Batur Ⱨakimlar 1
1 Wǝ Yǝxua wapat bolƣandin keyin xundaⱪ boldiki, Israillar Pǝrwǝrdigardin: — Bizdin kim awwal qiⱪip Ⱪanaaniylar bilǝn soⱪuxsun? — dǝp soridi.
Joosuan kuoleman jälkeen israelilaiset kysyivät Herralta ja sanoivat: "Kenen meistä on ensiksi lähdettävä kanaanilaisia vastaan, sotimaan heitä vastaan?" Herra vastasi:
2 Pǝrwǝrdigar sɵz ⱪilip: — Yǝⱨuda qiⱪsun; mana, Mǝn zeminni uning ⱪoliƣa tapxurdum, — dedi.
"Juuda lähteköön; katso, minä annan maan hänen käsiinsä".
3 U waⱪitta Yǝⱨuda akisi Ximeonƣa: — Sǝn mening bilǝn billǝ Ⱪanaaniylar bilǝn soⱪuxuxⱪa, manga qǝk taxlinip miras ⱪilinƣan zeminƣa qiⱪsang, mǝnmu sanga qǝk taxlinip miras ⱪilinƣan zeminƣa sǝn bilǝn billǝ qiⱪip [soⱪuximǝn], dewidi, Ximeon uning bilǝn billǝ qiⱪti.
Niin Juuda sanoi veljellensä Simeonille: "Lähde minun kanssani minun arpaosaani, ja sotikaamme kanaanilaisia vastaan, niin minäkin tulen sinun kanssasi sinun arpaosaasi". Niin Simeon lähti hänen kanssaan.
4 Yǝⱨuda u yǝrgǝ qiⱪⱪanda, Pǝrwǝrdigar Ⱪanaaniylar wǝ Pǝrizziylǝrni ularning ⱪoliƣa tapxurdi. Xuning bilǝn ular Bezǝk degǝn jayda ularni urup ⱪirip, on ming adimini ɵltürdi.
Ja Juuda lähti, ja Herra antoi kanaanilaiset ja perissiläiset heidän käsiinsä; ja he voittivat heidät Besekissä-kymmenentuhatta miestä.
5 Ular Bezǝktǝ Adoni-Bezǝk degǝn padixaⱨ bilǝn uqrixip ⱪelip, uning bilǝn soⱪuxup Ⱪanaaniylar bilǝn Pǝrizziylǝrni urup ⱪirdi.
Ja he kohtasivat Adoni-Besekin Besekissä ja taistelivat häntä vastaan ja voittivat kanaanilaiset ja perissiläiset.
6 Adoni-bezǝk ⱪaqti, ular ⱪoƣlap berip, uni tutuwelip, ⱪollirining qong barmiⱪi bilǝn putlirining qong barmiⱪini kesiwǝtti.
Ja Adoni-Besek pakeni, mutta he ajoivat häntä takaa ja ottivat hänet kiinni ja hakkasivat häneltä peukalot ja isotvarpaat.
7 Xuning bilǝn Adoni-Bezǝk: — Əyni qaƣda ⱪollirining qong barmiⱪi bilǝn putlirining qong barmiⱪi kesiwetilgǝn yǝtmix padixaⱨ dastihinimning tegidiki uwaⱪlarni terip yegǝnidi. Mana ǝmdi Huda mening ⱪilƣanlirimni ɵzümgǝ yandurdi, dedi. Andin ular uni Yerusalemƣa elip bardi, keyin u xu yǝrdǝ ɵldi.
Silloin Adoni-Besek sanoi: "Seitsemänkymmentä kuningasta, joilta oli hakattu peukalot ja isotvarpaat, kokosi muruja minun pöytäni alta; niinkuin minä olen tehnyt, niin on Jumala minulle maksanut". Ja he veivät hänet Jerusalemiin, ja siellä hän kuoli.
8 Yǝⱨudalar Yerusalemƣa ⱨujum ⱪilip xǝⱨǝrni ixƣal ⱪildi; ular u yǝrdǝ olturƣuqilarni ⱪiliqlap ⱪirip, xǝⱨǝrgǝ ot ⱪoyuwǝtti.
Ja Juudan miehet ryhtyivät taisteluun Jerusalemia vastaan ja valloittivat sen ja surmasivat miekan terällä sen asukkaat ja pistivät kaupungin tuleen.
9 Andin Yǝⱨudalar qüxüp, taƣliⱪ rayon, jǝnubdiki Nǝgǝw wǝ Xǝfǝlaⱨ oymanliⱪida turuwatⱪan Ⱪanaaniylar bilǝn soⱪuxti.
Sen jälkeen Juudan miehet laskeutuivat sotimaan niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat Vuoristossa, Etelämaassa ja Alankomaassa.
10 Andin Yǝⱨudalar Ⱨebrondiki Ⱪanaaniylarƣa ⱨujum ⱪilip, Xexay, Aⱨiman wǝ Talmaylarni urup ⱪirdi (ilgiri Ⱨebron «Kiriat-Arba» dǝp atilatti).
Niin Juuda meni niitä kanaanilaisia vastaan, jotka asuivat Hebronissa-Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba-ja he voittivat Seesain, Ahimanin ja Talmain.
11 Andin ular u yǝrdin qiⱪip, Dǝbirdǝ turuwatⱪanlarƣa ⱨujum ⱪildi (ilgiri Dǝbir «Kiriat-Sǝfǝr» dǝp atilatti).
Sieltä hän meni Debirin asukkaita vastaan-Debirin nimi oli muinoin Kirjat-Seefer-
12 Kalǝb: — Kimki Kiriat-Sǝfǝrgǝ ⱨujum ⱪilip uni alsa, uningƣa ⱪizim Aksaⱨni hotunluⱪⱪa berimǝn, degǝnidi.
ja Kaaleb sanoi: "Joka voittaa ja valloittaa Kirjat-Seeferin, sille minä annan tyttäreni Aksan vaimoksi".
13 Kalǝbning ukisi Kenazning oƣli Otniyǝl uni ixƣal ⱪildi, Kalǝb uningƣa ⱪizi Aksaⱨni hotunluⱪⱪa bǝrdi.
Niin Otniel, Kenaan, Kaalebin nuoremman veljen, poika, valloitti sen; ja hän antoi tälle tyttärensä Aksan vaimoksi.
14 Wǝ xundaⱪ boldiki, ⱪiz [yatliⱪ bolup] uning ⱪexiƣa barar qaƣda, erini atisidin bir parqǝ yǝr soraxⱪa ündidi. Aksaⱨ exǝktin qüxüxigǝ Kalǝb uningdin: — Sening nemǝ tǝliping bar? — dǝp soridi.
Ja kun Aksa tuli, niin hän yllytti miestänsä, että tämä pyytäisi hänen isältänsä peltomaata; ja Aksa pudottautui aasin selästä maahan. Silloin Kaaleb sanoi hänelle: "Mikä sinun on?"
15 U jawab berip: — Meni alaⱨidǝ bir bǝrikǝtligǝysǝn; sǝn manga Nǝgǝwdin [ⱪaƣjiraⱪ] yǝr bǝrgǝnikǝnsǝn, manga birnǝqqǝ bulaⱪnimu bǝrgǝysǝn, dedi. Xuni dewidi, Kalǝb uningƣa üstün bulaⱪlar bilǝn astin bulaⱪlarni bǝrdi.
Niin hän vastasi hänelle: "Anna minulle jäähyväislahja, sillä sinä olet naittanut minut kuivaan maahan, anna siis minulle vesilähteitä". Silloin Kaaleb antoi hänelle Ylälähteet ja Alalähteet.
16 Musaning ⱪeynatisining ǝwladliri bolƣan Keniylǝr Yǝⱨudaƣa ⱪoxulup «Ⱨormiliⱪ Xǝⱨǝr»din qiⱪip Aradning jǝnub tǝripidiki Yǝⱨuda qɵligǝ berip, xu yǝrdiki hǝlⱪ bilǝn billǝ turƣanidi.
Ja keeniläisen, Mooseksen apen, jälkeläiset olivat lähteneet Palmukaupungista Juudan jälkeläisten kanssa Juudan erämaahan, eteläpuolelle Aradia; he menivät ja asettuivat sikäläisen kansan sekaan.
17 Yǝⱨuda bolsa akisi Ximeon bilǝn billǝ berip, Zǝfat xǝⱨiridǝ turuwatⱪan Ⱪanaaniylarni urup ⱪirip, xǝⱨǝrni mutlǝⱪ wǝyran ⱪildi; xuning bilǝn xǝⱨǝrning ismi «Hormaⱨ» dǝp atalƣan.
Mutta Juuda meni veljensä Simeonin kanssa, ja he voittivat kanaanilaiset, jotka asuivat Sefatissa, ja he vihkivät kaupungin tuhon omaksi ja kutsuivat sen Hormaksi.
18 Andin Yǝⱨudalar Gaza bilǝn uning ǝtrapini, Axkelon bilǝn uning ǝtrapini, Əkron bilǝn uning ǝtrapini igilidi.
Ja Juuda valloitti Gassan alueineen, Askelonin alueineen ja Ekronin alueineen.
19 Pǝrwǝrdigar Yǝⱨuda bilǝn billǝ bolƣaq, ular taƣliⱪ yurtni mǝƣlup ⱪilip aldi; lekin jilƣidikilǝrni bolsa, ularning tɵmür jǝng ⱨarwiliri bolƣaqⱪa, ularni zeminidin ⱪoƣliwetǝlmidi.
Ja Herra oli Juudan kanssa, niin että hän sai haltuunsa vuoriston; sillä hän ei kyennyt karkoittamaan niitä, jotka asuivat tasangolla, koska heillä oli raudoitettuja sotavaunuja.
20 Ular Musaning buyruƣinidǝk Ⱨebronni Kalǝbkǝ bǝrdi. Xuning bilǝn Kalǝb Anakning üq oƣlini u yǝrdin ⱪoƣliwǝtti.
Ja he antoivat Kaalebille Hebronin, niinkuin Mooses oli puhunut; ja hän karkoitti sieltä ne kolme anakilaista.
21 Lekin Binyaminlar bolsa Yerusalemda olturuwatⱪan Yǝbusiylarni ⱪoƣlap qiⱪiriwetǝlmidi; xunga ta bügüngiqǝ Yǝbusiylar Binyaminlar bilǝn Yerusalemda billǝ turmaⱪta.
Mutta benjaminilaiset eivät karkoittaneet jebusilaisia, jotka asuivat Jerusalemissa, ja niin jebusilaiset jäivät asumaan benjaminilaisten sekaan, Jerusalemiin, aina tähän päivään asti.
22 Yüsüpning jǝmǝti Bǝyt-Əlgǝ ⱨujum ⱪildi; Pǝrwǝrdigar ular bilǝn billǝ idi.
Myöskin Joosefin heimo lähti liikkeelle; se lähti Beeteliin, ja Herra oli heidän kanssansa.
23 Yüsüpning jǝmǝti Bǝyt-Əlning ǝⱨwalini bilip kelixkǝ qarliƣuqilarni ǝwǝtti (ilgiri xǝⱨǝrning nami Luz idi).
Ja Joosefin heimo vakoilutti Beeteliä-kaupungin nimi oli muinoin Luus-
24 Qarliƣuqilar xǝⱨǝrdin bir kixining qiⱪip keliwatⱪinini bayⱪap uningƣa: — Xǝⱨǝrgǝ kiridiƣan yolni bizgǝ kɵrsitip ⱪoysang, sanga xapaǝt kɵrsitimiz, — dedi.
ja vakoilijat näkivät miehen tulevan kaupungista ja sanoivat hänelle: "Näytä meille, mistä päästään kaupunkiin, niin me teemme sinulle laupeuden".
25 Xuning bilǝn xu kixi xǝⱨǝrgǝ kiridiƣan yolni ularƣa kɵrsitip ⱪoydi. Ular berip xǝⱨǝrdikilǝrni urup ⱪiliqlidi; lekin u adǝm bilǝn ailisidikilǝrni aman ⱪoydi.
Niin hän näytti heille, mistä päästiin kaupunkiin, ja he surmasivat miekan terällä kaupungin asukkaat, mutta sen miehen ja koko hänen sukunsa he päästivät menemään.
26 U adǝm keyin Ⱨittiylarning zeminiƣa berip, xu yǝrdǝ bir xǝⱨǝr bǝrpa ⱪilip, namini Luz dǝp atidi. Ta bügüngiqǝ uning nami xundaⱪ atalmaⱪta.
Ja se mies meni heettiläisten maahan ja rakensi kaupungin ja antoi sille nimen Luus, ja se nimi sillä on vielä tänäkin päivänä.
27 Lekin Manassǝⱨlǝr bolsa Bǝyt-Xeanni wǝ uningƣa ⱪaraxliⱪ kǝntlǝrni, Taanaⱪni wǝ uningƣa ⱪaraxliⱪ kǝntlǝrni ixƣal ⱪilmidi; ular Dor wǝ uningƣa ⱪaraxliⱪ kǝntlǝrdiki hǝlⱪni, Ibleam wǝ uningƣa ⱪaraxliⱪ kǝntlǝrdiki hǝlⱪni, Megiddo wǝ uningƣa ⱪaraxliⱪ kǝntlǝrdiki hǝlⱪni ⱪoƣliwǝtmidi, zeminni almidi; Ⱪanaaniylar xu zeminda turuwerixkǝ bǝl baƣliƣanidi.
Mutta Manasse ei saanut haltuunsa Beet-Seania ja sen tytärkaupunkeja, ei Taanakia ja sen tytärkaupunkeja, ei Doorin asukkaita ja sen tytärkaupunkeja, ei Jibleamin asukkaita ja sen tytärkaupunkeja eikä Megiddon asukkaita ja sen tytärkaupunkeja, vaan kanaanilaisten onnistui jäädä asumaan siihen maahan.
28 Israil barƣanseri küqǝygǝqkǝ Ⱪanaaniylarni ɵzlirigǝ ⱨaxarqi ⱪilip beⱪindurdi, lekin ularni ɵz yǝrliridin pütünlǝy ⱪoƣliwǝtmidi.
Kun Israel sitten voimistui, saattoi se kanaanilaiset työveron alaisiksi, mutta ei karkoittanut heitä.
29 Əfraimlarmu Gǝzǝrdǝ turuwatⱪan Ⱪanaaniylarni ⱪoƣliwǝtmidi; xuning bilǝn Ⱪanaaniylar Gǝzǝrdǝ ular bilǝn billǝ turiwǝrdi.
Efraim ei karkoittanut kanaanilaisia, jotka asuivat Geserissä, ja niin kanaanilaiset jäivät asumaan sen keskeen, Geseriin.
30 Zǝbulun nǝ Ⱪitronda turuwatⱪanlarni nǝ Naⱨalolda turuwatⱪanlarni ⱪoƣliwǝtmidi; xuning bilǝn Ⱪanaaniylar ularning arisida olturaⱪlixip, ularƣa ⱨaxarqi mǝdikar boldi.
Sebulon ei karkoittanut Kidronin asukkaita eikä Nahalolin asukkaita, ja niin kanaanilaiset jäivät asumaan sen keskeen, mutta joutuivat työveron alaisiksi.
31 Axir bolsa nǝ Akkoda turuwatⱪanlarni nǝ Zidonda turuwatⱪanlarni ⱪoƣliwǝtmidi, xundaⱪla Aⱨlab, Aⱪzib, Ⱨǝlbaⱨ, Afǝk Rǝⱨoblarda turuwatⱪanlarnimu ⱪoƣliwǝtmidi.
Asser ei karkoittanut Akkon asukkaita eikä Siidonin asukkaita eikä myöskään Ahlabin, Aksibin, Helban, Afekin ja Rehobin asukkaita.
32 Xuning bilǝn Axirlar xu zeminda turuwatⱪanlarning arisida, yǝni Ⱪanaaniylarning arisida olturaⱪlixip ⱪaldi; ular Ⱪanaaniylarni ɵz yeridin ⱪoƣliwǝtmidi.
Ja niin asserilaiset joutuivat asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskeen, koska eivät karkoittaneet heitä.
33 Naftalilar nǝ Bǝyt-Xǝmǝxtǝ turuwatⱪanlarni nǝ Bǝyt-Anatta turuwatⱪanlarni ⱪoƣliwǝtmidi; xuning bilǝn ular xu zeminda turuwatⱪanlarning arisida, yǝni Ⱪanaaniylarning arisida olturaⱪlixip ⱪaldi; Bǝyt-Xǝmǝx wǝ Bǝyt-Anattiki hǝlⱪ ularƣa ⱨaxarqi mǝdikar boldi.
Naftali ei karkoittanut Beet-Semeksen asukkaita eikä Beet-Anatin asukkaita ja joutui niin asumaan maan asukkaiden, kanaanilaisten, keskeen; mutta Beet-Semeksen ja Beet-Anatin asukkaat joutuivat heille työveron alaisiksi.
34 Amoriylar Danlarni taƣliⱪ rayonƣa mǝjburiy ⱨǝydǝp qiⱪiriwetip, ularni jilƣa-tüzlǝnglikkǝ qüxüxkǝ yol ⱪoymidi.
Amorilaiset tunkivat daanilaiset vuoristoon, sillä he eivät sallineet heidän laskeutua tasangolle.
35 Amoriylar Ⱨǝrǝs teƣi, Ayjalon wǝ Xaalbimda turuwerixkǝ niyǝt baƣliƣanidi; lekin Yüsüp jǝmǝtining ⱪoli küqǝygǝndǝ, Ⱪanaaniylar ularƣa ⱨaxarqi mǝdikar boldi.
Ja amorilaisten onnistui jäädä asumaan Har-Herekseen, Aijaloniin ja Saalbimiin; mutta Joosefin heimon käsi kävi heille raskaaksi, ja he joutuivat työveron alaisiksi.
36 Amoriylarning qegrisi bolsa «Seriⱪ Exǝk dawini»din ⱪoram texiƣa ɵtüp yuⱪiri tǝripigǝ baratti.
Ja amorilaisten alue ulottui Skorpionisolasta, Seelasta, ylöspäin.
