halamsilǝr? — dedi
Niin Pilatus vastasi heitä, sanoen: tahdotteko, että minä päästän teille Juudalaisten kuninkaan?
10 (qünki u bax kaⱨinlarning ⱨǝsǝthorluⱪi tüpǝylidin uni tutup bǝrgǝnlikini bilǝtti).
(Sillä hän tiesi, että ylimmäiset papit olivat hänen kateudesta antaneet ylön.)
11 Lekin bax kaⱨinlar halayiⱪni: «Buning orniƣa, Barabbasni ⱪoyup bǝr» dǝp tǝlǝp ⱪilixⱪa küxkürtti.
Mutta ylimmäiset papit yllyttivät kansaa, että hän heille ennen päästäis Barabbaan.
12 Pilatus jawabǝn ulardin yǝnǝ: — Undaⱪ bolsa, silǝr «Yǝⱨudiylarning padixaⱨi» dǝp atiƣan kixini ⱪandaⱪ bir tǝrǝp ⱪil dǝwatisilǝr? — dedi.
Niin Pilatus vastasi ja taas sanoi heille: mitä te siis tahdotte, että minun pitää tälle tekemän, jonka te Juudalaisten kuninkaaksi kutsutte?
13 — Ular yǝnǝ awazini kɵtürüp: — Uni krestligin! — dǝp warⱪirixatti.
Niin he taas huusivat: ristiinnaulitse häntä.
14 Pilatus ularƣa: — Nemixⱪa? U nemǝ rǝzillik ɵtküzüptu? — dedi. Biraⱪ ular tehimu ƣaljirlixip: — Uni krestligin! — dǝp warⱪiraxti.
Mutta Pilatus sanoi heille: mitäs hän pahaa on tehnyt? Mutta he huusivat vielä kovemmin: ristiinnaulitse häntä.
15 Xunga Pilatus, halayiⱪni razi ⱪilmaⱪqi bolup, Barabbasni ularƣa qiⱪirip bǝrdi. Əysani bolsa ⱪamqilatⱪandin keyin, krestlǝx üqün [lǝxkǝrlirigǝ] tapxurdi.
Mutta Pilatus tahtoi kansan mielen noutaa ja päästi heille Barabbaan. Ja Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi ylös ristiinnaulittaa.
16 Andin lǝxkǝrlǝr Əysani waliy ordisidiki sǝynaƣa elip kirip, pütün lǝxkǝrlǝr topini bu yǝrgǝ jǝm boluxⱪa qaⱪirdi.
Niin huovit veivät hänen raastupaan ja kutsuivat kokoon kaiken joukon,
17 Ular uning uqisiƣa sɵsün rǝnglik ton kiydürüxti, andin ular tikǝnlik xahqilardin toⱪuƣan bir tajni bexiƣa kiygüzdi.
Ja puettivat hänen purpuraan ja panivat hänen päähänsä väännetyn orjantappuraisen kruunun,
18 Andin uni mubarǝklǝp: «Yaxiƣayla, i Yǝⱨudiylarning padixaⱨi!» deyixti.
Ja rupesivat häntä tervehtimään: terve Juudalaisten kuningas!
19 Andin bexiƣa ⱪomux bilǝn ⱨǝdǝp urup, uningƣa ⱪarap tükürüxti wǝ uning aldida tiz püküp, sǝjdǝ ⱪilixti.
Ja he löivät häntä päähän ruovolla ja sylkivät hänen päällensä, panivat polvillensa ja kumartaen rukoilivat häntä.
20 Ular uni xundaⱪ mazaⱪ ⱪilƣandin keyin, uningdin sɵsün tonni salduruwetip, uqisiƣa ɵz kiyimlirini kiydürdi; andin ular uni krestlǝx üqün elip qiⱪixti.
Ja kuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purpuran, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ulos ristiinnaulittaa.
21 Kurini xǝⱨiridin bolƣan, Simon isimlik bir kixi yezidin kelip, u yǝrdin ɵtüp ketiwatatti (bu kixi Iskǝndǝr bilǝn Rufusning atisi idi). [Lǝxkǝrlǝr] uni tutup kelip, [Əysaning] krestini uningƣa mǝjburiy kɵtürgüzdi.
Ja niin he vaativat yhden, joka ohitse kävi (ja tuli pellolta, Simonin Kyreniläisen, Aleksanderin ja Rufin isän), kantamaan hänen ristiänsä.
22 Ular Əysani Golgota (tǝrjimisi, «bax sɵngǝk») degǝn yǝrgǝ elip kǝldi;
Ja he veivät hänen siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on niin paljo kuin Pääkallon paikka,
23 andin ular uningƣa iqix üqün murmǝkki arilaxturulƣan aqqiⱪ xarab bǝrdi; lekin u uni ⱪobul ⱪilmidi.
Ja he antoivat hänelle viinaa juoda myrrhamilla sekoitettua. Vaan ei hän ottanut.
24 Ular uni krestligǝndin keyin, kiyimlirini ɵzara bɵlüxüwelix üqün, ⱨǝrⱪaysisining ülüxini bekitixkǝ ⱨǝrbir kiyimning üstigǝ qǝk taxlidi.
Ja kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa, mitä kunkin piti saaman.
25 Uni krestligǝn waⱪit künning üqinqi saiti idi.
Mutta se oli kolmas hetki, kun he hänen ristiinnaulitsivat.
26 Uni ǝyibligǝn xikayǝtnamidǝ «Yǝⱨudiylarning padixaⱨi» dǝp pütülgǝnidi.
Ja oli päällekirjoitettu hänen syynsä kirjoitus: JUUDALAISTEN KUNINGAS.
27 Ular uning bilǝn tǝng ikki ⱪaraⱪqinimu krestlidi, biri ong tǝripidǝ, yǝnǝ biri sol tǝripidǝ idi.
Ja he ristiinnaulitsivat kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yhden hänen oikialle ja toisen vasemmalle puolellensa.
28 Xundaⱪ ⱪilip, muⱪǝddǝs yazmilardiki: «U jinayǝtqilǝrning ⱪatarida sanaldi» degǝn sɵz ǝmǝlgǝ axuruldi.
Ja niin täytettiin se kirjoitus, joka sanoo: ja hän on pahantekiäin sekaan luettu.
29 U yǝrdin ɵtkǝnlǝr baxlirini qayⱪixip, uni ⱨaⱪarǝtlǝp: — Uⱨuy, sǝn ibadǝthanini buzup taxlap, üq kün iqidǝ ⱪaytidin yasap qiⱪidiƣan adǝm,
Ja ne, jotka siitä ohitse kävivät, pilkkasivat häntä ja vääntelivät päätänsä, sanoen: voi sinuas, joka templin maahan jaotat ja kolmena päivänä rakennat ylös!
30 ǝmdi ɵzüngni ⱪutⱪuzup kresttin qüxüp baⱪⱪina! — deyixti.
Vapahda itses ja astu alas rististä.
31 Bax kaⱨinlar bilǝn Tǝwrat ustazlirimu ɵzara xundaⱪ mǝshirǝ ⱪilip: — U baxⱪilarni ⱪutⱪuzuptikǝn, ɵzini ⱪutⱪuzalmaydu.
Niin myös ylimmäiset papit pilkkasivat häntä keskenänsä kirjanoppineiden kanssa, sanoen: muita hän autti, ei hän voi itsiänsä auttaa.
32 Israilning padixaⱨi bolƣan Mǝsiⱨ ǝmdi kresttin qüxüp baⱪsunqu, xuni kɵrsǝkla uningƣa etiⱪad ⱪilimiz! — deyixti. Uning bilǝn tǝng krestlǝngǝnlǝrmu uni xundaⱪ ⱨaⱪarǝtlǝxti.
Kristus, Israelin kuningas, astukaan nyt alas rististä, että me näkisimme ja uskoisimme. Ja ne, jotka hänen kanssansa ristiinnaulitut olivat, pilkkasivat häntä.
33 Əmdi [künning] altinqi saiti kǝlgǝndǝ, pütkül zeminni ⱪarangƣuluⱪ ⱪaplidi wǝ toⱪⱪuzinqi saitigiqǝ dawam ⱪildi.
Mutta kuin kuudes hetki tuli, tuli pimeys kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.
34 Toⱪⱪuzinqi saǝttǝ Əysa yuⱪiri awaz bilǝn: «Eloi, Eloi, lama xawaⱪtani?», mǝnisi: — «Hudayim, Hudayim, meni nemixⱪa taxliwǝtting?» dǝp ⱪattiⱪ nida ⱪildi.
Ja yhdeksännellä hetkellä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on niin paljo kuin: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minut annoit ylön?
35 U yǝrdǝ turuwatⱪanlarning bǝziliri buni anglap: — Mana, u Ilyas pǝyƣǝmbǝrgǝ nida ⱪiliwatidu, — deyixti.
Ja kuin muutamat, jotka siinä seisoivat, sen kuulivat, sanoivat he: katso, hän huutaa Eliasta.
36 Ulardin birǝylǝn yügürüp berip, bir parqǝ bulutni aqqiⱪ xarabⱪa qilap, ⱪomuxning uqiƣa selip uningƣa iqküzüp: — Tohtap turunglar! Ⱪarap baⱪayli, ilyas [pǝyƣǝmbǝr] uni qüxürgili kelǝrmikin? — dedi.
Niin juoksi yksi ja täytti sienen etikalla ja pani sen ruovon ympärille, taritsi hänen juoda, sanoen: pidäs! katsokaamme, tuleeko Elias häntä ottamaan pois.
37 Əysa ⱪattiⱪ warⱪiridi-dǝ, roⱨini ⱪoyuwǝtti.
Mutta Jesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
38 Wǝ [xu ǝsnada] ibadǝthanining iqkiri pǝrdisi yuⱪiridin tɵwǝngǝ ikki parqǝ bɵlüp yirtildi.
Ja templin esivaate repesi kahtia, ylhäältä hamaan alas.
39 Əmdi uning udulida turƣan yüzbexi uning ⱪandaⱪ nida ⱪilip roⱨini ⱪoyuwǝtkǝnlikini kɵrüp: — Bu adǝm ⱨǝⱪiⱪǝtǝn Hudaning oƣli ikǝn! — dedi.
Mutta kuin päämies, joka siinä hänen kohdallansa seisoi, näki, että hän niin huutain henkensä antoi, sanoi hän: totisesti oli tämä ihminen Jumalan Poika.
40 U yǝrdǝ yǝnǝ bu ixlarƣa yiraⱪtin ⱪarap turuwatⱪan birnǝqqǝ ayallarmu bar idi. Ularning arisida Magdalliⱪ Mǝryǝm, kiqik Yaⱪup bilǝn Yosǝning anisi Mǝryǝm wǝ Salomilar bar idi.
Ja siellä oli myös vaimoja, jotka taampaa katselivat, joiden seassa oli Maria Magdalena ja Maria, vähemmän Jakobin ja Joseen äiti, ja Salome,
41 Ular ǝslidǝ Əysa Galiliyǝ ɵlkisidǝ turƣan waⱪitta uningƣa ǝgixip, uning hizmitidǝ bolƣanlar idi; bulardin baxⱪa uning bilǝn Yerusalemƣa birgǝ kǝlgǝn yǝnǝ nurƣun ayallarmu [uning ǝⱨwaliƣa] ⱪarap turatti.
Jotka myös häntä Galileassa seuranneet ja palvelleet olivat; ja monta muuta, jotka hänen kanssansa Jerusalemiin menneet olivat.
42 Kǝqⱪurun kirip ⱪalƣanda («tǝyyarlax küni», yǝni xabat künining aldinⱪi küni bolƣaqⱪa),
Ja kuin jo ehtoo tuli (että valmistuspäivä oli, joka on esisabbatti),
43 aliy kengǝxmining tolimu mɵtiwǝr ǝzasi, Arimatiyaliⱪ Yüsüp bar idi. Umu Hudaning padixaⱨliⱪini kütüwatⱪan bolup, jür’ǝt ⱪilip [waliy] Pilatusning aldiƣa kirip, uningdin Əysaning jǝsitini berixni tǝlǝp ⱪildi.
Tuli Joseph Arimatiasta, kunniallinen raatimies, joka myös odotti Jumalan valtakuntaa, hän rohkeni mennä Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista.
44 Pilatus Əysaning alliⱪaqan ɵlgǝnlikigǝ ⱨǝyran boldi; u yüzbexini qaⱪirip, uningdin Əysaning ɵlginigǝ heli waⱪit boldimu, dǝp soridi.
Niin Pilatus ihmetteli, että hän jo kuollut oli, ja kutsui tykönsä päämiehen ja kysyi häneltä, oliko hän jo aikaa kuollut.
45 Yüz bexidin ǝⱨwalni uⱪⱪandin keyin, Yüsüpkǝ jǝsǝtni bǝrdi.
Ja kuin hän asian päämiehiltä ymmärsi, antoi hän Josephille ruumiin.
46 Yüsüp esil kanap rǝht setiwelip, jǝsǝtni [kresttin] qüxürüp kanap rǝhttǝ kepǝnlidi wǝ uni ⱪiyada oyulƣan bir ⱪǝbrigǝ ⱪoydi; andin ⱪǝbrining aƣziƣa bir taxni domilitip ⱪoydi.
Ja hän osti liinavaatteen, otti hänen alas ja kääri liinavaatteeseen, ja pani hänen hautaan, joka kallioon hakattu oli, ja vieritti kiven haudan ovelle.
47 Wǝ Magdalliⱪ Mǝryǝm bilǝn Yosǝning anisi Mǝryǝm uning ⱪoyulƣan yerini kɵrüwaldi.
Mutta Maria Magdalena ja Joseen Maria katselivat, kuhunka hän pantiin.

< Markus 15 >