Ayup 3
1 [Yǝttǝ kündin] keyin, Ayup eƣiz eqip [ǝⱨwaliƣa ⱪarita] ɵzining kɵrüwatⱪan künigǝ lǝnǝt oⱪup mundaⱪ dedi: —
Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.
Ja Job vastasi ja sanoi:
3 «Mǝn tuƣulƣan axu kün bolmiƣan bolsa boptikǝn! «Oƣul bala apiridǝ boldi!» deyilgǝn xu keqǝ bolmiƣan bolsa boptikǝn!
Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.
4 Xu künni zulmǝt ⱪapliƣan bolsa boptikǝn! Ərxtǝ turƣan Tǝngri kɵz aldidin xu künni yoⱪitiwǝtkǝn bolsa boptikǝn, Ⱪuyax nuri uning üstigǝ qüxürülmisǝ boptikǝn!
Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.
5 Xu künni ⱪarangƣuluⱪ ⱨǝm ɵlümning kɵlǝnggisi ɵz ⱪoyniƣa alsa boptikǝn! Bulutlar uni yutup kǝtsǝ boptikǝn, Xu künni kün ⱪarangƣulatⱪuqilar ⱪorⱪitip kǝtküziwǝtkǝn bolsa boptikǝn!
Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.
6 Xu kǝqni — Zulmǝt tutup kǝtsǝ boptikǝn; Xu kün yil iqidiki [baxⱪa] künlǝr bilǝn billǝ xatlanmisa boptikǝn! Xu kün ayning bir küni bolup sanalmisa boptikǝn!
Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.
7 Mana, xu keqidǝ tuƣut bolmisa boptikǝn! U keqidǝ ⱨeqⱪandaⱪ xad-huramliⱪ awaz yangrimisa boptikǝn!
Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.
8 Künlǝrgǝ lǝnǝt ⱪilƣuqilar xu küngǝ lǝnǝt ⱪilsa boptikǝn! Lewiatanni ⱪozƣaxⱪa petinalaydiƣanlar xu küngǝ lǝnǝt ⱪilsa boptikǝn!
Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.
9 Xu kün tang sǝⱨǝrdiki yultuzlar ⱪarangƣulaxsa boptikǝn! U kün ⱪuyax nurini biⱨudǝ kütsǝ boptikǝn! Xu kün sübⱨining ⱪapaⱪlirining eqilixini biⱨudǝ kütsǝ boptikǝn!
Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,
10 Qünki xu kün meni kɵtürgǝn baliyatⱪuning ixiklirini ǝtmigǝn, Mening kɵzlirimni dǝrd-ǝlǝmni kɵrǝlmǝs ⱪilmiƣan.
Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.
11 Aⱨ, nemixⱪa anamning ⱪorsiⱪidin qüxüpla ɵlüp kǝtmigǝndimǝn?! Nemixⱪa ⱪorsaⱪtin qiⱪⱪandila nǝpǝstin ⱪalmiƣandimǝn?
Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?
12 Nemixⱪa meni ⱪobul ⱪilidiƣan etǝklǝr bolƣandu? Nemixⱪa meni emitidiƣan ǝmqǝklǝr bolƣandu?
Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?
13 Muxular bolmiƣan bolsa, undaⱪta mǝn mǝnggü tinq yetip ⱪalattim, Mǝnggülük uyⱪuƣa kǝtkǝn bolattim, xu qaƣda aram tapⱪan bolattim.
Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.
14 Xu qaƣda ɵzliri üqünla hilwǝt jaylarƣa mazar salƣan yǝr yüzidiki padixaⱨlar ⱨǝm mǝsliⱨǝtqilǝr bilǝn,
Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;
15 Yaki altun yiƣⱪan, Ɵyliri kümüxkǝ tolƣan bǝg-xaⱨzadilǝr bilǝn bolattim;
Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;
16 Ⱪorsaⱪtin mǝzgilsiz qüxüp kǝtkǝn yoxurun balidǝk, Nurni kɵrmǝy qaqrap kǝtkǝn balidǝk ⱨayat kǝqürmigǝn bolattim.
Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.
17 Axu yǝrdǝ rǝzillǝr awariqiliktin haliy bolidu, Axu yǝrdǝ ⱨalidin kǝtkǝnlǝr aram tapidu;
Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;
18 Axu yǝrdǝ ǝsirlǝr raⱨǝttǝ jǝm bolidu, Ular ǝzgüqilǝrning awazini anglimaydu;
Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;
19 Ƣeriblarmu ⱨǝm uluƣlarmu axu yǝrdǝ turidu, Ⱪul bolsa hojayinidin azad bolidu.
Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:
20 Japa tartⱪuqiƣa nemǝ dǝp nur berilidu? Nemixⱪa dǝrd-ǝlǝmgǝ qɵmgǝnlǝrgǝ ⱨayat berilidu?
Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?
21 Ular tǝxnaliⱪ bilǝn ɵlümni kütidu, Biraⱪ u kǝlmǝydu; Ular ɵlümni yoxurun gɵⱨǝrni kezip izdigǝndinmu ǝwzǝl bilidu,
Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?
22 Ular gɵrni tapⱪanda zor huxal bolup, Xad-huramliⱪⱪa qɵmidu.
Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?
23 Ɵz yoli eniⱪsiz adǝmgǝ, Yǝni Tǝngrining tosiⱪi selinƣan adǝmgǝ nemixⱪa [nur wǝ ⱨayat] berilidu?
Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?
24 Xunga tamiⱪimning orniƣa nalilirim kelidu; Mening ⱪattiⱪ pǝryadlirim xarⱪiratmidǝk xarⱪiraydu.
Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi,
25 Qünki mǝn dǝl ⱪorⱪⱪan wǝⱨxǝt ɵz beximƣa qüxti; Mǝn dǝl ⱪorⱪidiƣan ix manga kǝldi.
Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.
26 Mǝndǝ ⱨeq aramliⱪ yoⱪtur! Ⱨǝm ⱨeq hatirjǝm ǝmǝsmǝn! Ⱨeq tinq-amanliⱪim yoⱪtur! Biraⱪ parakǝndiqilik ⱨaman üstümgǝ qüxmǝktǝ!».
Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.
