< Yǝrǝmiya 46 >

1 Yǝrǝmiya pǝyƣǝmbǝrgǝ kǝlgǝn Pǝrwǝrdigarning ǝllǝr toƣruluⱪ sɵzi tɵwǝndǝ: —
Tämä on Herran sana, joka tapahtui propheta Jeremialle, pakanoita vastaan,
2 Misir toƣruluⱪ: Əfrat dǝryasi boyidiki Karkemix xǝⱨirining yenida turuwatⱪan, Pirǝwn-Nǝⱪoning ⱪoxuni toƣruluⱪ (bu ⱪoxunni Babil padixaⱨi Neboⱪadnǝsar Yǝⱨuda padixaⱨi Yǝⱨoakimning tɵtinqi yili bitqit ⱪilƣan): —
Egyptiä vastaan, Pharao Nekon, Egyptin kuninkaan, joukkoa vastaan, joka on Phratin virran tykönä Karkemiksessa, jonka Nebukadnetsar, Babelin kuningas, löi neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan, vuonna.
3 «Ⱪalⱪan-siparlarni elip sǝpkǝ qüxünglar! Jǝnggǝ qiⱪixⱪa tǝyyarlininglar!
Valmistakaat kilpi ja keihäs, ja lähtekäät sotaan.
4 Atlarni ⱨarwilarƣa ⱪetinglar! Atliringlarƣa mininglar! Bexinglarƣa dubulƣa selip sǝptǝ turunglar! Nǝyziliringlarni bilǝp ittiklitinglar! Sawut-ⱪuyaⱪlarni kiyiwelinglar!
Valjastakaat hevoset, ja antakaat ratsastajat astua hevosten selkään; pankaat rautalakit päähänne, teroittakaat keihäät, pukekaat rauthame yllenne.
5 Lekin Mǝn nemini kɵrimǝn?! — dǝydu Pǝrwǝrdigar; — Mana, muxu [lǝxkǝrlǝr] dǝkkǝ-dükkigǝ qüxüp qekinidu; batur-palwanliri bitqit ⱪilinip kǝynigǝ ⱪarimay bǝdǝr ⱪaqidu! Tǝrǝp-tǝrǝplǝrni wǝⱨimǝ basidu! — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Mutta kuinka minä näen heidät epäileväiseksi ja takaperin ajetuksi, ja heidän sankarinsa lyödyksi; he pakenevat, niin etteivät he katso taaksensa, hämmästys on joka taholta, sanoo Herra.
6 — Əmdi ǝng qaⱪⱪanlarmu ⱪaqalmaydu, batur-palwanlarmu aman-esǝn ⱪutulup ⱪalmaydu; mana, ximal tǝripidǝ, Əfrat dǝryasi boyida ular putlixip yiⱪilidu!
Nopsa ei taida paeta eikä väkevä päästä: pohjaan päin Phratin virran tykönä ovat he kaatuneet ja maahan lyödyt.
7 Suliri dǝryalardǝk ɵzlirini dolⱪunlitip, Nil dǝryasi [kǝlkün kǝbi] kɵtürülgǝndǝk ɵzini kɵtürgǝn kimdur!?
Kussa on nyt se, joka tänne menee ylös niinkuin virta? ja hänen aaltonsa nousevat kuin virrat?
8 Suliri dǝryalardǝk ɵzlirini dolⱪunlitip, Nil dǝryasidǝk ɵzini kɵtürgǝn dǝl Misir ɵzidur; u: «Mǝn ɵzümni kɵtürüp pütkül yǝr yüzini ⱪaplaymǝn; mǝn xǝⱨǝrlǝr ⱨǝm ularda turuwatⱪanlarni yoⱪitimǝn!» — dǝydu.
Egypti menee ylös niinkuin virta, ja hänen aaltonsa nostavat itsensä niinkuin virrat, ja sanoo: minä tahdon mennä ylös, ja peittää maan, ja hävittää kaupungin ynnä niiden kanssa, jotka siinä asuvat.
9 Etilinglar, i atlar! Ⱨǝ dǝp alƣa besip qepinglar, i jǝng ⱨarwiliri! Ⱪalⱪan kɵtürgǝn Efiopiyǝ ⱨǝm Liwiyǝdikilǝr, oⱪyalirini egildürgǝn Lidiyǝdikilǝr, palwan-baturlar jǝnggǝ qiⱪsun!
Istukaat hevosten päälle, samotkaat lentäen vaunuilla, antakaat sankarit mennä ulos, Etiopialaiset ja Lybiasta kilven kantajat, ja ampujat Lydiasta.
10 Lekin bu kün bolsa samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigarning künidur; u ⱪisasliⱪ bir kün, yǝni Ɵz yawliridin ⱪisas alidiƣan küni bolidu; Uning ⱪiliqi kixilǝrni toyƣuqǝ yutidu; u ⱪanƣuqǝ ularning ⱪanlirini iqidu; qünki samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Rǝb Pǝrwǝrdigarning ximaliy zeminda, Əfrat dǝryasi boyida ⱪilmaⱪqi bolƣan bir ⱪurbanliⱪi bar!
Sillä tämä on Herran, Herran Zebaotin päivä, kostopäivä, että hän kostais vihollisiansa: miekan pitää syömän ja heidän verestänsä täyteen tuleman ja juopuman; sillä heidän pitää tuleman Herralle, Herralle Zebaotille teurasuhriksi pohjan maalla, Phratin virran tykönä.
11 Gileadⱪa qiⱪip tutiya izdǝp tap, i Misirning ⱪizi! Lekin sǝn ɵzünggǝ nurƣun dorilarni alsangmu bikar; sǝn üqün ⱨeq xipaliⱪ yoⱪtur!
Mene ylös Gileadiin ja tuo voidetta, sinä neitsy, Egyptin tytär; mutta se on turha, ettäs paljon parannusta etsit, et sinä kuitenkaan tule terveeksi.
12 Əllǝr hijaliting toƣruluⱪ anglaydu, sening pǝryadliring pütkül yǝr yüzigǝ pur ketidu; palwan palwanƣa putlixidu, ikkisi tǝng mǝƣlup bolup yiⱪilidu!
Sinun häpys on tullut tiettäväksi pakanain seassa, sinun valitustas on maa täynnänsä; sillä toinen sankari kaatuu toisen päälle, ja molemmat makaavat yhdessä ylösalaisin.
13 Pǝrwǝrdigarning Babil padixaⱨi Neboⱪadnǝsarning Misir zeminiƣa tajawuz ⱪilip kirixi toƣruluⱪ Yǝrǝmiya pǝyƣǝmbǝrgǝ eytⱪan sɵzi: —
Tämä on Herran sana, jonka hän puhui propheta Jeremialle, kuin Nebukadnetsar, Babelin kuningas, läksi matkaan lyömään Egyptin maata:
14 Misirda jakarla, Migdolda elan ⱪil, Nofta wǝ Taⱨpanǝstimu elan ⱪil: Qing tur, jǝnggǝ bǝl baƣla; qünki ⱪiliq ǝtrapingdikilǝrni yutuwatidu;
Ilmoittakaat se Egyptissä ja kuuluttakaat Migdolissa, antakaat kuulla Nophissa ja Tahpanheksessa, ja sanokaat: seiso, valmista sinus, sillä miekan pitää syömän kaikki, mitä sinun ympärilläs on.
15 Sening baturliring nemixⱪa süpürüp taxlinidu? Ular qing turalmaydu; qünki Pǝrwǝrdigar ularni sǝptin ittirip yiⱪitiwetidu.
Kuinka se on, että sinun väkeväs kaatuvat maahan, ja ei taida pysyä seisoalla? sillä Herra on niin lykännyt heidät ylösalaisin.
16 U ulardin kɵplirini putlaxturidu; bǝrⱨǝⱪ, ular ⱪaqⱪanda bir-birigǝ putlixip yiⱪilidu; xuning bilǝn ular: «Bolǝ, turayli, zomigǝrning ⱪiliqidin ⱪeqip ɵz hǝlⱪimizgǝ wǝ ana yurtimizƣa ⱪaytip ketǝyli!» — dǝydu;
Hän tekee, että monta heistä kaatuvat, että yksi toisen kanssa makaa maassa ylösalaisin. Niin he sanoivat: ylös, käykäämme meidän kansamme tykö isäimme maahan jälleen, murhaajan miekan edestä.
17 Xu yǝrgǝ [ⱪaytⱪanda] ular: «Misir padixaⱨi Pirǝwn pǝⱪǝt bir ⱪiyⱪas-sürǝn, halas! U pǝytni bilmǝy ɵtküziwǝtti!» — dǝydu.
Sitä siellä huudettakoon; Pharao Egyptin kuningas on metelin nostanut: ei hän ole pitänyt määrättyä aikaansa.
18 Ɵz ⱨayatim bilǝn ⱪǝsǝm ⱪilimǝnki, — dǝydu Padixaⱨ, nami samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar, — taƣlar arisida Tabor teƣi bolƣandǝk, Karmǝl teƣi dengiz boyida [asmanƣa taⱪixip] turƣandǝk birsi kelidu.
Niin totta kuin minä elän, sanoo se Kuningas, jonka nimi on Herra Zebaot, hänen pitää tuleman niin (korkiana) kuin Tabor on vuorten seassa, ja niinkuin Karmel on meren tykönä.
19 Əmdi sǝn, i Misirda turuwatⱪan ⱪiz, sürgün boluxⱪa layiⱪ yük-taⱪlarni tǝyyarlap ⱪoy; qünki Nof harabǝ bolup kɵydürülidu, ⱨeq adǝmzatsiz bolidu.
Laita itses matkustamaan, sinä tytär, asuvainen Egyptissä; sillä Nophin pitää autioksi tuleman ja poltettaman, niin ettei kenenkään pidä siellä asuman.
20 Misir bolsa qirayliⱪ bir inǝktur; lekin uni nixan ⱪilƣan bir kɵküyün keliwatidu, ximaldin keliwatidu!
Egypti on juuri kaunis vasikka; mutta teurastaja tulee kaiketi pohjoisesta.
21 Uning arisidiki yallanma lǝxkǝrlǝr bolsa bordaⱪ torpaⱪlardǝk bolidu; ularmu arⱪiƣa burulup, birliktǝ ⱪeqixidu; ular qing turuwalmaydu; qünki külpǝtlik kün, yǝni jazalinix küni ularning bexiƣa qüxkǝn bolidu.
Ja hänen päivämiehensä, jotka siinä asuvat, ovat myös kuin syötetyt vasikat; mutta heidän pitää kumminkin palajaman, kaikki tuleman karkuriksi, ja ei taitaman pysyä; sillä heidän onnettomuuutensa päivä pitää heidän päällensä tuleman, heidän rangaistuksensa aika.
22 [Misirning] awazi yilanningkidǝk «küx-küx» ⱪilip anglinidu; qünki [düxmǝn] ⱪoxunliri bilǝn atlinip, otun kǝsküqilǝrdǝk uningƣa ⱪarxi paltilarni kɵtürüp kelidu.
He tulevat havisten niinkuin kärmeet, ja tulevat sotajoukon voimalla, ja tulevat kirveillä hänen päällensä, niinkuin puiden hakkaajat.
23 Ormanliⱪi ⱪoyuⱪluⱪidin kirgüsiz bolsimu, ular uni kesip yiⱪitidu, — dǝydu Pǝrwǝrdigar, — qünki kǝsküqilǝr qekǝtkǝ topidin kɵp, san-sanaⱪsiz bolidu.
Heidän pitää hävittämän hänen metsänsä, sanoo Herra, ettei pidä voitaman lukea; sillä heitä on enempi kuin heinäsirkkoja, joita ei kenkään lukea taida.
24 Misirning ⱪizi hijalǝttǝ ⱪaldurulidu; u ximaliy ǝlning ⱪoliƣa tapxurulidu.
Egyptin tytär häpee, sillä hän on pohjoisen kansan käsiin annettu.
25 Samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar — Israilning Hudasi mundaⱪ dǝydu: — Mana, Mǝn No xǝⱨiridiki but Amonni, Pirǝwnni, xundaⱪla Misir wǝ uning ilaⱨliri bilǝn padixaⱨlirini jazalaymǝn; bǝrⱨǝⱪ, Pirǝwn wǝ uningƣa tayanƣanlarning ⱨǝmmisini jazalaymǝn;
Herra Zebaot, Israelin Jumala sanoo: katso, minä tahdon rangaista Noon holhojan, ja Pharaon ja Egyptin, heidän jumalainsa ja kuningastensa kanssa, ja Pharaon kaikkein niiden kanssa, jotka häneen luottavat:
26 Mǝn ularni ularning jenini izdigüqilǝr, yǝni Babil padixaⱨi Neboⱪadnǝsarning ⱪoliƣa ⱨǝm hizmǝtkarlirining ⱪoliƣa tapxurimǝn. Biraⱪ keyin, [Misir] ⱪǝdimki zamanlardǝk ⱪaytidin aⱨalilik bolidu — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Niin että minä annan heidät niiden käsiin, jotka heidän henkeänsä väijyvät, ja Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan käsiin, ja hänen palveliainsa käsiin; ja sitte pitää (siinä) asuttaman, niinkuin muinenkin, sanoo Herra.
27 Lekin sǝn, i ⱪulum Yaⱪup, ⱪorⱪma, alaⱪzadǝ bolma, i Israil; qünki mana, Mǝn seni yiraⱪ yurttin, nǝslingni sürgün bolƣan zemindin ⱪutⱪuzup qiⱪirimǝn; xuning bilǝn Yaⱪup ⱪaytip, hatirjǝmlik wǝ arambǝhxtǝ turidu, ⱨeqkim uni ⱪorⱪutmaydu.
Mutta sinä minun palveliani Jakob, älä mitään pelkää, ja sinä Israel, älä mitään epäile; sillä katso, minä autan sinua kaukaa, ja sinun siemenes vankiutensa maasta, niin että Jakobin pitää tuleman jälleen, ja oleman rauhassa ja levossa, ja ei pidä kenenkään häntä peljättämän.
28 Ⱪorⱪma, i ⱪulum Yaⱪup, — dǝydu Pǝrwǝrdigar, — qünki Mǝn sǝn bilǝn billidurmǝn; Mǝn seni tarⱪitiwǝtkǝn ǝllǝrning ⱨǝmmisini tügǝxtürsǝmmu, lekin seni pütünlǝy tügǝxtürmǝymǝn; pǝⱪǝt üstüngdin ⱨɵküm qiⱪirip tǝrbiyǝ-sawaⱪ berimǝn; seni jazalimay ⱪoymaymǝn.
Sentähden älä mitään pelkää, sinä Jakob minun palveliani, sanoo Herra, sillä minä olen sinun tykönäs; sillä minä lopetan kaikki pakanat, kuhunka minä olen sinut ajanut; mutta en minä sinua lopeta, vaan tahdon kurittaa sinua kohtuudella, ja en sinua peräti rankaisematta pidä.

< Yǝrǝmiya 46 >