Lawiylar 11
1 Pǝrwǝrdigar Musa bilǝn Ⱨarunƣa mundaⱪ dedi: —
Waaqayyos Musee fi Arooniin akkana jedhe;
2 Israillarƣa mundaⱪ degin: — Yǝr yüzidiki barliⱪ ⱨaywanlarning iqidin silǝrgǝ yeyixkǝ bolidiƣan janiwarlar xuki: —
“Israaʼelootaan akkana jedhaa: ‘Bineensota lafa irra jiraatan hunda keessaa kanneen isin nyaachuu dandeessan isaan kanaa dha:
3 Ⱨaywanlar iqidǝ ⱨǝm tuyaⱪliri pütün aqimaⱪ (tuyaⱪliri pütünlǝy yeriⱪ) ⱨǝm kɵxigüqi ⱨaywanlarning ⱨǝrbirini yesǝnglar bolidu.
Bineensa kotteen isaa guutumaan guutuutti baqaqaa taʼe kan alala guuru kam iyyuu nyaachuu dandeessu.
4 Lekin kɵxigüqi yaki aqimaⱪ tuyaⱪliⱪ ⱨaywanlardin tɵwǝndikilǝrni yemǝslikinglar kerǝk: — Tɵgǝ: qünki u kɵxigini bilǝn tuyiⱪi aqimaⱪ ǝmǝs. Xunga u silǝrgǝ ⱨaram bolidu.
“‘Kanneen alala qofa guuran yookaan kotteen isaanii qofti baqaqaa taʼe garuu nyaachuu hin qabdan. Gaalli yoo alala guure iyyuu kottee baqaqaa hin qabu; inni isiniif qulqulluu miti.
5 Suƣur bolsa kɵxigini bilǝn tuyiⱪi aqimaⱪ ǝmǝs — u silǝrgǝ ⱨaram bolidu.
Osoleen yoo alala guurte iyyuu kottee baqaqaa hin qabdu; isheen isiniif qulqulluu miti.
6 Toxⱪan bolsa bumu kɵxigini bilǝn tuyiⱪi aqimaⱪ ǝmǝs — u silǝrgǝ ⱨaram bolidu.
Illeettiin yoo alala guurte iyyuu kottee baqaqaa hin qabdu; isheen isiniif qulqulluu miti.
7 Qoxⱪa bolsa tuyaⱪliri aqimaⱪ (tuyaⱪliri pütünlǝy yeriⱪ) bolƣini bilǝn kɵximigini üqün silǝrgǝ ⱨaram bolidu.
Booyyeen yoo kottee baqaqaa qabaate iyyuu alala hin guuru; inni isiniif qulqulluu miti.
8 Silǝr xu ⱨaywanlarning gɵxidin yemǝslikinglar kerǝk wǝ ularning ɵlükigimu tǝgmǝnglar. Ular bolsa silǝrgǝ ⱨaram bolidu.
Isin foon isaanii nyaachuu yookaan raqa isaanii tuquu hin qabdan; isaan isiniif qulqulluu miti.
9 Suda yaxaydiƣan janiwarlardin tɵwǝndikilǝrni yeyixkǝ bolidu: — sudiki, yǝni dǝrya-dengizlardiki janiwarlardin ⱪaniti wǝ ⱪasiraⱪliri bolƣanlarni yeyixkǝ bolidu;
“‘Uumamawwan bishaan galaanotaa fi bishaan lageenii keessa jiraatan hunda keessaa kanneen qoochoo fi qola qaban kam iyyuu nyaachuu dandeessu.
10 lekin dǝrya-dengizlarda yaxaydiƣan, yǝni sularda top-top üzidiƣan barliⱪ janiwarlardin, ⱪasiraⱪliri yaki ⱪaniti bolmiƣanlirini yemǝslikinglar kerǝk; ular silǝrgǝ yirginqlik sanalsun.
Garuu uumamawwan galaanotaa fi lageen keessa jiraatan kanneen qoochoo fi qola hin qabne hundi, uumamawwan bishaan keessa munyuuqan hundi yookaan kanneen bishaan keessa jiraatan hundi isiniif xuraaʼoo haa taʼan.
11 Mǝzkur janiwarlar dǝrwǝⱪǝ silǝrgǝ yirginqlik sanalsun; silǝr ularning gɵxidin yemǝslikinglar kerǝk; ularning ɵlükini yirginqlik dǝp ⱪaranglar.
Isaan isin duratti xuraaʼoo waan taʼaniif foon isaanii hin nyaatinaa; raqni isaaniis xuraaʼaa haa taʼu.
12 Sudiki janiwarlarning iqidin ⱪaniti bilǝn ⱪasiriⱪi bolmiƣan janiwarlarning ⱨǝmmisi silǝrgǝ yirginqlik sanalsun.
Wanni bishaan keessa jiraatu kan qoochoo fi qola hin qabne kam iyyuu isiniif xuraaʼaa haa taʼu.
13 Uqar-ⱪanatlardin tɵwǝndikilǝr silǝrgǝ yirginqliktur; ular yeyilmǝsliki kerǝk wǝ silǝrgǝ yirginqlik bolsun: — yǝni bürküt, ⱪorultaz-tapⱪuxlar, dengiz bürküti,
“‘Isaan kunneen simbirroota isin jibbuu qabdanii dha; hin nyaataman; isaan xuraaʼoo dha: risaa, rumicha, rumicha gurraacha,
14 ⱪarliƣaq ⱪuyruⱪluⱪ sar, laqin wǝ ularning hilliri,
culullee, culullee gurraacha gosa garaa garaa,
15 ⱨǝmmǝ ⱪaƣa-ⱪozƣunlar wǝ ularning hilliri,
arraagessa gosa garaa garaa,
16 müxükyapilaⱪ, tɵgiⱪux, qayka, sar wǝ ularning hilliri,
guchii, urunguu, allaattii bishaanii, coroffee gosa garaa garaa,
17 ⱨuwⱪux, ⱪarna, ibis,
urunguu xinnaa, daakiyyee, urunguu guddaa,
18 aⱪⱪu, saⱪiyⱪux, beliⱪ’alƣuq,
urunguu adii, urunguu gammoojjii, allaattii raqaa,
19 lǝylǝk, turna wǝ uning hilliri, ⱨɵpüp wǝ xǝpǝrǝng ⱪatarliⱪlar silǝrgǝ ⱨaram sanalsun.
huummoo, huummoo gosa kamii iyyuu, haadha gaayyee, simbira halkanii.
20 Buningdin baxⱪa tɵt putlap mangidiƣan, uqidiƣan uxxaⱪ janiwarlarning ⱨǝmmisi silǝrgǝ yirginqlik bolidu.
“‘Ilbiisonni barrisan kanneen miilla afraniinuu deeman hundi isiniif xuraaʼoo haa taʼani.
21 Ⱨalbuki, tɵt putlap mangidiƣan, uqidiƣan uxxaⱪ janiwarlardin tɵwǝndikilǝrni yesǝnglar bolidu: — puti bilǝn ügilik paqiⱪi bolup, yǝr yüzidǝ sǝkriyǝlǝydiƣanlarni yesǝnglar bolidu;
Taʼus ilbiisonni barrisan kanneen miilla afraniinuu deeman keessaa tokko tokko nyaachuu ni dandeessu; isaanis warra ittiin lafa irra utaaluuf miilla dadachaʼu qabanii dha.
22 bularning iqidin silǝrgǝ yeyixkǝ bolidiƣanliri: — qekǝtkǝ wǝ uning hilliri, ⱪara qekǝtkǝ wǝ uning hilliri, tomuzƣa wǝ uning hilliri, qaⱪqiⱪiz wǝ uning hilliri.
Isaan keessaas hawwaannisa gosa garaa garaa, hawwaannisa magariisa garaa garaa, farda waaqaa garaa garaa fi korophisa garaa garaa nyaachuu dandeessu.
23 Lekin tɵt putluⱪ bolƣan ɵmiligüqi ⱨǝm uqidiƣan ⱨǝmmǝ baxⱪa janiwarlar silǝrgǝ yirginqlik sanalsun.
Garuu ilbiisota barrisan kanneen miilla afur qaban biraa hundi isiniif xuraaʼoo haa taʼan.
24 Bu janiwarlardinmu mundaⱪ yol bilǝn napak bolisilǝr; birkim ularning ɵlük tenigǝ tǝgsǝ kǝq kirgüqǝ napak ⱨesablinidu.
“‘Isin wantoota kanneeniin of xureessitu; namni raqa isaanii tuqu kam iyyuu hamma galgalaatti xuraaʼaa dha.
25 Kimdǝkim bularning ɵlükining bir ⱪismini kɵtürsǝ ɵz kiyimlirini yuyuxi kerǝk, u kixi kǝq kirgüqǝ napak ⱨesablinidu.
Namni reeffa isaanii tokko illee lafaa fuudhu kam iyyuu uffata isaa miiccachuu qaba; inni hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼa.
26 Tuyaⱪliri aqimaⱪ, biraⱪ pütünlǝy bɵlünmigǝn yaki kɵximǝydiƣan ⱨaywanlarning ⱨǝmmisi silǝrgǝ ⱨaramdur; ⱨǝrkim [ularning ɵlükigǝ] tǝgsǝ napak sanalsun.
“‘Bineensi kottee baqaqaa qabu kan kotteen isaa guutumaan guutuutti gargar hin qoodamin yookaan alala hin guurre kam iyyuu isiniif xuraaʼaa dha; namni raqa isaanii tuqu kam iyyuus xuraaʼaa taʼa.
27 Tɵt puti bilǝn mangidiƣan ⱨaywanlarning iqidin tapini bilǝn mangidiƣanlarning ⱨǝmmisi silǝrgǝ napak bolup, ⱨǝrkim ularning ɵlük tǝnlirigǝ tǝgsǝ kǝq kirgüqǝ napak sanilidu.
Bineensota miilla afuriin deeman hunda keessaa kanneen faanaan ejjetan isiniif xuraaʼoo dha; namni raqa isaanii tuqu kam iyyuus hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼa.
28 Kimki ularning ɵlükini kɵtürsǝ ɵz kiyimlirini yuyuxi kerǝk, u kixi kǝq kirgüqǝ napak turidu. Bu ⱨaywanlar bolsa silǝrgǝ ⱨaram bolidu.
Namni raqa isaanii lafaa fuudhu kam iyyuu uffata isaa miiccachuu qaba; inni hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼa. Isaanis isiniif xuraaʼoo dha.
29 Yǝr yüzidǝ ɵmiligüqi uxxaⱪ janiwarlarning iqidin silǝrgǝ ⱨaram bolƣanlar munular: — ⱪariƣu zokor, qaxⱪan, kǝslǝnqük wǝ ularning türliri,
“‘Uumamawwan lafa irra munyuuqan keessaa isaan kunneen isiniif xuraaʼoo dha; isaanis: tuqaa, hantuuta, loccuu gurguddaa gosa gosaa,
30 salma, ⱪizil kǝslǝnqük, tam kǝslǝnqüki, tügürük kǝslǝnqük wǝ hameleon ⱪatarliⱪlar ⱨaram bolidu.
loccuu cirrachaa, naacha, qarcoo, qarcabboo fi gaararraa dha.
31 Bularning ⱨǝmmisi yǝr yüzidǝ ɵmüligüqi ⱨǝmmǝ uxxaⱪ janiwarlarning iqidǝ silǝrgǝ ⱨaram bolidu; ularning ɵlükigǝ tǝgsǝ, kǝq kirgüqǝ napak sanilidu.
Uumamawwan lafa irra munyuuqan keessaa isaan kunneen isiniif xuraaʼoo dha; namni raqa isaanii tuqus hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼa.
32 Bu janiwarlarning ɵlüki ⱨǝrⱪandaⱪ nemigǝ qüxüp ⱪalsa xu nemǝ napak ⱨesablinidu — ⱨǝrⱪandaⱪ yaƣaq ⱪaqa-ⱪuqa bolsun, kiyim bolsun, terǝ bolsun, taƣar bolsun, ⱨǝrⱪandaⱪ ixⱪa ixlitilidiƣan ǝswab bolsun, suƣa qilinixi kerǝk; ular kǝq kirgüqǝ napak sanilip, keyin pak bolidu.
Uumamawwan sana keessaa tokko yoo duʼee miʼa wayii irra buʼe, miʼi sun faayidaan isaa waan fedhe iyyuu taʼu, inni muka irraa, huccuu irraa, gogaa irraa yookaan keeshaa irraa hojjetamu illee miʼi sun xuraaʼaa taʼa; miʼa sana bishaan keessa buusaa. Innis hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼee ergasii immoo qulqulluu taʼa.
33 Bularning biri sapaldin yasalƣan ⱨǝrⱪandaⱪ ⱪaqa iqigǝ qüxüp ⱪalsa, xu ⱪaqa iqidiki ⱨǝmmǝ nǝrsǝ napak sanalsun wǝ ⱪaqa ɵzi sundurulsun.
Isaan keessaa tokko okkotee keessa yoo buʼe, wanni okkotee sana keessa jiru hundi xuraaʼaa taʼa; isinis okkotee sana cabsuu qabdu.
34 Əgǝr ⱪaqidiki sudin ax-taam üstigǝ qaqrap kǝtsǝ, ax-taam napak sanalsun wǝ xundaⱪla ⱪaqidiki ⱨǝrⱪandaⱪ iqimlikmu napak sanalsun.
Nyaanni nyaatamuu dandaʼu kan garuu bishaan okkotee akkasii keessaa itti naqame kam iyyuu xuraaʼaa dha; dhugaatiin okkotee sana keessaa dhugamuu dandaʼu kam iyyuus xuraaʼaa dha.
35 Ⱨǝrnemigǝ undaⱪ ɵlükning birǝr ⱪismi qüxüp ⱪalsimu, napak sanalsun. Əgǝr tonur wǝ oqaⱪ bolsa, napak boldi dǝp qeⱪiwetilsun; ular silǝrgǝ ⱨaram bolsun.
Wanni raqa uumamawwan kanaa keessaa tokko iyyuu irra buʼu kam iyyuu xuraaʼaa taʼa; eeleen yookaan okkoteen waa itti bilcheessan cabsamuu qaba. Isaan xuraaʼoo dha; isinis akka miʼa xuraaʼaatti isaan ilaalaa.
36 Lekin xundaⱪ ǝⱨwalda bulaⱪ yaki su yiƣilidiƣan kɵlqǝk yǝnila pak sanilidu; ǝmma birkim ularning ɵlük tenigǝ tǝgsǝ napak bolidu.
Burqaan yookaan boolli bishaan itti kuufamu immoo qulqulluu taʼee tura; garuu namni raqa kana keessaa tokko illee tuqu xuraaʼaa dha.
37 Əgǝr undaⱪ ɵlükning birǝr ⱪismi terixⱪa tǝyyarlanƣan danlarƣa qüxüp ⱪalsa, bumu yǝnila pak sanilidu.
Raqni tokko sanyii facaafamuuf jiru irra yoo buʼe sanyiin sun qulqulluu taʼee hafa.
38 Lekin ǝgǝr danning üstigǝ su ⱪuyulƣandin keyin xundaⱪ bir ɵlükning birǝr ⱪismi qüxüp ⱪalsa, undaⱪta bu danlar silǝrgǝ napak sanalsun.
Garuu sanyii sana irratti bishaan naqamee raqni wayii yoo irra buʼe sanyiin sun isiniif xuraaʼaa dha.
39 Əgǝr silǝrgǝ yeyixkǝ bolidiƣan ⱨaywanlardin biri ɵlüp ⱪalsa, uning ɵlükigǝ tǝgkǝn kixi kǝq kirgüqǝ napak sanalsun.
“‘Horiin akka isin nyaattaniif isiniif eeyyamame tokko yoo duʼe, namni raqa isaa tuqe kam iyyuu hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼa.
40 Kimki undaⱪ ɵlükning gɵxidin yesǝ, ɵz kiyimlirini yuyuxi kerǝk wǝ kǝq kirgüqǝ napak sanalsun; xundaⱪla undaⱪ bir ɵlükni kɵtürgǝn kiximu kiyimlirini yuyuxi kerǝk wǝ u kixi kǝq kirgüqǝ napak sanalsun.
Namni raqa sana irraa waa nyaatu wayyaa isaa miiccachuu qaba; inni hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼa. Namni raqa sana lafaa fuudhe wayyaa isaa miiccadhuu qaba; innis hamma galgalaatti xuraaʼaa taʼa.
41 Yǝr yüzidǝ ɵmüligüqi ⱨǝmmǝ uxxaⱪ janiwarlar yirginqlik sanilip, ⱨǝrgiz yeyilmisun.
“‘Uumamni lafa irra munyuuqu kam iyyuu xuraaʼaa dha; nyaatamuus hin qabu.
42 Ⱪorsiⱪi bilǝn beƣirlap mangidiƣan janiwar bolsun, yǝr yüzidǝ yürüp tɵt puti bilǝn yaki kɵp putliri bilǝn mangidiƣan ɵmiligüqi janiwarlarning ⱨǝrtürlükini bolsa, ularni ⱨǝrgiz yemǝnglar; qünki ular yirginqlikdur.
Uumama lafa irra looʼu kan garaadhaan lafa irra looʼu yookaan miilla afuriin yookaan miilla hedduun deemu kam iyyuu hin nyaatinaa; inni xuraaʼaa dha.
43 Silǝr bolsanglar mundaⱪ ɵmiligüqi janiwarning sǝwǝbidin ɵzünglarni yirginqlik ⱪilmasliⱪinglar kerǝk. Ɵzünglarni ular tüpǝylidin napak ⱪilmanglar, bolmisa ularning sǝwǝbidin bulƣinip ⱪalisilǝr;
Uumamawwan kanneen keessaa tokkoon iyyuu of hin xureessinaa. Isin akka xuraaʼoo hin taaneef isaaniin of hin xureessinaa.
44 qünki Mǝn Hudayinglardurmǝn. Silǝr ɵzünglarni [Ɵzümgǝ] atap muⱪǝddǝs ⱪilixinglar kerǝk; Mǝn Ɵzüm muⱪǝddǝs bolƣaq silǝrmu ɵzünglarni muⱪǝddǝs tutuxunglar kerǝk. Silǝr ɵzünglarni yǝr yüzidǝ ɵmiligüqi uxxaⱪ ⱨǝrⱪandaⱪ janiwarlarning sǝwǝbidin napak ⱪilmanglar.
Ani Waaqayyo Waaqa keessanii dha; waan ani qulqulluu taʼeef isinis of qulqulleessaatii qulqulloota taʼaa. Uumama lafa irra munyuuqu kamiin iyyuu of hin xureessinaa.
45 Qünki Mǝn ɵz Hudayinglar boluxⱪa silǝrni Misir zeminidin qiⱪirip kǝlgǝn Pǝrwǝrdigardurmǝn; silǝr muⱪǝddǝs bolunglar, qünki Mǝn muⱪǝddǝsturmǝn.
Ani Waaqayyo kan Waaqa keessan taʼuuf jedhee biyya Gibxiitii isin baasee dha; kanaafuu ani qulqulluudhaatii isinis qulqulluu taʼaa.
46 Xular bolsa qarpay bilǝn uqar-ⱪanatlar, suda yüridiƣan ⱨǝrbir janiwar bilǝn yǝr yüzidǝ ɵmiligüqi ⱨǝrbir uxxaⱪ janiwarlar toƣrisidiki ⱪanun-bǝlgilimidur.
“‘Seerri waaʼee horii, simbirroo, lubbuu qabeeyyii bishaan keessa munyuuqan hundaa fi uumama lafa irra munyuuqu hundaa kanaa dha.
47 Bular bilǝn ⱨaram-ⱨalalni uⱪup, yeyixkǝ bolidiƣan ⱨaywan bilǝn yeyixkǝ bolmaydiƣan ⱨaywanlarni pǝrⱪ etǝlǝysilǝr.
Isin waan xuraaʼaa fi waan qulqulluu, uumama nyaatamuu fi kan hin nyaatamne addaan baaftanii beekuu qabdu.’”
