< Yaritilix 26 >
1 [Ⱪanaan] zeminida Ibraⱨimning waⱪtidiki aqarqiliⱪtin baxⱪa yǝnǝ bir ⱪetimliⱪ aqarqiliⱪ yüz bǝrdi. Xuning bilǝn Isⱨaⱪ Gǝrar xǝⱨirigǝ, Filistiylǝrning padixaⱨi Abimǝlǝkning ⱪexiƣa bardi.
Niin kallis aika tuli maalle sen entisen jälkeen, joka oli Abrahamin ajalla: ja Isaak meni Abimelekin Philistealaisten kuninkaan tykö Gerariin.
2 Pǝrwǝrdigar uningƣa kɵrünüp mundaⱪ dedi: — Sǝn Misirƣa qüxmǝy, bǝlki Mǝn sanga kɵrsitip beridiƣan yurtta turƣin.
Niin Herra ilmestyi hänelle, ja sanoi: älä mene Egyptiin, vaan asu sillä maalla, jonka minä sanon sinulle.
3 Moxu zemindin qiⱪmay musapir bolup turƣin; xuning bilǝn Mǝn sǝn bilǝn billǝ bolup, sanga bǝht-bǝrikǝt ata ⱪilimǝn; qünki Mǝn sǝn wǝ nǝslinggǝ bu zeminlarning ⱨǝmmisini berip, atang Ibraⱨimƣa bǝrgǝn ⱪǝsimimni ada ⱪilimǝn;
Ole muukalainen tällä maalla, ja minä olen sinun kanssas, ja siunaan sinua: sillä sinulle ja sinun siemenelles minä annan kaikki nämät maat, ja vahvistan sen valan, jonka minä Abrahamille sinun isälles vannonut olen.
4 nǝslingni asmandiki yultuzlardǝk awutimǝn wǝ nǝslinggǝ bu zeminlarning ⱨǝmmisini berimǝn; yǝr yüzidiki barliⱪ ǝl-yurtlar nǝslingning [nami] bilǝn ɵzlirigǝ bǝht-bǝrikǝt tilǝydu;
Ja enennän sinun siemenes niinkuin taivaan tähdet: ja annan sinun siemenelles kaikki nämät maat: Ja sinun siemenes kautta pitää kaikki kansat maan päällä siunatuksi tuleman:
5 Qünki Ibraⱨim Mening awazimƣa ⱪulaⱪ selip, tapiliƣinim, ǝmrlirim, bǝlgilimilirim wǝ ⱪanunlirimni bǝja kǝltürdi, — dedi.
Sillä Abraham oli kuuliainen minun äänelleni, ja piti minun oikeuteni, käskyni, säätyni ja lakini.
6 Xuning bilǝn Isⱨaⱪ Gǝrarda turup ⱪaldi.
Niin Isaak asui Gerarissa.
7 Əmma u yǝrlik kixilǝr uning ayali toƣrisida sorisa u: — Bu mening singlim bolidu, — dedi; qünki Riwkaⱨ intayin qirayliⱪ bolƣaqⱪa, Isⱨaⱪ ɵz-ɵzigǝ: «Bu mening ayalim bolidu», desǝm, bu yǝrlik adǝmlǝr Riwkaⱨning sǝwǝbidin meni ɵltürüwetǝrmikin, — dǝp ⱪorⱪti.
Ja koska sen maan kansa kysyi hänen emännästänsä, sanoi hän: hän on minun sisareni; sillä hän pelkäsi sanoa: hän on minun emäntäni (ajatellen), ettei he joskus löisi minua kuoliaksi Rebekan tähden: sillä hän oli ihana kasvoilta.
8 Lekin u xu yǝrdǝ uzaⱪ waⱪit turƣandin keyin xundaⱪ boldiki, Filistiylǝrning padixaⱨi Abimǝlǝk dǝrizidin ⱪariwidi, mana Isⱨaⱪ wǝ ayali Riwkaⱨ bir-birigǝ ǝrkilixip turatti.
Ja tapahtui, koska hän siellä kappaleen aikaa viipyi, katsoi Abimelek Philistealaisten kuningas akkunasta, ja näki Isaakin hyväilevän emäntäänsä.
9 Andin Abimǝlǝk Isⱨaⱪni qaⱪirip: — Mana, u jǝzmǝn sening ayaling ikǝn! Sǝn nemǝ dǝp: «U mening singlim», deding? — dewidi, Isⱨaⱪ uningƣa: — Qünki mǝn ǝslidǝ uning sǝwǝbidin birsi meni ɵltürüwetǝrmikin, dǝp ǝnsirigǝnidim, — dedi.
Niin kutsui Abimelek Isaakin, ja sanoi: katso, totisesti hän on sinun emäntäs: miksis olet sanonut: hän on minun sisareni? Ja Isaak sanoi hänelle: minä ajattelin, etten minä tapettaisi hänen tähtensä.
10 Abimǝlǝk uningƣa: Bu bizgǝ nemǝ ⱪilƣining? Tas ⱪaptu hǝlⱪ arisidin birǝrsi ayaling bilǝn birgǝ bolƣili?! Undaⱪ bolƣan bolsa sǝn bizni gunaⱨⱪa patⱪuzƣan bolatting! — dedi.
Abimelek sanoi: miksis tämän meille teit? olis pikaisesti tapahtunut, että joku kansasta olis maannut sinun emäntäs kanssa, ja niin sinä olisit saattanut meidän päällemme rikoksen.
11 Andin Abimǝlǝk ⱨǝmmǝ hǝlⱪⱪǝ buyrup: — Kimki bu kixigǝ wǝ yaki hotuniƣa ⱪol tǝgküzsǝ jǝzmǝn ɵltürülmǝy ⱪalmaydu, — dǝp yarliⱪ qüxürdi.
Niin Abimelek antoi käskyn kaikelle kansalle, sanoen: joka ryhtyy tähän mieheen, tahi hänen emäntäänsä, hänen pitää totisesti kuoleman.
12 Isⱨaⱪ u zeminda teriⱪqiliⱪ ⱪildi: u xu yili yǝrdin yüz ⱨǝssǝ ⱨosul aldi; Pǝrwǝrdigar uni bǝrikǝtligǝnidi.
Ja Isaak kylvi sillä maalla, ja sai sinä vuonna satakertaisesti: sillä Herra siunasi hänen.
13 Bu kixi bax kɵtürüp, barƣanseri rawaj tepip, tolimu katta kixilǝrdin bolup ⱪaldi.
Ja mies tuli voimalliseksi: ja menestyi sangen suuresti siihen asti, että hän juuri suureksi joutui.
14 Uning ⱪoy-kala padiliri wǝ ɵyidiki ⱪulliri intayin kɵpǝydi; Filistiylǝr uningƣa ⱨǝsǝt ⱪilƣili turdi.
Ja hänellä oli paljo tavaraa lampaissa ja karjassa, oli myös paljo perhettä: sentähden Philistealaiset kadehtivat häntä.
15 Bu sǝwǝbtin uning atisi Ibraⱨimning künliridǝ atisining ⱪulliri koliƣan ⱪuduⱪlarning ⱨǝmmisini Filistiylǝr etip, topa bilǝn tinduruwǝtti.
Ja he tukitsivat kaikki kaivot, jotka hänen isänsä palveliat olivat kaivaneet, hänen isänsä Abrahamin aikana, ja täyttivät ne mullalla.
16 Abimǝlǝk Isⱨaⱪⱪa: — Sǝn bizdin ziyadǝ küqiyip kǝtting, ǝmdi arimizdin qiⱪip kǝtkin, — dedi.
Ja Abimelek sanoi Isaakille: mene pois meidän tyköämme: sillä sinä olet tullut paljo väkevämmäksi meitä.
17 Isⱨaⱪ u yǝrdin ketip, Gǝrar wadisiƣa qedir tikip, xu yǝrdǝ turup ⱪaldi.
Niin Isaak läksi sieltä: ja teki majansa Gerarin laaksoon, ja asui siinä.
18 Ibraⱨim ⱨayat waⱪtida [ⱪulliri] birmunqǝ ⱪuduⱪlarni ⱪazƣanidi; biraⱪ Ibraⱨim ɵlgǝndin keyin, Filistiylǝr bularni topa bilǝn tinduruwǝtkǝnidi. Isⱨaⱪ bu ⱪuduⱪlarni ⱪaytidin kolitip, ularƣa atisi ilgiri ⱪoyƣan isimlarni yǝnǝ ⱪoydi.
Ja Isaak antoi jällensä kaivaa ne vesikaivot, jotka he olivat kaivaneet hänen isänsä Abrahamin aikana, ja jotka Philistealaiset Abrahamin kuoleman jälkeen olivat tukinneet: ja nimitti ne niillä nimillä, joilla hänen isänsä ne kutsunut oli.
19 Isⱨaⱪning ⱪulliri wadida ⱪuduⱪ kolawatⱪanda suliri urƣup qiⱪip aⱪidiƣan bir ⱪuduⱪni tepiwaldi.
Niin kaivoivat myös Isaakin palveliat siihen laaksoon: ja löysivät sieltä luontolähteen.
20 Lekin Gǝrardiki padiqilar Isⱨaⱪning padiqiliridin uni talixip: — Bu su bizningkidur, — dedi. Ular Isⱨaⱪ bilǝn jedǝllǝxkǝqkǝ, u bu ⱪuduⱪni «Esǝk» dǝp atidi.
Mutta Gerarin paimenet riitelivät Isaakin paimenten kanssa, ja sanoivat: tämä on meidän vetemme. Niin hän kutsui sen kaivon Esek, että he riitelivät hänen kanssansa.
21 Ular yǝnǝ baxⱪa bir ⱪuduⱪni kolidi, ular yǝnǝ bu ⱪuduⱪ toƣrisida jedǝllǝxti. Xuning bilǝn Isⱨaⱪ buning ismini «Sitnaⱨ» dǝp atidi.
Niin kaivoivat he myös toisen kaivon, ja he riitelivät myös siitä: niin hän nimitti sen Sitna.
22 Andin u u yǝrdin ketip, baxⱪa yǝrgǝ berip, xu yǝrdimu yǝnǝ bir ⱪuduⱪ kolidi; ǝmdi Gǝrardikilǝr bu ⱪuduⱪni talaxmidi. Bu sǝwǝbtin u uning etini «Rǝⱨobot» ⱪoyup: «Əmdi Pǝrwǝrdigar biz üqün jay bǝrgǝnikǝn, bu zeminda mewilik bolimiz», — dedi.
Niin hän siirsi itsensä sieltä, ja kaivoi toisen kaivon, josta ei he riidelleet. Sen tähden nimitti hän sen Rehobot, ja sanoi: nyt Herra on antanut meille laviamman sian, ja on antanut meidän kasvaa maan päällä.
23 Andin u u yǝrdin qiⱪip Bǝǝr-Xebaƣa bardi.
Sitte meni hän BerSabaan.
24 Pǝrwǝrdigar xu keqisi uningƣa kɵrünüp: — Mǝn bolsam atang Ibraⱨimning Hudasidurmǝn; ⱪorⱪmiƣin, qünki Mǝn sǝn bilǝn billimǝn, seni bǝht-bǝrikǝtlǝp, nǝslingni ⱪulum Ibraⱨimning sǝwǝbidin awutimǝn, — dedi.
Niin Herra ilmestyi hänelle sinä yönä ja sanoi: minä olen sinun isäs Abrahamin Jumala: älä pelkää, sillä minä olen kanssas, ja siunaan sinun, ja annan lisääntyä sinun siemenes, minun palveliani Abrahamin tähden.
25 U xu yǝrdǝ bir ⱪurbangaⱨ yasap, Pǝrwǝrdigarning namiƣa nida ⱪilip ibadǝt ⱪildi. U xu yǝrdǝ qedirini tikti, Isⱨaⱪning ⱪulliri xu yǝrdǝ bir ⱪuduⱪ kolidi.
Ja hän rakensi siinä alttarin, ja saarnasi Herran nimestä, ja teki siihen majansa: ja hänen palveliansa kaivoivat siihen kaivon.
26 Əmdi Abimǝlǝk, aƣinisi Aⱨuzzat bilǝn lǝxkǝrbexi Fikol birgǝ Gǝrardin qiⱪip, uning ⱪexiƣa bardi.
Niin Abimelek meni hänen tykönsä Gerarista: ja Ahusat hänen ystävänsä, ja Phikol hänen sotajoukkonsa päämies.
27 Isⱨaⱪ ularƣa: — Manga ɵqmǝnlik ⱪilip, meni aranglardin ⱪoƣliwǝtkǝndin keyin, nemǝ üqün mening ⱪeximƣa kǝldinglar? — dedi.
Mutta Isaak sanoi heille: miksi te tulitte minun tyköni: ja te vainositte minua, ja ajoitte minun pois teidän tyköänne.
28 Ular jawabǝn: — Biz Pǝrwǝrdigarning sǝn bilǝn billǝ bolƣinini roxǝn bayⱪiduⱪ, xuning bilǝn biz sening toƣrangda: «Otturimizda bir kelixim bolsun, yǝni bizlǝr bilǝn sǝn bir-birimizgǝ ⱪǝsǝm berip ǝⱨdǝ ⱪilixayli» deduⱪ; xu wǝjidin sǝn bizgǝ ⱨeqⱪandaⱪ ziyan-zǝhmǝt yǝtküzmigǝysǝn; biz sanga ⱨeq tǝgmiginimizdǝk, xundaⱪla sanga yahxiliⱪtin baxⱪa ⱨeqbir nemǝ ⱪilmiƣinimizdǝk (bǝlki seni aman-esǝnlik iqidǝ yolungƣa ǝwǝtkǝniduⱪ) sǝnmu xundaⱪ ⱪilƣaysǝn. Mana ⱨazir sǝn Pǝrwǝrdigar tǝripidin bǝht-bǝrikǝt kɵrüwatisǝn! — deyixti.
He sanoivat: me näimme ilmeissänsä, että Herra on sinun kanssas, sentähden me sanoimme: olkoon nyt vala meidän molempain vaiheellamme, meidän ja sinun välilläs, ja me teemme liiton sinun kanssas.
Ettes tekisi meille mitään vahinkoa, niinkuin emme mekään ole sinuun ryhtyneet, ja niinkuin emme myös tehneet sinulle muuta kuin hyvää, ja laskimme sinun rauhassa menemään. Sinä olet nyt Herran siunattu.
30 Xuning bilǝn u ularƣa bir ziyapǝt ⱪilip bǝrdi. Ular bolsa yǝp-iqti.
Ja hän valmisti heille pidon, ja he söivät ja joivat.
31 Ətisi tang sǝⱨǝrdǝ ular ⱪopup bir-birigǝ ⱪǝsǝm ⱪilixti; andin Isⱨaⱪ ularni yolƣa selip ⱪoydi; ular uning ⱪexidin aman-esǝn kǝtti.
Ja nousivat aamulla varhain, ja vannoivat toinen toisellensa, ja Isaak laski heidät menemään, ja menivät pois hänen tyköänsä rauhassa.
32 U küni xundaⱪ boldiki, Isⱨaⱪning ⱪulliri kelip, uningƣa ɵzi koliƣan ⱪuduⱪ toƣrisida hǝwǝr berip: «Biz su taptuⱪ!» dedi.
Sinä samana päivänä tulivat Isaakin palveliat, ja ilmoittivat hänelle kaivosta, jonka he kaivaneet olivat, ja sanoivat hänelle: me löysimme veden.
33 U uning namini «Xibaⱨ» ⱪoydi. Bu sǝwǝbtin bu xǝⱨǝrning ismi bügüngiqǝ «Bǝǝr-Xeba» dǝp atilip kǝlmǝktǝ.
Ja hän kutsui hänen Saba: siltä nimitetään kaupunki BerSaba, hamaan tähän päivään asti.
34 Əsaw ⱪiriⱪ yaxⱪa kirgǝndǝ, Ⱨittiylardin bolƣan Bǝǝrining ⱪizi Yǝⱨudit bilǝn Ⱨittiylardin bolƣan Elonning ⱪizi Basimatni hotunluⱪⱪa aldi.
Koska Esau oli neljänkymmenen ajastaikainen, otti hän Juditin Hetiläisen Berin tyttären emännäksensä: Ja Basmatin Hetiläisen Elonin tyttären:
35 Əmma bular Isⱨaⱪ bilǝn Riwkaⱨning kɵngligǝ azab elip kǝldi.
Jotka olivat Isaakille ja Rebekalle mielikarvaudeksi.