Misirdin qiⱪix 40
1 Andin Pǝrwǝrdigar Musaƣa mundaⱪ ǝmr ⱪildi: —
Waaqayyo Museedhaan akkana jedhe:
2 Birinqi ayning bexi, ayning birinqi küni sǝn jamaǝt qedirining muⱪǝddǝshanisini tikligin.
“Guyyaa jalqaba jiʼa jalqabaatti dunkaana qulqulluu jechuunis dunkaana wal gaʼii dhaabi.
3 Ⱨɵküm-guwaⱨliⱪ sanduⱪini uning iqigǝ ⱪoyup, iqki pǝrdǝ arⱪiliⱪ ǝⱨdǝ sanduⱪini tosup ⱪoyƣin;
Taabota kakuu seeraa isa keessa kaaʼiitii taaboticha golgaadhaan daʼeessi.
4 xirǝni qedirning iqigǝ ǝkirip, üstigǝ tizilidiƣan nǝrsilǝrni tizƣin; andin qiraƣdanni ǝkirip, üstigǝ qiraƣlarni orunlaxturƣin.
Minjaala ol galchiitii miʼa isaa tottolchi. Ergasiis baattuu ibsaa ol galchiitii ibsaa isaa irra dhaabi.
5 Altun [bilǝn ⱪaplanƣan] huxbuy kɵydürgüqi ⱪurbangaⱨni ⱨɵküm-guwaⱨliⱪ sanduⱪining uduliƣa tiklǝp ⱪoyƣin; qedirning kirix eƣizining pǝrdisini esip ⱪoyƣin.
Iddoo aarsaa ixaanaa kan warqee irraa hojjetame fuula taabota kakuu seeraa dura dhaabiitii balbala dunkaana qulqulluutti immoo golgaa fannisi.
6 Kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ ⱪurbangaⱨini muⱪǝddǝshanining, yǝni jamaǝt qedirining kirix eƣizining aldiƣa ⱪoyƣin;
“Iddoo aarsaa qalma gubamuu sanas fuula balbala dunkaana qulqulluu jechuunis dunkaana wal gaʼii dura dhaabi;
7 andin yuyux desini jamaǝt qediri bilǝn ⱪurbangaⱨning otturisiƣa orunlaxturup, su toxturup ⱪoyƣin.
gabatee itti dhiqatanis dunkaana wal gaʼiitii fi iddoo aarsaa gidduu dhaabiitii bishaan itti naqi.
8 Ⱨoylining qɵrisigǝ pǝrdilǝrni bekitip, ⱨoylining kirix eƣizining pǝrdisini asⱪin;
Naannoo isaattis oobdii hojjedhuutii balbala isaatti golgaa kaaʼi.
9 andin «mǝsiⱨlǝx meyi»ni elip, ibadǝt qediri wǝ uning iqidiki barliⱪ nǝrsilǝrni mǝsiⱨlǝp, uni wǝ barliⱪ ⱨǝmmǝ ǝswablirini Hudaƣa atap muⱪǝddǝs ⱪilƣin. Xundaⱪ ⱪilip [pütkül qedir] muⱪǝddǝs bolidu.
“Zayitii ittiin diban fuudhiitii dunkaana qulqulluu fi waan isa keessa jiru hunda dibi; dunkaanichaa fi miʼa isaa hunda qulqulleessi; innis ni qulqullaaʼa.
10 Sǝn kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ ⱪurbangaⱨini, xundaⱪla uning barliⱪ ǝswablirini mǝsiⱨlǝp, uni [Hudaƣa atap] muⱪǝddǝs ⱪilƣin; buning bilǝn ⱪurbangaⱨ «ǝng muⱪǝddǝs nǝrsilǝr» ⱪatarida bolidu.
Ergasiis iddoo aarsaa qalma gubamuutii fi miʼa isaa hunda dibi; iddoo aarsaa sana qulqulleessi; innis waan hunda caalaa qulqullaaʼaa taʼa.
11 Sǝn yǝnǝ yuyunux desi wǝ uning tǝglikini mǝsiⱨlǝp muⱪǝddǝs ⱪilƣin.
Gabatee itti dhiqatanii fi miilla isaa dibiitii isaan qulqulleessi.
12 Andin Ⱨarun bilǝn uning oƣullirini jamaǝt qedirining kirix eƣiziƣa yeⱪin ǝkilip, ularni su bilǝn yuƣin;
“Aroonii fi ilmaan isaa gara balbala dunkaana wal gaʼiitti fidiitii bishaaniin isaan dhiqi.
13 Ⱨarunƣa muⱪǝddǝs kiyimlǝrni kiydürüp, Manga kaⱨinliⱪ hizmǝttǝ boluxi üqün uni mǝsiⱨlǝp, [Manga ayrip] muⱪǝddǝs ⱪilƣin.
Ergasii Aroonitti wayyaa qulqulluu uffisi; akka inni lubummaadhaan na tajaajiluufis dibiitii isa qulqulleessi.
14 Andin uning oƣullirini elip kirip, ularƣa halta kɵnglǝklǝrni kiydürüp,
Ilmaan isaas fidiitii kittaa itti uffisi.
15 ularning atisini mǝsiⱨliginingdǝk Manga kaⱨinliⱪ hizmitidǝ boluxi üqün ularnimu mǝsiⱨligin. Xuning bilǝn ularning bu mǝsiⱨlinixi ular üqün ǝwladtin ǝwladⱪiqǝ ǝbǝdiy kaⱨinliⱪning [bǝlgisi] bolidu.
Akka isaan lubummaadhaan na tajaajilaniifis akkuma abbaa isaanii dibde sanatti isaan dibi; dibamuun isaanii kunis dhaloota dhufu hunda keessatti lubummaa itti fufu taʼa.”
16 Musa xundaⱪ ⱪildi; Pǝrwǝrdigar uningƣa nemǝ buyruƣan bolsa, u xundaⱪ bǝja kǝltürdi.
Museenis akkuma Waaqayyo isa ajajetti waan hunda hojjete.
17 Xundaⱪ boldiki, ikkinqi yilning birinqi eyida, ayning birinqi künidǝ ibadǝt qediri tiklǝndi.
Kanaafuu dunkaanni qulqulluun sun waggaa lamaffaa keessa guyyaa jalqabaa kan jiʼa jalqabaatti dhaabame.
18 Musa qedirni tikip, tǝgliklirini orunlaxturup, tahtaylirini tizip, ularning baldaⱪlirini bekitip, hadilirini tiklidi.
Museen yeroo dunkaana qulqulluu sana dhaabetti miillawwan dunkaanichaa itti kaaʼe; tuggeewwan isaa dhadhaabe; dagaleewwan isaa loose; utuboota isaa dhadhaabe.
19 Muⱪǝddǝs qedirning üstigǝ [iqki] yopuⱪni yapti, andin uning üstigǝ taxⱪi yopuⱪni yepip ⱪoydi; bularning ⱨǝmmisi Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪilindi.
Innis akkuma Waaqayyo isa ajajetti dunkaana qulqulluu irraan dunkaana diriirsee dunkaana sanatti immoo irra buusa uffise.
20 Andin u ⱨɵküm-guwaⱨliⱪni elip, uni sanduⱪ iqigǝ ⱪoydi; baldaⱪlarni ǝⱨdǝ sanduⱪining [ⱨalⱪiliridin] ɵtküzüp, «kafarǝt tǝhti»ni sanduⱪning üstigǝ orunlaxturdi.
Dhuga baʼumsa sana fuudhee taabota keessa kaaʼe; danqaraawwanis taabotatti hidhe; teessoo araaraa immoo taabota gubbaa kaaʼe.
21 Əⱨdǝ sanduⱪini muⱪǝddǝs qedir iqigǝ elip kirip, otturiƣa «ayrima pǝrdǝ»ni tartti; xundaⱪ ⱪilip u ⱨɵküm-guwaⱨliⱪ sanduⱪini pǝrdǝ arⱪiliⱪ tosup ⱪoydi. Ⱨǝmmǝ ix Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪilindi.
Museen akkuma Waaqayyo isa ajajetti taabota sana dunkaana qulqulluutti ol galchee golgaa daʼeessu fanniseef; taabota kakuu seeraa sanas daʼeesse.
22 U xirǝni jamaǝt qediriƣa elip kirip, muⱪǝddǝs jayning ximal tǝripigǝ, [«ǝng muⱪǝddǝs jay»diki] pǝrdining sirtiƣa ⱪoydi.
Museenis minjaala sana gama kaaba dunkaana qulqulluutiin dunkaana wal gaʼii keessa golgaa sanaan ala kaaʼe.
23 «Tǝⱪdim nanlar»ni xirǝning üstigǝ, Pǝrwǝrdigarning aldiƣa tizip ⱪoydi; bularning ⱨǝmmisi Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪilindi.
Akkuma Waaqayyo isa ajajettis fuula Waaqayyoo duratti buddeena achi irra kaaʼe.
24 Andin u qiraƣdanni jamaǝt qediriƣa elip kirip, uni muⱪǝddǝs jayning jǝnub tǝripigǝ, xirǝning uduliƣa ⱪoydi,
Baattuu ibsaa immoo gama kibbaa dunkaana qulqulluutiin dunkaana wal gaʼii keessa fuullee minjaalaatiin kaaʼe.
25 qiraƣlarni Pǝrwǝrdigarning aldiƣa orunlaxturdi; bularning ⱨǝmmisi Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪilindi.
Akkuma Waaqayyo isa ajajettis ibsaawwan sana fuula Waaqayyoo dura dhadhaabe.
26 Andin u [huxbuyni kɵydürgüqi] altun ⱪurbangaⱨni iqidiki pǝrdining aldiƣa tiklidi;
Museenis iddoo aarsaa kan warqee irraa hojjetame sana fuula golgaa duraan dunkaana wal gaʼii keessa dhaabe.
27 Uning üstidǝ esil huxbuyni kɵydürdi; bularning ⱨǝmmisi Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪilindi.
Akkuma Waaqayyo isa ajajettis ixaana urgaaʼaa isa irratti aarse.
28 U ibadǝt qedirining kirix eƣiziƣa pǝrdǝ tartti.
Balbala dunkaana qulqulluu irrattis golgaa fannise.
29 Andin kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ ⱪurbangaⱨini jamaǝt qediridiki muⱪǝddǝs jayning kirix eƣiziƣa yeⱪin ⱪoydi; uning üstidǝ kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ wǝ ⱪoxumqǝ axliⱪ ⱨǝdiyǝsini ɵtküzdi; bularning ⱨǝmmisi Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪilindi.
Inni akkuma Waaqayyo isa ajajetti iddoo aarsaa qalma gubamuu sana balbala dunkaana qulqulluu kan dunkaana wal gaʼii bira dhaabee qalma gubamuu fi kennaa midhaanii isa irratti dhiʼeesse.
30 Yuyunux desini jamaǝt qediri bilǝn ⱪurbangaⱨning otturisiƣa ⱪoyup, yuyuxⱪa ixlitilidiƣan suni dasⱪa toxⱪuzup ⱪuydi.
Gabatee sanas dunkaana wal gaʼiitii fi iddoo aarsaa gidduu kaaʼee bishaan dhiqataa itti naqe;
31 Musa wǝ Ⱨarun bilǝn uning oƣulliri ⱪaqanla jamaǝt qediriƣa kirsǝ yaki ⱪurbangaⱨⱪa yeⱪin barsa, Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪollirini xu suda yuyatti. Bular Pǝrwǝrdigarning Musaƣa buyruƣinidǝk ⱪilindi.
Museen, Aroonii fi ilmaan Arooniis harka isaaniitii fi miilla isaanii dhiqachuuf itti fayyadamu turan.
Isaanis akkuma Waaqayyo Musee ajajetti yeroo dunkaana wal gaʼii seenan yookaan yeroo iddoo aarsaatti dhiʼaatan hunda ni dhiqatu turan.
33 Andin u qedir ⱨǝm ⱪurbangaⱨning ǝtrapiƣa ⱨoyla pǝrdisini tiklǝp, ⱨoylining kirix eƣizining pǝrdisini tartti. Xu tǝriⱪidǝ Musa pütkül ixni tamamlidi.
Museenis naannoo dunkaana qulqulluutii fi iddoo aarsaatti oobdii hojjetee balbala waltajjichaa irra golgaa dhaabe; akkasiin Museen hojii sana hojjetee fixe.
34 Xuning bilǝn bulut jamaǝt qedirini ⱪaplap, Pǝrwǝrdigarning julasi ibadǝt qedirini toldurdi.
Ergasiis duumessi dunkaana wal gaʼii haguuge; ulfinni Waaqayyoos dunkaana qulqulluu sana guute.
35 Bulut sayǝ qüxürüp, Pǝrwǝrdigarning julasi qedirni toldurƣini üqün, Musa jamaǝt qediriƣa kirǝlmidi.
Museenis sababii duumessi sun dunkaana wal gaʼii irra buʼee fi sababii ulfinni Waaqayyoo dunkaana qulqulluu guuteef dunkaana wal gaʼii seenuu hin dandeenye.
36 Ⱪaqanki bulut jamaǝt qediridin kɵtürülsǝ, Israillar sǝpǝrgǝ atlinatti. Ⱨǝrbir ⱪetim sǝpǝrdǝ xundaⱪ bolatti.
Israaʼeloonni karaa isaanii hunda keessatti yommuu duumessi dunkaana qulqulluu irraa kaʼu hunda kaʼanii deemsa isaanii itti fufu turan.
37 Bulut kɵtürülmisǝ ular ⱪozƣalmay, taki kɵtürülidiƣan küngiqǝ sǝpǝrgǝ qiⱪmaytti.
Yoo duumessi irraa kaʼuu baate garuu hamma gaafa duumessi sun irraa kaʼuutti hin deeman ture.
38 Qünki kündüzi Pǝrwǝrdigarning buluti muⱪǝddǝs qedir üstidǝ turatti, keqisi uning üstidǝ ot kɵrünǝtti; pütkül Israil jǝmǝtining kɵz aldida ularning barliⱪ ⱪilƣan sǝpǝrliridǝ xular kɵrünǝtti.
Kanaafuu karaa isaanii hunda keessatti fuula saba Israaʼel hundaa duratti guyyaa guyyaa duumessi Waaqayyoo dunkaana qulqulluu irra ture; halkan halkan immoo ibiddi duumessa sana keessa ture.
