Yǝxaya 66
1 «Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — «Asmanlar Mening tǝhtim, Zemin bolsa ayaƣlirimƣa tǝhtipǝrimdur, Əmdi Manga ⱪandaⱪ ɵy-imarǝt yasimaⱪqisilǝr? Manga ⱪandaⱪ yǝr aramgaⱨ bolalaydu?
Näin sanoo Herra: Taivas on minun valtaistuimeni, ja maa on minun jalkojeni astinlauta. Mikä olisi huone, jonka te minulle rakentaisitte, mikä paikka olisi minun leposijani?
2 Bularning ⱨǝmmisini Mening ⱪolum yaratⱪan, ular xundaⱪ bolƣaqⱪila barliⱪⱪa kǝlgǝn ǝmǝsmidi? — dǝydu Pǝrwǝrdigar, — Lekin Mǝn nǝzirimni xundaⱪ bir adǝmgǝ salimǝn: — Mɵmin-kǝmtǝr, roⱨi sunuⱪ, Sɵzlirimni angliƣanda ⱪorⱪup titrǝk basidiƣan bir adǝmgǝ nǝzirimni salimǝn.
Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä.
3 Kala soyƣan kixi adǝmnimu ɵltüridu, Ⱪozini ⱪurbanliⱪ ⱪilƣan kixi itning boynini sundurup ɵltüridu; Manga ⱨǝdiyǝ tutⱪuqi qoxⱪa ⱪeninimu tutup bǝrmǝkqidur; Duasini ǝslitixkǝ huxbuy yaⱪⱪuqi mǝbudⱪimu mǝdⱨiyǝ oⱪuydu; Bǝrⱨǝⱪ, ular ɵzi yaⱪturidiƣan yollirini talliƣan, Kɵngli yirginqlik nǝrsiliridin hursǝn bolidu.
Joka teurastaa härän, mutta myös tappaa miehen, joka uhraa lampaan, mutta myös taittaa koiralta niskan, joka uhraa ruokauhrin, mutta myös sian verta, joka polttaa suitsuketta, mutta myös ylistää epäjumalaa: nämä ovat valinneet omat tiensä. Ja niinkuin heidän sielunsa on mielistynyt heidän iljetyksiinsä,
4 Xunga Mǝnmu ularning külpǝtlirini tallaymǝn; Ular dǝl ⱪorⱪidiƣan wǝⱨimilǝrni bexiƣa qüxürimǝn; Qünki Mǝn qaⱪirƣinimda, ular jawab bǝrmidi; Mǝn sɵz ⱪilƣinimda, ular ⱪulaⱪ salmidi; Əksiqǝ nǝzirimdǝ yaman bolƣanni ⱪildi, Mǝn yaⱪturmaydiƣanni tallidi».
niin minäkin valitsen heidän vaivaamisensa ja annan heille tulla sen, mitä he pelkäävät, koska ei kukaan vastannut, kun minä kutsuin, koska he eivät kuulleet, kun minä puhuin, vaan tekivät sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsivat sen, mikä ei ole minulle otollista.
5 «I Pǝrwǝrdigarning sɵzi aldida ⱪorⱪup titrǝydiƣanlar, Uning deginini anglanglar: — «Silǝrni namimƣa [sadiⱪ bolƣanliⱪinglar] tüpǝylidin qǝtkǝ ⱪaⱪⱪanlar bolsa, Yǝni silǝrdin nǝprǝtlinidiƣan ⱪerindaxliringlar silǝrgǝ: — «Ⱪeni Pǝrwǝrdigarning uluƣluⱪi ayan ⱪilinsun, Xuning bilǝn xadliⱪinglarni kɵrǝlǝydiƣan bolimiz!» — dedi; Biraⱪ xǝrmǝndiliktǝ ⱪalƣanlar ɵzliri bolidu.
Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette aralla tunnolla hänen sanansa edessä: Teidän veljenne, jotka vihaavat teitä ja työntävät teidät luotaan minun nimeni tähden, sanovat: "Osoittakoon Herra kunniansa, että me näemme teidän ilonne!" Mutta he joutuvat häpeään.
6 Anglanglar! — xǝⱨǝrdin kǝlgǝn quⱪan-sürǝnlǝr! Anglanglar! — ibadǝthanidin qiⱪⱪan awazni! Anglanglar! — Pǝrwǝrdigar Ɵz düxmǝnlirigǝ [yamanliⱪlirini] ⱪayturuwatidu!»
Metelin ääni kaupungista! Ääni temppelistä! Herran ääni: hän maksaa palkan vihollisillensa!
7 — Tolƣiⱪi tutmayla u boxinidu; Aƣriⱪi tutmayla, oƣul bala tuƣidu!
Ennenkuin Siion kipuja tuntee, hän synnyttää; ennenkuin hänelle tuskat tulevat, hän saa poikalapsen.
8 Kimning muxundaⱪ ix toƣruluⱪ hǝwiri bardu? Kim muxundaⱪ ixlarni kɵrüp baⱪⱪan? Zemin bir hǝlⱪni bir kün iqidila tuƣidiƣan ix barmu? Dǝⱪiⱪǝ iqidila bir ǝlning tuƣuluxi mumkinmu? Qünki Zionning ǝmdila tolƣiⱪi tutuxiƣa, u oƣul balilirini tuƣdi!
Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa? Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa.
9 Birsini boxinix ⱨalitigǝ kǝltürgǝn bolsam, Mǝn balini qiⱪarƣuzmay ⱪalamtim? — dǝydu Pǝrwǝrdigar, Mǝn Ɵzüm tuƣdurƣuqi tursam, baliyatⱪuni etiwetǝmdimǝn? — dǝydu Hudaying.
Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää, sanoo Herra, tahi minäkö, joka saatan synnyttämään, sulkisin kohdun?
10 Yerusalem bilǝn billǝ xad-huramliⱪta bolunglar; Uni sɵygüqilǝr, uning üqün huxallininglar! Uning üqün ⱪayƣu-ⱨǝsrǝt qǝkkǝnlǝr, Uning bilǝn billǝ xadliⱪ bilǝn xadlininglar!
Iloitkaa Jerusalemin kanssa ja riemuitkaa hänestä kaikki, jotka häntä rakastatte; iloitsemalla iloitkaa hänen kanssaan, te, jotka olette hänen tähtensä surreet,
11 Qünki silǝr uning tǝsǝlli beridiƣan ǝmqǝkliridin emip ⱪanaǝtlinisilǝr; Qünki silǝr ⱪanƣuqǝ iqip qiⱪisilǝr, Uning xan-xǝripining zorluⱪidin kɵnglünglar hursǝn bolidu».
että imisitte ja tulisitte ravituiksi hänen lohdutuksensa rinnoista, että joisitte ja virkistyisitte hänen kunniansa runsaudesta.
12 Qünki Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — Mǝn uningƣa taxⱪan dǝryadǝk aram-hatirjǝmlikni, Texip kǝtkǝn eⱪimdǝk ǝllǝrning xan-xǝrǝplirini sunup berimǝn; Silǝr emisilǝr, Silǝr yanpaxⱪa elinip kɵtürülisilǝr, Etǝktǝ ǝkilitilisilǝr.
Sillä näin sanoo Herra: Minä ohjaan hänen tykönsä rauhan niinkuin virran ja kansojen kunnian niinkuin tulvajoen. Ja te saatte imeä, kainalossa teitä kannetaan, ja polvilla pitäen teitä hyväillään.
13 Huddi ana balisiƣa tǝsǝlli bǝrgǝndǝk, Mǝn xundaⱪ silǝrgǝ tǝsǝlli berimǝn; Silǝr Yerusalemda tǝsǝlligǝ igǝ bolisilǝr.
Niinkuin äiti lohduttaa lastansa, niin minä lohdutan teitä, ja Jerusalemissa te saatte lohdutuksen.
14 Silǝr bularni kɵrgǝndǝ kɵnglünglar xadlinidu, Sɵngǝkliringlar yumran ot-qɵptǝk yaxnap ketidu; Xuning bilǝn Pǝrwǝrdigarning ⱪoli Ɵz ⱪulliriƣa ayan ⱪilinidu, U düxmǝnlirigǝ ⱪǝⱨrini kɵrsitidu.
Te näette sen, ja teidän sydämenne iloitsee, ja teidän luunne virkistyvät kuin vihanta ruoho; ja Herran käsi tulee tunnetuksi hänen palvelijoissansa, mutta vihollistensa hän antaa tuntea vihansa.
15 Qünki ƣǝzipini ⱪǝⱨr bilǝn, Tǝnbiⱨini ot yalⱪunliri bilǝn qüxürüxi üqün, Mana, Pǝrwǝrdigar ot bilǝn kelidu, U jǝng ⱨarwiliri bilǝn ⱪuyundǝk kelidu.
Sillä katso, Herra tulee tulessa, ja hänen vaununsa ovat kuin myrskytuuli; ja hän antaa vihansa purkautua hehkussa ja nuhtelunsa tulenliekeissä.
16 Qünki ot bilǝn ⱨǝm ⱪiliq bilǝn Pǝrwǝrdigar barliⱪ ǝt igilirini soraⱪ ⱪilip jazalaydu; Pǝrwǝrdigar ɵltürgǝnlǝr nurƣun bolidu.
Herra käy tuomiolle kaiken lihan kanssa tulella ja miekallaan; ja Herran surmaamia on oleva paljon.
17 «Baƣqilar»ƣa kirix üqün pakizlinip, Ɵzlirini ayrim tutup, Otturida turƣuqining gepigǝ kirgǝnlǝr, Xundaⱪla qoxⱪa gɵxini, yirginqlik bolƣanni, jümlidin qaxⱪanlarni yǝydiƣanlar bolsa jimisi tǝng tügixidu — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Jotka pyhittäytyvät ja puhdistautuvat puutarha-menoja varten, seuraten miestä, joka on heidän keskellänsä, jotka syövät sianlihaa ja muuta inhottavaa sekä hiiriä, niistä kaikista tulee loppu, sanoo Herra.
18 Qünki ularning ⱪilƣanliri ⱨǝm oyliƣanliri Mening aldimdidur; Biraⱪ barliⱪ ǝllǝr, ⱨǝmmǝ tilda sɵzlǝydiƣanlarning yiƣilidiƣan waⱪti kelidu; Xuning bilǝn ular kelip Mening xan-xǝripimni kɵridu;
Minä tunnen heidän tekonsa ja ajatuksensa. Aika tulee, että minä kokoan kaikki kansat ja kielet, ja he tulevat ja näkevät minun kunniani.
19 Wǝ Mǝn ularning arisida bir karamǝt bǝlgini tiklǝymǝn; Ⱨǝm ulardin ⱪeqip ⱪutulƣanlarni ǝllǝrgǝ ǝwǝtimǝn; Nam-xɵⱨritimni anglimiƣan, xan-xǝripimni kɵrüp baⱪmiƣan Tarxixⱪa, Liwiyǝgǝ, oⱪyaqiliⱪta dangⱪi qiⱪⱪan Ludⱪa, Tubal, Gretsiyǝgǝ ⱨǝm yiraⱪ qǝtlǝrdiki arallarƣa ularni ǝwǝtimǝn; Ular ǝllǝr arisida Mening xan-xǝripimni jakarlaydu.
Ja minä teen tunnusteon heidän keskellänsä ja lähetän pakoonpäässeitä heidän joukostansa pakanain tykö Tarsiiseen, Puuliin ja Luudiin, jousenjännittäjäin tykö, Tuubaliin ja Jaavaniin, kaukaisiin merensaariin, jotka eivät ole kuulleet minusta kerrottavan eivätkä nähneet minun kunniaani, ja he ilmoittavat minun kunniani pakanain keskuudessa.
20 Xuning bilǝn Israillar «axliⱪ ⱨǝdiyǝ»ni pakiz ⱪaqilarƣa ⱪoyup Pǝrwǝrdigarning ɵyigǝ elip kǝlgǝndǝk, Xular bolsa, Pǝrwǝrdigarƣa atap beƣixliƣan ⱨǝdiyǝ süpitidǝ ⱪerindaxliringlarning ⱨǝmmisini ǝllǝrdin elip kelidu; Ularni atlarƣa, jǝng ⱨarwiliriƣa, sayiwǝnlik ⱨarwa-zǝmbillǝrgǝ, ⱪeqirlarƣa ⱨǝm nar tɵgilǝrgǝ mindürüp muⱪǝddǝs teƣimƣa, yǝni Yerusalemƣa elip kelidu, — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Ja he tuovat kaikki teidän veljenne kaikista kansoista uhrilahjana Herralle hevosilla, vaunuilla, kantotuoleilla, muuleilla ja ratsukameleilla minun pyhälle vuorelleni Jerusalemiin, sanoo Herra, niinkuin israelilaiset tuovat ruokauhrin puhtaassa astiassa Herran temppeliin.
21 Ⱨǝm Mǝn ulardin bǝzilirini kaⱨinlar ⱨǝm Lawiylar boluxⱪa tallaymǝn — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Ja heitäkin minä otan leeviläisiksi papeiksi, sanoo Herra.
22 Qünki Mǝn yaritidiƣan yengi asmanlar ⱨǝm yengi zemin Ɵzümning aldida daim turƣandǝk, Sening nǝsling ⱨǝm isming turup saⱪlinidu.
Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo Herra, niin pysyy teidän siemenenne ja teidän nimenne.
23 Ⱨǝm xundaⱪ boliduki, yengi aymu yengi ayda, Xabat künimu xabat künidǝ, Barliⱪ ǝt igiliri Mening aldimƣa ibadǝt ⱪilƣili kelidu — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Joka kuukausi uudenkuun päivänä ja joka viikko sapattina tulee kaikki liha kumartaen rukoilemaan minua, sanoo Herra.
24 — Xuning bilǝn ular sirtⱪa qiⱪip, Manga asiyliⱪ ⱪilƣan adǝmlǝrning jǝsǝtlirigǝ ⱪaraydu; Qünki ularni yǝwatⱪan ⱪurtlar ɵlmǝydu; Ularni kɵydürüwatⱪan ot ɵqmǝydu; Ular barliⱪ ǝt igilirigǝ yirginqlik bilinidu.
Ja he käyvät ulos katselemaan niiden miesten ruumiita, jotka ovat luopuneet minusta; sillä heidän matonsa ei kuole, eikä heidän tulensa sammu, ja he ovat kauhistukseksi kaikelle lihalle.
