< Yǝⱨuda 1 >

1 Əysa Mǝsiⱨning ⱪuli, Yaⱪupning inisi mǝnki Yǝⱨudadin qaⱪirilƣanlarƣa, yǝni Huda’Atimiz tǝripidin sɵyülgǝn, Əysa Mǝsiⱨ tǝripidin ⱪoƣdilip kǝlgǝnlǝrgǝ salam.
Juudas, Jesuksen Kristuksen palvelia, mutta Jakobin veli, niille kutsutuille, jotka Isässä Jumalassa pyhitetyt ovat ja Jesuksessa Kristuksessa vapahdetut:
2 Silǝrgǝ rǝⱨimdillik, amanliⱪ-hatirjǝmlik wǝ meⱨir-muⱨǝbbǝt ⱨǝssilǝp ata ⱪilinƣay!
Laupius ja rauha ja rakkaus lisääntyköön teille!
3 I sɵyümlüklirim, mǝn ǝsli silǝrgǝ ortaⱪ bǝⱨrimǝn boluwatⱪan nijatimiz toƣrisida hǝt yezixⱪa zor ixtiyaⱪim bolsimu, lekin ⱨazir buning orniƣa silǝrni muⱪǝddǝs bǝndilǝrgǝ bir yolila amanǝt ⱪilinƣan etiⱪadni ⱪolunglardin bǝrmǝslikkǝ jiddiy kürǝx ⱪilixⱪa jekilǝp uxbu hǝtni yazmisam bolmidi.
Te rakkaat! että minulla oli suuri ahkeruus teille yhteisestä autuudesta kirjoittaa, pidin minä sen tarpeellisena teitä kirjoituksella neuvoa, että te uskon puolesta kilvoittelisitte, joka kerta pyhille annettu on.
4 Qünki mǝlum kixilǝr — ihlassiz adǝmlǝr, heli burunla munu soraⱪⱪa tartilixⱪa pütülgǝnlǝr aranglarƣa suⱪunup kiriwalƣan. Ular Hudaning meⱨir-xǝpⱪitini buzuⱪluⱪ ⱪilixning baⱨanisiƣa aylanduruwalƣan, birdinbir Igimiz wǝ Rǝbbimiz Əysa Mǝsiⱨdin tanƣan adǝmlǝrdur.
Sillä muutamat ihmiset ovat luikahtaneet sisälle, jo muinen kirjoitetut tähän tuomioon, jumalattomat, jotka meidän Jumalan armon vetävät haureuteen ja kieltävät Jumalan, joka ainoa hallitsia on, ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen.
5 Xuning üqün mǝn silǝrgǝ xuni esinglarƣa ⱪaytidin selixni halaymǝnki (gǝrqǝ silǝr burun ⱨǝmmǝ ixlardin hǝwǝrlǝndürülgǝn bolsanglarmu), burun Rǝb [Ɵzi üqün] bir hǝlⱪni Misirdin ⱪutⱪuzƣan bolsimu, ularning iqidiki [Ɵzigǝ] ixǝnmigǝnlǝrni keyin ⱨalak ⱪildi.
Mutta minä tahdon teille muistuttaa, että te sen kerran tietäisitte, että koska Herra kansansa Egyptistä terveenä pelastanut oli, hukkasi hän sitte ne, jotka ei uskoneet.
6 [Wǝ silǝr xunimu bilisilǝrki], ǝslidiki ornida turmay, ɵz makanini taxlap kǝtkǝn pǝrixtilǝrni Rǝb uluƣ [ⱪiyamǝt] künining soriⱪiƣiqǝ mǝnggü kixǝnlǝp mudⱨix ⱪarangƣuluⱪta solap saⱪlimaⱪta. (aïdios g126)
Ja ne enkelit, jotka ei alkuansa pitäneet, vaan antoivat ylön kotonsa, on hän kätkenyt pimeyteen ijankaikkisilla kahleilla suuren päivän tuomioon asti, (aïdios g126)
7 Sodom wǝ Gomorra wǝ ularning ǝtrapidiki xǝⱨǝrlǝrdikilǝrmu xu ohxax yolda, yǝni xu [pǝrixtilǝrgǝ] ohxax uqiƣa qiⱪⱪan buzuⱪqiliⱪⱪa wǝ ƣǝyriy xǝⱨwǝtlǝrgǝ berilip kǝtkǝn, [keyinki dǝwrlǝr] ularning aⱪiwitidin ibrǝt alsun üqün mǝnggülük ot jazasiƣa ɵrnǝk ⱪilinip kɵydürülgǝn. (aiōnios g166)
Niinkuin Sodoma ja Gomorra ja ne lähikaupungit, jotka sillä muotoa kuin hekin huorin tehneet olivat ja muukalaisen lihan jälkeen menneet, ovat pannut muille opiksi, ijankaikkisen tulen vaivaa kärsimään. (aiōnios g166)
8 Lekin muxu «qüx kɵrgüqilǝr» xu ohxax yol bilǝn adǝmlǝrning tǝnlirinimu bulƣimaⱪta, ular ⱨoⱪuⱪ igilirigǝ sǝl ⱪariƣuqilardin bolup, [ǝrxtiki] uluƣlarƣimu ⱨaⱪarǝt ⱪilixmaⱪta.
Niin ovat myös nämät unennäkiät, jotka lihan saastuttavat, hallitukset katsovat ylön ja majesteetteja pilkkaavat.
9 Lekin ⱨǝtta bax pǝrixtǝ Mikailmu Musaning jǝsiti toƣrisida Iblis bilǝn muzakirǝ ⱪilip talax-tartix ⱪilƣanda, uni ⱨaⱪarǝtlik sɵzlǝr bilǝn ǝyiblǝxkǝ petinalmiƣan, pǝⱪǝt «Sanga Pǝrwǝrdigarning Ɵzi tǝnbiⱨ bǝrsun» dǝpla ⱪoyƣan.
Mutta Mikael, ylimmäinen enkeli, kuin hän perkeleen kanssa riiteli ja kamppaili Moseksen ruumiista, ei rohjennut sanoa sen pilkan tuomiota, vaan sanoi: Herra sinua rangaiskoon!
10 Lekin bu kixilǝr ɵzliri qüxǝnmǝydiƣan ixlar üstidǝ kupurluⱪ ⱪilidu. Biraⱪ ular ⱨǝtta ǝⱪilsiz ⱨaywanlardǝk ɵz tǝbiitining inkasliri boyiqǝ qüxǝnginiqǝ yaxap, xu arⱪiliⱪ ɵzlirini ⱨalak ⱪilidu.
Mutta nämät pilkkaavat niitä, joista ei he mitään tiedä; vaan mitä he luonnon kautta tietävät niinkuin muut järjettömät eläimet, niissä he turmeltuvat.
11 Bularning ⱨaliƣa way! Qünki ular Ⱪabilning yoli bilǝn mangdi, mal-mülükni dǝp Balaamning azƣan yoliƣa ɵzini atti wǝ ular Koraⱨning asiyliⱪ ⱪilƣiniƣa [ohxax] ahir ⱨalak bolidu.
Voi heitä! sillä he käyvät Kainin tiellä ja lankeevat Balaamin eksytykseen palkan tähden, ja hukkuvat Koren kapinassa.
12 Ular meⱨir-muⱨǝbbǝtni tǝbriklǝx ziyapǝtliringlarƣa ⱨeq tartinmay silǝr bilǝn billǝ dahil bolidiƣan, ɵzlirinila baⱪidiƣan hǝtǝrlik hada taxlardur. Ular xamallardin ⱨǝydilip kǝlgǝn yamƣursiz bulut, yiltizidin ⱪomurup taxlanƣan, kǝq küzdiki mewisiz dǝrǝhlǝr, ikki ⱪetim ɵlgǝnlǝr!
Nämät ovat häpiäpilkut vieraana ollessansa teidän rakkaus-aterioissanne, jotka ravitsevat itsiänsä pelkäämättä: he ovat vedettömät pilvet, jotka tuulelta ajetaan ympäri, paljaat, hedelmättömät puut, kahdesti kuolleet, juurinensa reväistyt ylös;
13 Ular dengizning dawalƣuwatⱪan, buȥƣunluⱪ dolⱪunliri, ular ɵz xǝrmǝndiqilikini ⱪusmaⱪta; ular ezip kǝtkǝn yultuzlar bolup, ularƣa mǝnggülük ⱪapⱪarangƣuluⱪning zulmiti ⱨazirlap ⱪoyulƣandur. (aiōn g165)
Meren julmat aallot, jotka oman häpiänsä vaahtuvat; eksyväiset tähdet, joille pimeyden kauheus on ijankaikkisesti tähdelle pantu. (aiōn g165)
14 Adǝm’atining yǝttinqi ǝwladi bolƣan Ⱨanoh bu kixilǝr toƣrisida mundaⱪ bexarǝt bǝrgǝn: — «Mana, Rǝb tümǝnmingliƣan muⱪǝddǝsliri bilǝn kelidu,
Niin on myös Enok, seitsemäs Adamista, senkaltaisista ennustanut ja sanonut: katso, Herra tulee monen tuhannen pyhäinsä kanssa,
15 U pütkül insanlarni soraⱪ ⱪilip, barliⱪ ihlassizlarning ihlassizlarqǝ yürgüzgǝn barliⱪ ihlassizliⱪliriƣa asasǝn, xundaⱪla ihlassiz gunaⱨkarlarning Ɵzini ⱨaⱪarǝtligǝn barliⱪ ǝsǝbiy sɵzlirigǝ asasǝn ularni ǝyibkǝ buyruydu».
Tekemään kaikkein tuomiota, ja rankaisemaan kaikkia jumalattomia heidän seassansa, kaikkein heidän jumalattomain töittensä tähden, joilla he pahaa tehneet ovat, ja kaikkea sitä kovaa, jota ne jumalattomat syntiset häntä vastaan puhuneet ovat.
16 Bu kixilǝr ⱨaman ƣotuldap, aƣrinip yüridu, ɵz ⱨǝwǝslirining kǝynigǝ kiridu; aƣzida yoƣanqiliⱪ ⱪilidu, ɵz mǝnpǝitini kɵzlǝp baxⱪilarƣa huxamǝtqilik ⱪilidu.
Nämät ovat napisiat ja valittajat, omain himoinsa jälkeen vaeltavaiset, ja heidän suunsa puhuu röyhkeitä sanoja ja he ihmettelevät ihmisiä hyödytyksen tähden.
17 Lekin, i sɵyümlüklirim, Rǝbbimiz Əysa Mǝsiⱨning rosullirining aldin eytⱪan sɵzlirini esinglarda tutunglarki,
Mutta te, rakkaat veljet, muistakaat niitä sanoja, joita ennen meidän Herran Jesuksen Kristuksen apostoleilta sanottiin:
18 ular silǝrgǝ: «Ahir zamanda, ɵzining ihlassiz ⱨǝwǝslirining kǝynigǝ kirip, mazaⱪ ⱪilƣuqilar mǝydanƣa qiⱪidu» degǝnidi.
Että viimeisellä ajalla tulevat pilkkaajat, jotka jumalattomissa himoissansa vaeltavat.
19 Muxundaⱪ kixilǝr bɵlgünqilik pǝyda ⱪilidiƣan, ɵz tǝbiitigǝ ǝgǝxkǝn, Roⱨⱪa igǝ bolmiƣan adǝmlǝrdur.
Nämät ovat ne, jotka eriseurat tekevät, lihalliset, joilla ei henkeä ole.
20 Lekin silǝr, i sɵyümlüklirim, ǝng muⱪǝddǝs bolƣan etiⱪadinglarni ul ⱪilip, ɵzünglarni ⱪurup qiⱪinglar, Muⱪǝddǝs Roⱨta dua ⱪilip,
Mutta te, minun rakkaani! rakentakaat itsiänne teidän kaikkein pyhimmän uskonne päälle, Pyhän Hengen kautta, ja rukoilkaat, pitäin teitänne keskenänne Jumalan rakkaudessa,
21 adǝmni mǝnggülük ⱨayatⱪa elip baridiƣan Rǝbbimiz Əysa Mǝsiⱨning rǝⱨimdillikini tǝlmürüp kütüp, ɵzünglarni Hudaning meⱨir-muⱨǝbbiti iqidǝ tutunglar. (aiōnios g166)
Ja odottakaat meidän Herran Jesuksen Kristuksen laupiutta ijankaikkiseen elämään. (aiōnios g166)
22 Ikkilinip ⱪalƣanlarƣa rǝⱨim ⱪilinglar;
Ja pitäkäät se eroitus, että te muutamia armahtaisitte,
23 bǝzilǝrni ot iqidin yuluwelip ⱪutulduruwelinglar; bǝzilǝrgǝ ⱨǝtta ǝtliridin nijasǝt qüxüp bulƣanƣan kiyim-keqikigimu nǝprǝtlǝngǝn ⱨalda ⱪorⱪunq iqidǝ rǝⱨim ⱪilinglar.
Mutta muutamia pelvolla autuaaksi tekisitte, ja temmatkaat heitä ulos tulesta, ja vihatkaat sitä lihalta saastutettua hametta.
24 Əmma silǝrni yolda teyilip ketixtin saⱪlap, eqilip-yeyilip Ɵzining xǝrǝplik ⱨuzurida ǝyibsiz turƣuzuxⱪa Ⱪadir Bolƣuqiƣa, yǝni Ⱪutⱪuzƣuqimiz birdinbir Hudaƣa Rǝbbimiz Əysa Mǝsiⱨ arⱪiliⱪ xan-xǝrǝp,
Mutta hänelle, joka teidät voi viasta varjella ja asettaa nuhteetoinna kunniansa kasvoin eteen, riemulla,
25 ⱨǝywǝt-uluƣluⱪ, ⱪudrǝt wǝ ⱨoⱪuⱪ ǝzǝldin burun, ⱨazirmu ta barliⱪ zamanlarƣiqǝ bolƣay! Amin! (aiōn g165)
Ainoalle viisaalle Jumalalle, meidän Vapahtajallemme, olkoon kunnia, ja majesteetti, ja valta, ja voima, nyt ja kaikessa ijankaikkisuudessa, amen! (aiōn g165)

< Yǝⱨuda 1 >