Yǝxaya 23
1 Tur toƣruluⱪ yüklǝngǝn wǝⱨiy: — — I Tarxixtiki kemilǝr, aⱨ-zar kɵtürünglar! Qünki u harab ⱪilindi, Xu yǝrdǝ ɵy yoⱪ, portmu yoⱪ. Seprus arilidin bu hǝwǝr [kemidikilǝr]gǝ ayan ⱪilinidu.
Tämä on Tyron kuorma: valittakaat, te haahdet merellä; sillä se on kukistettu, niin ettei siellä ole yhtään huonetta, eikä sinne mene kenkään; Kittimin maasta pitää heidän sen äkkäämän.
2 Zidondiki sodigǝrlǝr dengizdin ɵtüp silǝrni tǝminlǝp kǝldi, i araldikilǝr, Əmdi xük bolunglar!
Olkaat ääneti, te luotoin asuvaiset: Zidonin kauppamiehet, jotka merellä vaelsivat, täyttivät sinun.
3 Xiⱨordiki bipayan sular üstidin yɵtkigǝn danlar, Yǝni Nil dǝryasining ⱨosuli Turning daramiti bolƣanidi; U ǝllǝrning baziri bolƣanidi!
Ja kaikkinainen hedelmä, joka Sihorin tykönä kasvaa, ja jyvät virran tykönä vietiin sinne veden ylitse; ja on pakanain kaupaksi tullut.
4 I Zidon, hijalǝt bol, Qünki dengiz — yǝni Turƣa ⱪorƣan bolƣan dengiz dǝyduki: — «Mǝndǝ ⱨeq tolƣaⱪ bolmidi, ⱨeq tuƣmidim, Yigitlǝrni yaki ⱪizlarni ⱨeq baⱪmiƣandǝkmǝn!»
Sinä mahdat kyllä hämmästyä, Zidon; sillä meri lausuu ja vahvin meren tykönä sanoo: en minä ole silleen raskas, en minä synnytä, enkä myös kasvata yhtään nuorukaista, enkä ruoki neitsyttä.
5 Muxu hǝwǝr Misirƣa yǝtkǝndǝ, Ularmu bu hǝwǝr huddi turƣa kǝlgǝndǝk ⱪattiⱪ azablinidu.
Niinkuin kuultaissa Egyptistä hämmästyttiin, niin pitää myös hämmästyttämän, koska Tyrosta kuullaan.
6 — Silǝr dengizdin ɵtüp Tarxixⱪa ketinglar! I dengiz boyidikilǝr, aⱨ-zar kɵtürünglar!
Menkäät merille, valittakaat, jotka luodoissa asutte.
7 Silǝrning ⱪǝdim ǝyyamdin bar bolƣan, Xad-huramliⱪⱪa tolƣan xǝⱨiringlar muxumu?! Mana ularning putliri ɵzlirini musapir ⱪilixⱪa yiraⱪlarƣa kɵtürüp baridu!
Eikö tämä ole teidän ilokaupunkinne, joka kerskaa itsiänsä vanhuudestansa? Hänen jalkansa pitää viemän hänen pitkän matkan taa vaeltamaan.
8 Tajlarni iltipat ⱪilƣuqi bolƣan, Sodigǝrliri ǝmirlǝr bolƣan, Dǝllalliri jaⱨanda abruyluⱪlar ⱨesablanƣan turning bu tǝƣdirini kim bekitkǝn?
Kuka olis sitä ajatellut, että kruunatulle Tyrolle piti niin käymän? että sen kauppamiehet ovat pääruhtinaat, ja sen kauppiaat ylimmäiset maassa?
9 — Bularni bekitküqi samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari Pǝrwǝrdigardur! Mǝⱪsiti bolsa xan-xɵⱨrǝttin kelip qiⱪⱪan jimi tǝkǝbburluⱪni rǝswa ⱪilix, Jaⱨandiki jimiki yüz-abruyluⱪlarni pǝslǝxtürüxtin ibarǝt!
Herra Zebaot on sen niin ajatellut, että hän kaiki hänen kaunistuksensa prameuden heikoksi tekis; ja tekis ylönkatsotuksi kaikki kuuluisat maassa.
10 Tarxixning ⱪizi, Nil dǝryasidǝk ɵz zeminingda ǝrkin-azadǝ yayra! Qünki [Turdin] kǝlgǝn tizgin ⱨazir yoⱪ.
Vaella maas lävitse niinkuin virta, sinä Tarsiksen tytär; ei siellä ole enään yhtään vyötä.
11 Qünki Pǝrwǝrdigar ⱪolini dengiz üstigǝ uzitip, Dɵlǝtlǝrni tǝwritidu. U Ⱪanaan toƣruluⱪ ǝmr ⱪilƣan, Uningdiki ⱪǝl’ǝ-ⱪorƣanlarni yoⱪutulsun dǝp pǝrman qüxürgǝn.
Hän kokottaa kätensä meren päälle, ja peljättää valtakunnat; Herra käski Kananin hävittämään sen linnat,
12 Wǝ: — «I basⱪunqiliⱪⱪa uqriƣan Zidon ⱪizi, Sǝn ikkinqi ⱨeq tǝntǝnǝ ⱪilmaysǝn, Ornungdin turup, Seprus ariliƣa ɵtüp kǝtkin, Ⱨǝtta xu yǝrdǝ sǝn ⱨeq aram tapmaysǝn» — dedi.
Ja sanoi: ei sinun pidä enään iloitseman, sinä häväisty neitsy Zidonin tytär: nouse ja mene matkaas Kittimiin, ei sinulla pidä sielläkään lepoa oleman.
13 Ⱪaranglar, Babil-kaldiylǝrning zeminini! Bu yǝrning hǝlⱪi bolup baⱪmiƣandǝk ⱪilidu; Asuriyǝ uni qɵl-bayawan janiwarliri üqün makan ⱪilƣan; Potǝylǝrni yasap, ularning saray-ordilirini wǝyran ⱪilip, harabilikkǝ aylanduruwǝtkǝn.
Katso, Kaldealaisten maassa ei yhtään kansaa ollut, vaan Assur on sen perustanut korven asuvaisille, ja rakentanut hänen linnansa, pannut ylös hänen huoneennsa, ja on kuitenkin pantu kukistettavaksi.
14 I Tarxixtiki kemilǝr, aⱨ-zar kɵtürünglar! Qünki ⱪorƣininglar harab ⱪilindi.
Surekaat, te haahdet merillä; sillä teidän voimanne on tyhjä.
15 Wǝ xu küni boliduki, Padixaⱨning künlǝrni ⱨesabliƣinidǝk, Tur yǝtmix yil untulidu. Yǝtmix yil ɵtkǝndin keyin, Turning ǝⱨwali paⱨixǝ ayalning nahxisidǝk bolidu;
Silloin pitää Tyro unhotettaman seitsemänkymmentä vuotta, niinkauvan kuin yksi kuningas elää; mutta seitsemänkymmenen vuoden perästä käypi Tyron niinkuin portosta veisataan:
16 Qiltarni elip, xǝⱨǝrni aylinip yür, I untulƣan paⱨixǝ ayal! Ɵzünggǝ yǝnǝ hǝⱪning diⱪⱪitini tartay desǝng, Yeⱪimliⱪ bir pǝdǝ qelip, kɵprǝk nahxilarni eyt!
Ota kantele, mene ympäri kaupunkia, sinä unhotettu portto: soita vahvasti kantelettas, ja laula lohdullisesti, että sinua taas muistettaisiin.
17 Əmdi xundaⱪ boliduki, Yǝtmix yilning ɵtüxi bilǝn, Pǝrwǝrdigar Turni yoⱪlaydu; Xuning bilǝn u yǝnǝ ɵzini ijarigǝ berip, Yǝr yüzidiki ⱨǝmmǝ padixaⱨliⱪlar bilǝn yǝnǝ buzuⱪqiliⱪ ⱪilidu;
Sillä seitsemänkymmenen vuoden perästä on Herra etsivä Tyroa, että hän tulis jälleen porttopalkoillensa, ja huorin tekis kaikkein valtakuntain kanssa maan päällä.
18 Xuning bilǝn uning malliri wǝ ɵzini setip, tapⱪan puli bolsa Pǝrwǝrdigarƣa atilip muⱪǝddǝs bolidu; U hǝzinigǝ selinmaydu yaki toplanmaydu, Qünki uning muxu sodisi bolsa Pǝrwǝrdigarning aldida turƣanlar üqün ayrim ⱪilinidu; U ularƣa ⱪanƣuqǝ yǝp-iqixkǝ, xundaⱪla ularning esil kiyim-keqǝkliri üqün ixlitilidu.
Mutta hänen kauppansa ja porttopalkkansa pitää oleman pyhä Herralle. Ei sitä koota tavaraksi, eikä salata, vaan jotka asuvat Herran edessä, niillä pitää hänen kauppakalunsa oleman, siitä syödä, ravita ja itsiänsä vaatettaa.
