Yǝxaya 25
1 Pǝrwǝrdigar, Sǝn mening Hudayim; Mǝn Seni üstün dǝp mǝdⱨiyilǝymǝn, Mǝn Sening namingni mubarǝklǝymǝn, Qünki Sǝn karamǝt ixlarni, Sadiⱪliⱪ wǝ ⱨǝⱪiⱪǝt iqidǝ ⱪǝdimdin buyan ⱪǝlbinggǝ pükkǝnliringni bǝja kǝltürgǝnsǝn.
Herra, sinä olet minun Jumalani, sinua minä ylistän, minä kiitän sinun nimeäs; sillä sinä teet ihmeitä: sinun vanhat aivoitukses ovat uskolliset ja todet.
2 Qünki Sǝn xǝⱨǝrni harabilik, Ⱪǝl’ǝ-ⱪorƣanliⱪ yurtni harab, Yatlarning ordisini xǝⱨǝr bolalmas ⱪilƣansǝn, U ikkinqi ⱨǝrgiz ⱪurulmaydu.
Sillä sinä teet kaupungin kiviraunioksi, sen vahvan kaupungin, että hän läjässä on; muukalaisten palatsit, niin ettei ne enää ole kaupungit, eikä ikänä enää rakenneta.
3 Xunga ⱨeliⱪi küqlük hǝlⱪ Seni uluƣlaydu, Əxǝddiy ǝllǝrning ⱨeliⱪi xǝⱨiri Sǝndin ⱪorⱪidu;
Sentähden kunnioittaa sinua väkevä kansa, urhoolliset pakanain kaupungit pelkäävät sinua.
4 Qünki Sǝn miskinlǝrgǝ ⱪorƣan, Yoⱪsullarning dǝrdi-ⱨajitigǝ ⱪorƣan, Boranƣa dalda, Issiⱪⱪa sayǝ bolƣansǝn; Qünki ǝxǝddiylǝrning zǝrbǝ dolⱪuni tamƣa urulƣan borandǝk, Ⱪaƣjiraⱪ yǝrni basⱪan issiⱪ ⱨawadǝk boldi. Biraⱪ issiⱪ ⱨawa bulut sayisi bilǝn tosulƣandǝk, Sǝn yatlarning quⱪan-sürǝnlirini pǝsǝytisǝn; Əxǝddiylǝrning ƣǝlibǝ nahxisi pǝs ⱪilinidu.
Sillä sinä olet heikkoin väkevyys ja köyhäin vahvuus heidän vaivoissansa: myrskyssä turva, varjo helteessä, kuin tyrannit julmistuvat niinkuin raju-ilma seinää vastoin.
Sinä nöyryytät muukalaisten metelin, niinkuin helteen kuivassa paikassa, niinkuin helle pilven varjolla, niin tyrannein ilo painetaan alas.
6 Wǝ muxu taƣda samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar barliⱪ ⱪowmlar üqün ziyapǝt ⱪilidu — Mayliⱪ yemǝkliklǝr, Süzdürülgǝn kona xarablar, Yiliki toⱪ mayliⱪ yemǝkliklǝr, Süzdürülgǝn, yahxi saⱪlanƣan kona xarablardin bolƣan ziyapǝt bolidu;
Ja Herra Zebaot tekee kaikille kansoille tällä vuorella lihavan pidon, pidon selkiästä viinasta, rasvasta, ytimestä ja puhtaasta viinasta.
7 Wǝ U muxu taƣda ⱨǝmmǝ ⱪowmlarni yapidiƣan qümpǝrdini, Barliⱪ ǝllǝrni yapidiƣan yapⱪuqni yoⱪitidu;
Ja tällä vuorella on hän kääriliinan paneva pois, jolla kaikki ihmiset käärityt ovat, ja peittovaatteen, jolla kaikki pakanat peitetyt ovat.
8 U ɵlümni mǝnggügǝ yutup yoⱪitidu! Rǝb Pǝrwǝrdigar ⱨǝrbir yüzdiki yaxlarni sürtiwetidu; Pütkül yǝr-zemin aldida Ɵz hǝlⱪining xǝrmǝndilikini elip taxlaydu; Qünki Pǝrwǝrdigar xundaⱪ eytⱪan.
Sillä kuolema pitää nieltämän ijankaikkisesti, ja Herra, Herra on kyyneleet pyyhkivä pois jokaisen kasvoista, ja on ottava kansansa häväistykset pois kaikissa maakunnissa; sillä Herra on sen sanonut.
9 Wǝ xu künidǝ deyiliduki: — «Mana, Hudayimiz muxu, biz Uningƣa tǝlmürüp kǝlgǝn, U bizni ⱪutⱪuzidu; Mana, muxu Pǝrwǝrdigardur, biz Uningƣa tǝlmürüp kǝlgǝn, Biz xadlinip Uning nijat-ⱪutulduruxidin hursǝn bolimiz».
Silloin sanotaan: katso, tämä on meidän Jumalamme jota me odotamme, ja hän auttaa meitä; tämä on Herra, häntä me odotamme, iloitaksemme ja riemuitaksemme hänen autuudessansa.
10 Qünki muxu taƣⱪa Pǝrwǝrdigarning ⱪoli ⱪonup turidu; Wǝ saman azgalda tezǝk bilǝn qǝylǝngǝndǝk, Moab Uning putliri astida qǝylinidu;
Sillä Herran käsi lepää tällä vuorella; mutta Moab runnellaan sen alla, niinkuin korret sotkutaan loassa.
11 [Moab] axu [tezǝklik] azgaldin üzüp qiⱪix üqün ⱪolini keridu, Biraⱪ uning ⱪoli qewǝr bolƣini bilǝn, [Rǝb] uning tǝkǝbburluⱪini pǝs ⱪilidu.
Ja Herra hajoittaa kätensä heidän sekaansa, niinkuin uija hajoittaa uidaksensa; ja hän on käsivarrellansa heidän prameutensa alentava.
12 U sepilliringning egiz mudapiǝlik ⱪorƣanlirini ƣulitip, Yǝr bilǝn yǝksan ⱪilip, Topa-qangƣa aylanduridu.
Ja sinun muuries korkiat vahvistukset hän kallistaa, alentaa ja heittää tomuun.
