Yǝxaya 2
1 Bular Amozning oƣli Yǝxaya Yerusalem wǝ Yǝⱨuda toƣrisida kɵrgǝn kalamdur: —
Sana, jonka Jesaja, Aamoksen poika, näki Juudasta ja Jerusalemista.
2 Ahir zamanlarda, Pǝrwǝrdigarning ɵyi jaylaxⱪan taƣ taƣlarning bexi bolup bekitilidu, Ⱨǝmmǝ dɵng-egizlktin üstün ⱪilip kɵtürülidu; Barliⱪ ǝllǝr uningƣa ⱪarap eⱪip kelixidu.
Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.
3 Nurƣun hǝlⱪ-millǝtlǝr qiⱪip bir-birigǝ: — «Kelinglar, biz Pǝrwǝrdigarning teƣiƣa, Yaⱪupning Hudasining ɵyigǝ qiⱪⱪayli; U Ɵz yolliridin bizgǝ ɵgitidu, Biz Uning tǝriⱪiliridǝ mangimiz» — deyixidu. — Qünki ⱪanun-yolyoruⱪ Ziondin, Pǝrwǝrdigarning sɵz-kalami Yerusalemdin qiⱪidiƣan bolidu.
Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana".
4 U ǝllǝr arisida ⱨɵküm qiⱪiridu, Nurƣun hǝlⱪlǝrning ⱨǝⱪ-naⱨǝⱪlirigǝ kesim ⱪilidu; Buning bilǝn ular ⱪiliqlirini sapan qixliri, Nǝyzilirini orƣaⱪ ⱪilip soⱪuxidu; Bir ǝl yǝnǝ bir ǝlgǝ ⱪiliq kɵtürmǝydu, Ular ⱨǝm yǝnǝ uruxni ɵgǝnmǝydu.
Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
5 — «I Yaⱪup jǝmǝtidikilǝr, Kelinglar, Pǝrwǝrdigarning nurida mangayli!».
Jaakobin heimo, tulkaa, vaeltakaamme Herran valkeudessa.
6 — Sǝn Ɵz hǝlⱪing bolƣan Yaⱪup jǝmǝtini taxlap ⱪoydung; Qünki ular xǝrⱪtiki hurapatlar bilǝn tolduruldi; Ular Filistiylǝrdǝk pal salidu; Ular qǝtǝlliklǝr bilǝn ⱪol tutuxidu;
Sillä sinä olet hyljännyt kansasi, Jaakobin heimon, koska he ovat täynnä Idän menoa, täynnä ennustelijoita niinkuin filistealaiset, ja lyövät kättä muukalaisten kanssa.
7 Zemini bolsa altun-kümüxkǝ tolup kǝtti; Bayliⱪliri tügimǝs; Yǝr-zemini atlarƣimu tolup kǝtti, Jǝng ⱨarwiliri ⱨǝm tügimǝs;
Heidän maansa tuli täyteen hopeata ja kultaa, eikä heidän aarteillaan ole määrää; heidän maansa tuli täyteen hevosia, eikä heidän vaunuillaan ole määrää.
8 Zemini butlar bilǝnmu liⱪ bolup kǝtti; Ular ɵz ⱪolliri bilǝn yasiƣanliriƣa, Barmaⱪliri bilǝn xǝkillǝndürgǝnlirigǝ sǝjdǝ ⱪilixidu.
Heidän maansa tuli täyteen epäjumalia, he kumartavat kättensä tekoa, sitä, minkä heidän sormensa ovat tehneet.
9 Xuning bilǝn puⱪralar egildürülidu, Mɵtiwǝrlǝrmu tɵwǝn ⱪilinidu; Sǝn ularning ⱪǝddini ruslimaysǝn ⱨǝm ⱨeq kǝqürüm ⱪilmaysǝn.
Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, mutta älä anna heille anteeksi.
10 Əmdi Pǝrwǝrdigarning wǝⱨxitidin, Ⱨǝywisining xan-xǝripidin ɵzüngni ⱪaqur, [Hada] taxlar iqigǝ kiriwal, Topa-qanglar iqigǝ mɵküwal!
Mene kallion kätköön, piiloudu maan peittoon Herran kauhua ja hänen valtansa kirkkautta pakoon.
11 Qünki adǝmning tǝkǝbbur kɵzliri yǝrgǝ ⱪaritilidu, Insanlarning ⱨakawurluⱪi pǝs ⱪilinidu; Xu künidǝ yalƣuz Pǝrwǝrdigarla üstün dǝp mǝdⱨiyilinidu.
Ihmisten ylpeät silmät painuvat maahan, miesten korskeus masentuu, ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.
12 Qünki samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigarning xundaⱪ bir küni tǝyyar turidu: — Xu küni ⱨǝrbir tǝkǝbbur wǝ mǝmǝdanlarning üstigǝ, Ɵzini yuⱪiri saniƣanlarning üstigǝ qüxidu (Xuning bilǝn ularning ⱨǝmmisi pǝs ⱪilinidu!),
Sillä Herran Sebaotin päivä kohtaa kaikkea ylpeää ja korskeata ja kaikkea ylhäistä, niin että se maahan painuu,
13 Xuningdǝk Liwanning egiz, pǝlǝkkǝ yetidiƣan barliⱪ kedir dǝrǝhlirining üstigǝ, Baxandiki barliⱪ dub dǝrǝhlirining üstigǝ,
kaikkia Libanonin setripuita, noita korkeita ja ylhäisiä, kaikkia Baasanin tammia,
14 Egiz taƣlarning ⱨǝmmisigǝ, Yuⱪiri kɵtürülgǝn barliⱪ dɵnglǝrning üstigǝ,
kaikkia korkeita vuoria ja kaikkia ylhäisiä kukkuloita,
15 Ⱨǝrbir ⱨǝywǝtlik munarning üstigǝ, Ⱨǝrbir mustǝⱨkǝm sepilning üstigǝ,
kaikkia korkeita torneja ja kaikkia vahvoja muureja,
16 Tarxixtiki ⱨǝrbir soda kemisining üstigǝ, Xundaⱪla barliⱪ güzǝl kemǝ gǝwdisining üstigǝ xu küni qüxüxkǝ tǝyyar turidu.
kaikkia Tarsiin-laivoja ja kaikkea kallista ja ihanaa.
17 Adǝmlǝrning kɵrǝngliki tɵwǝn ⱪilinip qüxürülüp, Insanlarning tǝkǝbburliⱪi pǝs ⱪilinidu, Xu künidǝ yalƣuz Pǝrwǝrdigarla üstün dǝp mǝdⱨiyilinidu.
Silloin masentuu ihmisten ylpeys, ja miesten korskeus painuu maahan, ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.
18 Butlar bolsa ⱨǝmmisi kɵzdin yoⱪilidu.
Mutta epäjumalat katoavat kaikki tyynni.
19 Pǝrwǝrdigar yǝrni dǝⱨxǝtlik silkindürüxkǝ ornidin turidiƣan qaƣda, Ular ɵzlirini Uning wǝⱨxitidin, Uning ⱨǝywisining xan-xǝripidin ⱪaqurup, Hada tax ƣarlirining iqigǝ, Yǝr yüzidiki ɵngkürlǝrgǝ kiriwalidu;
Silloin mennään kallioluoliin ja maakuoppiin Herran kauhua ja hänen valtansa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata kauhistuttamaan.
20 Xu künidǝ kixilǝr ɵzigǝ qoⱪunuxⱪa yasiƣan kümüx butliri wǝ altun butlirini ⱪariƣu qaxⱪanlarƣa wǝ xǝpǝrǝnglǝrgǝ taxlap beridu;
Sinä päivänä ihmiset viskaavat pois myyrille ja yököille hopea-ja kultajumalansa, jotka he ovat tehneet kumarrettaviksensa.
21 Pǝrwǝrdigar yǝrni dǝⱨxǝtlik silkindürüxkǝ ornidin turidiƣan qaƣda, Ular ɵzlirini Uning wǝⱨxitidin, Uning ⱨǝywisining xan-xǝripidin ⱪaqurup, Hada tax qaklirining iqigǝ, Yarlarning yeriⱪliriƣa kiriwalidu;
Ja he menevät vuorenrotkoihin ja kallionkoloihin Herran kauhua ja hänen valtansa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata kauhistuttamaan.
22 Ümidinglarni nǝpisi dimiƣidila turidiƣan insandin üzünglar, Qünki insan zadi nemǝ idi?!
Luopukaa siis ihmisistä, joilla on vain henkäys sieraimissa, sillä minkä arvoiset he ovat!
