Yǝxua 22
1 U waⱪitta Yǝxua Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisidikilǝrni qaⱪirip ularƣa: —
Ergasii Iyyaasuun gosa Ruubeen, gosa Gaadii fi walakkaa gosa Minaasee walitti waamee
2 Silǝr bolsanglar Pǝrwǝrdigarning ⱪuli Musaning silǝrgǝ buyruƣinining ⱨǝmmisigǝ ǝmǝl ⱪildinglar, mening silǝrgǝ ǝmr ⱪilƣan barliⱪ sɵzlirimgimu ⱪulaⱪ saldinglar;
akkana jedheen; “Isin waan Museen garbichi Waaqayyoo ajaje hundumaa hojjettaniirtu; waan ani isin ajaje hundas naa ajajamtaniirtu.
3 silǝr bu nurƣun künlǝrdǝ taki bügüngǝ ⱪǝdǝr ⱪerindaxliringlarni taxliwǝtmǝy, bǝlki Pǝrwǝrdigar Hudayinglar [silǝrgǝ] ǝmr ⱪilƣan wǝzipini tutup kǝldinglar;
Isin bara dheeraaf, hamma harʼaatti illee obboloota keessan hin daganne; ajaja Waaqayyo Waaqni keessan isinii kennes eegdaniirtu.
4 ǝmdi Pǝrwǝrdigar Hudayinglar wǝdǝ ⱪilƣinidǝk, ⱪerindaxliringlarƣa aramliⱪ bǝrdi; xunga silǝr Pǝrwǝrdigarning ⱪuli Musa Iordan dǝryasining u tǝripidǝ silǝrgǝ bǝrgǝn miras zemininglarƣa, ɵz qedirliringlarƣa ⱪaytip beringlar.
Waaqayyo Waaqni keessan akkuma waadaa gale sanatti obboloota keessan boqochiiseera; isin biyya Museen garbichi Waaqayyoo Yordaanos gamaa isinii kenne sanatti gara mana keessaniitti deebiʼaa.
5 Pǝⱪǝtla Pǝrwǝrdigarning ⱪuli Musa silǝrgǝ buyrup tapxurƣan ⱪanun-ǝmrlǝrgǝ ǝmǝl ⱪilixⱪa, yǝni Pǝrwǝrdigar Hudayinglarni sɵyüp, Uning barliⱪ yollirida mengip, ǝmrlirini tutup uningƣa baƣlinip, pütün ⱪǝlbinglar wǝ pütün jan-dilinglar bilǝn Uning hizmitidǝ boluxⱪa ihlas bilǝn kɵngül bɵlünglar, — dedi.
Garuu akka Waaqayyo Waaqa keessan jaallattaniif, akka karaa isaa hunda irra deemtaniif, akka ajajawwan isaa eegdaniif, akka isatti maxxantanii fi akka garaa keessan guutuu fi lubbuu keessan guutuudhaan isa tajaajiltaniif ajajaa fi seera Museen garbichi Waaqayyoo isinii kenne sana jabeessaa eegaa.”
6 Xuning bilǝn Yǝxua ularni bǝht-bǝrikǝt tilǝp, yolƣa saldi; ular ɵz qedirliriƣa ⱪaytip ketixti.
Ergasiis Iyyaasuun eebbisee gad isaan dhiise; isaanis gara mana isaaniitti deebiʼan.
7 Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisigǝ bolsa Musa ularƣa Baxanni miras ⱪilip bǝrgǝnidi; yǝnǝ bir yerim ⱪǝbiligǝ Yǝxua Iordan dǝryasining bu ⱪeti, yǝni ƣǝrb tǝripidǝ ularning ⱪerindaxlirining arisida miras bǝrdi. Yǝxua ularni ɵz qedirliriƣa ⱪaytix yoliƣa salƣan waⱪtida, u ularƣimu bǝht-bǝrikǝt tilǝp,
Museen walakkaa gosa Minaaseetiif Baashaan keessaa lafa kennee ture; Iyyaasuun immoo walakkaa kaaniif Yordaanosiin gama lixaatti obboloota isaanii cinatti lafa kenne. Iyyaasuun yommuu gara mana isaaniitti isaan ergetti isaan eebbise;
8 ularƣa: — Intayin kɵp bayliⱪlar, intayin kɵp qarpaylarni, xundaⱪla kɵp miⱪdarda kümüx, altun, mis, tɵmür wǝ kiyim-keqǝklǝrni elip, ɵz qediringlarƣa ⱪaytip beringlar; düxmǝnliringlardin alƣan oljini ⱪerindaxliringlarƣa ülǝxtürüp beringlar, dedi.
akkanas jedheen; “Qabeenya keessan guddaa jechuunis horii baayʼee, meetii, warqee, naasii fi sibiila akkasumas uffata baayʼee fudhadhaa galaatii boojuu diinota keessan irraa boojitan sana obboloota keessan wajjin qooddadhaa.”
9 U waⱪitta Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisi Ⱪanaan zeminidiki Xiloⱨdin qiⱪip Israillardin ayrilip, Pǝrwǝrdigarning Musaning wasitisi bilǝn ⱪilƣan ǝmri boyiqǝ ularning tǝǝlluⱪati bolƣan ɵz miras zemini Gilead yurtiƣa ⱪarap ⱪaytip mangdi.
Kanaafuu gosti Ruubeen, gosti Gaadii fi walakkaan gosa Minaasee gara biyya ofii isaanii gara Giliʼaad ishee akkuma Waaqayyo karaa Museetiin ajajetti argatan sanaatti deebiʼuuf jedhanii Shiiloo ishee Kanaʼaan keessaa sanatti Israaʼeloota dhiisanii deeman.
10 Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisi Ⱪanaan zeminidiki Iordan dǝryasining boyidiki Gǝlilotⱪa yetip kǝlgǝndǝ, u yǝrdǝ Iordan dǝryasining boyida bir ⱪurbangaⱨni yasidi; ⱪurbangaⱨ naⱨayiti qong wǝ ⱨǝywǝtlik yasalƣanidi.
Gosti Ruubeen, gostii Gaadii fi walakkaan gosa Minaasee yommuu Galiilooti biyya Kanaʼaan keessaa kan Yordaanos biraa sana gaʼanitti, iddoo aarsaa guddaa isaa Yordaanos biratti tolchan.
11 Israillarƣa: «Mana Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisi Ⱪanaan zeminidiki Iordan dǝryasining u ⱪetidiki Gǝlilotta, yǝni Israillarning udulida bir ⱪurbangaⱨni yasaptu» degǝn hǝwǝr anglandi.
Israaʼeloonni yommuu akka isaan gama Israaʼelootaatiin daarii Kanaʼaan irratti Galiilooti ishee Yordaanos cinaa sanatti iddoo aarsaa tolchan dhagaʼanitti,
12 Israillar bu hǝwǝrni angliƣan ⱨaman, ularning pütkül jamaiti ular bilǝn uruxux üqün Xiloⱨⱪa toplandi.
guutummaan waldaa Israaʼel isaanitti duuluuf Shiilootti walitti qabaman.
13 U waⱪitta Israillar kaⱨin Əliazarning oƣli Finiⱨasni Gilead zeminidiki Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisigǝ mangdurdi
Kanaafuu Israaʼeloonni Fiinehaas ilma Eleʼaazaar lubichaa sana gara gosa Ruubeen, gosa Gaadii fi gara walakkaa gosa Minaasee warra Giliʼaad keessa jiraatanitti ergan.
14 wǝ xundaⱪla uning bilǝn on ǝmirni, Israilning ⱨǝrbir ⱪǝbilisidin jǝmǝt baxliⱪi bolƣan birdin ǝmirni uningƣa ⱨǝmraⱨ ⱪilip ǝwǝtti; ⱨǝrbir ǝmir ⱨǝrⱪaysi ata jǝmǝttiki mingliƣan Israillarning kattiwexi idi.
Isa wajjinis hangafoota kudhan, tokkoo tokkoo gosa Israaʼeliif nama tokko ergan; tokkoon tokkoon isaaniis hangafa balbala maatii Israaʼel.
15 Bular ǝmdi Gilead zeminiƣa, Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisigǝ kelip ularƣa: —
Isaanis Giliʼaaditti gosa Ruubeen, gosa Gaadii fi walakkaa gosa Minaasee bira dhufanii akkana isaaniin jedhan:
16 Mana Pǝrwǝrdigarning pütkül jamaiti silǝrgǝ mundaⱪ dǝydu: «Silǝrning Pǝrwǝrdigarƣa ǝgixixtin yenip, ɵzünglarƣa ⱪurbangaⱨni yasap, Israilning Hudasidin yüz ɵrüp, Pǝrwǝrdigarƣa asiyliⱪ ⱪilip ɵtküzgǝn bu rǝzillikinglar zadi ⱪandaⱪ ix?
“Guutummaan waldaa Waaqayyoo akkana jedha: ‘Isin akkamitti akkanaan amanamummaa Waaqa Israaʼel wajjin qabdan sana cabsitu? Isin akkamitti Waaqayyo irraa garagaltanii isatti finciluudhaan ofii keessaniif iddoo aarsaa tolfattu?
17 Peorda burun ɵtküzgǝn ⱪǝbiⱨlikimiz bizgǝ yetip axmasmu? Gǝrqǝ Pǝrwǝrdigarning jamaitining bexiƣa waba qüxkǝn bolsimu, biz tehi bügüngǝ ⱪǝdǝr bu ixtin ɵzimizni paklandurmiduⱪ.
Cubbuun Pheʼoor keessatti hojjetame sun nu hin gaʼuu? Dhaʼichi saba Waaqayyoo irra buʼu iyyuu, nu hamma harʼaatti cubbuu sana irraa of hin qulqulleessine.
18 Silǝr bügün Pǝrwǝrdigarƣa ǝgixixtin yandinglar; xundaⱪ boliduki, silǝr bügün Pǝrwǝrdigarƣa asiyliⱪ ⱪilƣan bolƣaqⱪa, u jǝzmǝn ǝtǝ Israilning pütkül jamaitigǝ ƣǝzǝplinidu.
Isin ammas Waaqayyo irraa garagaluu keessanii? “‘Yoo isin harʼa Waaqayyotti finciltan inni immoo bori hawaasa Israaʼel hundatti ni dheekkama.
19 Ⱨalbuki, mubada silǝr miras ⱪilip alƣan zemin napak bolup ⱪalƣan bolsa, Pǝrwǝrdigarning tǝwǝliki bolƣan zeminƣa, Uning qediri tiklǝngǝn yurtⱪa yenip kelip, arimizda miras elinglar. Pǝⱪǝt Pǝrwǝrdigar Hudayimizning ⱪurbangaⱨidin baxⱪa ɵzünglar üqün ⱪurbangaⱨ yasax bilǝn Pǝrwǝrdigarƣa wǝ bizlǝrgǝ asiyliⱪ ⱪilmanglar.
Yoo lafti isin qabattan sun xuroofte, gara lafa Waaqayyo iddoo dunkaanni Waaqayyoo dhaabatuu kottaatii nu wajjin lafa qoodadhaa. Garuu iddoo aarsaa Waaqayyo Waaqa keenyaa malee iddoo aarsaa biraa ofii keessanii tolfattanii Waaqayyotti yookaan nutti hin fincilinaa.
20 Zǝraⱨning oƣli Aⱪan ⱨaram bekitilgǝn nǝrsilǝrdin elip, itaǝtsizlik ⱪilƣan ǝmǝsmu? Xu sǝwǝbtin ⱪǝbiⱨliki üqün yalƣuz ular ɵltürülüp ⱪalmay, Pǝrwǝrdigarning ƣǝzipi yǝnǝ pütkül Israil jamaitining üstigǝ qüxkǝn ǝmǝsmu?».
Yeroo Aakaan ilmi Zaaraa waan dhowwamaa taʼe fudhachuudhaan cubbuu hojjetetti waldaa Israaʼel hundatti dheekkamsi hin dhufnee? Namni sababii cubbuu isaatiin duʼe isa qofa miti.’”
21 Xuning bilǝn Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨ yerim ⱪǝbilisi mingliƣan Israillarning kattiwaxliriƣa jawab berip mundaⱪ dedi: —
Kana irratti gosti Ruubeen, gosti Gaadii fi walakkaan gosa Minaasee akkana jedhanii hangafoota maatiiwwan Israaʼeliif deebisan;
22 «Ilaⱨlarning ilaⱨi Pǝrwǝrdigardur! Ilaⱨlarning ilaⱨi bolƣan Pǝrwǝrdigar Ɵzi buni bilidu, Israilmu uni bilgǝy! Əgǝr bu ix asiyliⱪ bolsa yaki Pǝrwǝrdigarƣa itaǝtsizlik bolsa, ǝmdi bizlǝrni bügun ɵlümdin ayimanglar!
“Waaqayyo Waaqni waaqotaa, Waaqayyo Waaqni waaqotaa ni beeka! Israaʼelis haa beeku! Yoo wanni kun Waaqayyotti finciluuf yookaan isaa ajajamuu diduuf taʼe harʼa nu hin hambisin.
23 Əgǝr bizning ɵzimiz üqün ⱪurbangaⱨni yasiximiz Pǝrwǝrdigarƣa ǝgixixtin yenix üqün bolƣan bolsa, xundaⱪla ⱪurbangaⱨning üstidǝ kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ sunux, axliⱪ ⱨǝdiyǝlirini sunux, inaⱪliⱪ ⱪurbanliⱪlirini sunux üqün bolƣan bolsa, undaⱪta Pǝrwǝrdigar Ɵzi bu ix toƣruluⱪ bizdin ⱨesab alsun;
Yoo nu Waaqayyo irraa deebiʼuuf jennee, aarsaa gubamuu fi kennaa midhaanii, yookaan aarsaa nagaa achi irratti dhiʼeessuuf iddoo aarsaa ofii keenyaa tolfannee jiraanne, Waaqayyo mataan isaa itti nu haa gaafatu.
24 ǝksiqǝ bu ixni ⱪiliximizning sǝwǝbi ⱨǝⱪiⱪǝtǝn xuki, kǝlgüsidǝ silǝrning baliliringlar bizning balilirimizƣa: «Silǝrning Israilning Hudasi Pǝrwǝrdigar bilǝn ⱪandaⱪ munasiwitinglar bar?
“Sababiin nu waan kana gooneef ijoolleen keessan gara fuula duraatti ijoollee keenyaan akkana jedhu taʼa jennee sodaannee ti; ‘Isin Waaqayyo Waaqa Israaʼel irraa maali qabdu?
25 Əy Rubǝnlǝr wǝ Gadlar, Pǝrwǝrdigar biz bilǝn silǝrning otturimizda Iordan dǝryasini qegra ⱪilip ⱪoyƣan ǝmǝsmu? Xunga silǝrning Pǝrwǝrdigardin ⱨeqⱪandaⱪ nesiwǝnglar yoⱪtur!» deyixidin ǝndixǝ ⱪilduⱪ.
Waaqayyo nuu fi isin jechuunis isin gosa Ruubeenii fi gosa Gaad gidduu Yordaanos daarii godhee dhaabeera! Isin Waaqayyo irraa qooda tokko illee hin qabdan.’ Kanaafuu ijoolleen keessan akka ijoolleen keenya Waaqayyoon sodaachuu dhiisan godhu taʼa.
26 Xunga biz: «Ⱪopup bir ⱪurbangaⱨ yasayli; lekin bu kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪlar üqünmu ǝmǝs, baxⱪa hil ⱪurbanliⱪlar üqünmu ǝmǝs,
“Sababiin nu, ‘Kottaa qophoofnee iddoo aarsaa tokko tolfannaa; garuu iddoon aarsaa kun kan aarsaan gubamu yookaan qalmi irratti dhiʼeeffamuu miti’ jenneefis kanuma.
27 bǝlki kǝlgüsidǝ Pǝrwǝrdigarning aldida kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪlirimiz bilǝn baxⱪa hil ⱪurbanliⱪlirimiz wǝ inaⱪliⱪ ⱪurbanliⱪlirimiz bilǝn uning ibaditidǝ boluximiz üqün, silǝr wǝ bizning otturimizda, xundaⱪla keyinki dǝwrlirimizdǝ bir ǝslǝtmǝ guwaⱨliⱪ bolsun üqün uni yasiduⱪ; baliliringlarning kǝlgüsidǝ balilirimizƣa «Pǝrwǝrdigardin ⱨeqⱪandaⱪ nesiwǝnglar yoⱪ» demǝsliki üqün xundaⱪ ⱪilduⱪ.
Karaa biraa immoo akka iddoon aarsaa kun akka nu aarsaa keenya kan gubamu, qalma keenyaa fi aarsaa nagaatiin iddoo qulqulluu isaatti Waaqayyoon waaqeffannuuf nu, isinii fi dhaloota dhufu gidduutti dhugaa baatuu taʼuuf. Kana booddee ijoolleen keessan ijoollee keenyaan, ‘Isin Waaqayyo irraa qooda tokko illee hin qabdan’ jechuu hin dandaʼan.
28 Əgǝr ular kǝlgüsidǝ biz bilǝn ǝwladlirimizƣa xundaⱪ desǝ, biz jawab berip: «Mana, kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ sunux üqün yaki baxⱪa hil ⱪurbanliⱪlarni sunux üqün yasalƣan ǝmǝs, bǝlki silǝr bilǝn bizning otturimizda bir guwaⱨliⱪ bolsun dǝp yasalƣan, bu Pǝrwǝrdigarning ata-bowilirimiz yasiƣan ⱪurbangaⱨining ǝndizisidur!» deyǝlǝymiz.
“Nus akkana jenne; ‘Yoo isaan baroota dhufuuf jiran keessa nuun yookaan dhaloota keenyaan akkas jedhan, mee fakkii iddoo aarsaa Waaqayyoo kan abbootiin keenya aarsaa gubamu yookaan qalma irratti dhiʼeessuuf utuu hin taʼin akka inni nuu fi isin gidduutti dhuga baatuu taʼuuf tolchan kana ilaalaa jennaan.’
29 Pǝrwǝrdigarƣa asiyliⱪ ⱪilip, Pǝrwǝrdigarƣa ǝgixixtin yenip, Pǝrwǝrdigar Hudayimizning qedirining aldida turƣan ⱪurbangaⱨtin baxⱪa ikkinqi bir ⱪurbangaⱨni yasap, uning üstidǝ kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ, axliⱪ ⱨǝdiyǝlǝr wǝ baxⱪa hil ⱪurbanliⱪlarni ɵtküzüx niyiti bizdin neri bolƣay!».
“Iddoo aarsaa Waaqayyo Waaqa keenyaa kan dunkaana isaa qulqulluu dura dhaabatu sana malee harʼa iddoo aarsaa kan aarsaan gubamu, kennaan midhaaniitii fi qalmi irratti dhiʼeeffamu kan biraa tolchuudhaan Waaqayyotti fincillee isa irraa garagaluun nurraa haa fagaatu.”
30 Kaⱨin Finiⱨas wǝ uning bilǝn billǝ kǝlgǝn jamaǝt ǝmirliri, yǝni mingliƣan Israillarning kattiwaxliri Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨlǝrning eytⱪan sɵzlirini angliƣanda ular xuningdin hux boldi.
Fiinehaas lubichi, qajeelchitoonni sabaatii fi hangafoonni maatiiwwan Israaʼel yommuu waan gosti Ruubeen, gosti Gaadii fi gosti Minaasee jedhan dhagaʼanitti ni gammadan.
31 Əliazarning oƣli kaⱨin Finiⱨas Rubǝnlǝr, Gadlar wǝ Manassǝⱨlǝrgǝ: — Silǝr Pǝrwǝrdigarƣa bu itaǝtsizlikni ⱪilmiƣininglar üqün Pǝrwǝrdigarning otturimizda turuwatⱪanliⱪini ǝmdi bilduⱪ; silǝr bu ix bilǝn Israillarni Pǝrwǝrdigarning ⱪolidin ⱪutⱪuzdunglar, dedi.
Fiinehaas ilmi Eleʼaazaar lubichaas ijoollee Ruubeeniin, ijoollee Gaadii fi ilmaan Minaaseetiin, “Nu harʼa sababii isin waan kana keessatti Waaqayyoof amanamummaa hin dhiisiniif akka Waaqayyo nu wajjin jiru beekneerra. Isin amma Israaʼeloota harka Waaqayyoo jalaa baaftaniirtu” jedhe.
32 Andin Əliazar kaⱨinning oƣli Finiⱨas bilǝn ǝmirlǝr Rubǝnlǝr wǝ Gadlarning yenidin, Gilead zeminidin qiⱪip Ⱪanaan zeminiƣa Israillarning yeniƣa yenip kelip bu hǝwǝrni ularƣa dǝp bǝrdi.
Ergasiis Fiinehaas ilmi Eleʼaazaar lubichaa fi qajeelchitoonni sun ijoollee Ruubeenii fi ijoollee Gaad wajjin Giliʼaaditti wal gaʼii godhatanii gara Kanaʼaanitti deebiʼanii oduu achii fidan Israaʼelootatti himan.
33 Bu ix Israillarning nǝziridǝ yahxi kɵründi; Israillar Hudaƣa ⱨǝmdusana eytip, Rubǝnlǝr bilǝn Gadlarƣa ⱨujum ⱪilip, ular bilǝn uruxup ularning turuwatⱪan zeminini wǝyran ⱪilayli, degǝn gǝpni ikkinqi tilƣa almidi.
Isaanis oduu kana dhagaʼanii gammadanii Waaqa galateeffatan. Lammatas itti deebiʼanii waaʼee isaanitti duuluu fi biyya gosti Ruubeenii fi gosti Gaad keessa jiraatu sana balleessuu hin dubbanne.
34 Rubǝnlǝr bilǝn Gadlar bu ⱪurbangaⱨⱪa «Guwaⱨliⱪ» dǝp at ⱪoydi; qünki ular: — «U arimizda Pǝrwǝrdigarning Huda ikǝnlikigǝ guwaⱨtur» dedi.
Gosti Ruubeenii fi gosti Gaadis maqaa kanaan iddoo aarsaa sana moggaasan: Iddoon Aarsaa kun akka Waaqayyo Waaqa taʼe Nu Gidduutti Dhugaa Baatuu dha.
