Misirdin qiⱪix 16
1 Andin Israillarning pütkül jamaiti Elimdin yolƣa atlandi; Misir zeminidin qiⱪip, ikkinqi eyining on bǝxinqi künidǝ Elim bilǝn Sinayning otturisidiki Sin qɵligǝ yetip kǝldi.
Niin he matkustivat Elimistä, ja koko Israelin lasten joukko tuli Sinnin korpeen, joka on Elimin ja Sinain välillä: viidentenätoistakymmenentenä päivänä toisella kuulla sittenkuin he Egyptin maalta lähteneet olivat.
2 Əmma Israillarning pütkül jamaiti qɵldǝ Musa bilǝn Ⱨarunning yaman gepini ⱪilip ƣotuldaxⱪili turdi.
Ja koko Israelin lasten joukko napisi Mosesta ja Aaronia vastaan korvessa.
3 Israillar ularƣa: — Pǝrwǝrdigarning ⱪoli bizni Misir yurtidila ɵltürüwǝtkǝn bolsa bolmasmidi! Xu yǝrdǝ biz gɵx ⱪaynawatⱪan ⱪazanlarni qɵridǝp olturup, toyƣudǝk nan yemigǝnmiduⱪ? Lekin silǝr bu jamaǝtning ⱨǝmmisini aqliⱪ bilǝn ɵltürmǝkqi bolup bizni bu qɵlgǝ elip kǝldinglar! — deyixti.
Ja Israelin lapset sanoivat heille: joska me olisimme Egyptin maalla Herran käden kautta kuolleet, koska me istuimme lihapatain tykönä, ja oli leipää yltäkyllä syödä; sillä te olette sentähden meidän johdattaneet tähän korpeen kuolettaaksenne näljällä kaikkea tätä joukkoa.
4 Buning bilǝn Pǝrwǝrdigar Musaƣa: — Mana, Mǝn asmandin silǝrgǝ nan yaƣdurimǝn; xuning bilǝn hǝlⱪ ⱨǝr küni qiⱪip, bir künlük lazimliⱪini yiƣiwalsun. Bu tǝriⱪidǝ Mǝn ularning Mening ⱪanun-ǝmrlirimdǝ mangidiƣan-mangmaydiƣanliⱪini sinaymǝn.
Niin sanoi Herra Mosekselle: katso, minä annan sataa teille leipää taivaasta: ja kansan pitää menemän ulos ja kokooman joka päivä niin paljo kuin he tarvitsevat, koetellakseni heitä, jos he vaeltavat minun käskyssäni elikkä ei.
5 Ⱨǝr ⱨǝptining altinqi küni xundaⱪ boliduki, ular yiƣiwalƣanlirini tǝyyarlisun; u baxⱪa künlǝrdǝ erixidiƣinidin bir ⱨǝssǝ kɵp bolidu, — dedi.
Ja pitää tapahtuman, että he kuudentena päivänä valmistavat sen kuin he tuovat (kotia) ja kaksikertaisesti sen suhteen, minkä he muutoin joka päivä kokoovat.
6 Andin Musa bilǝn Ⱨarun barliⱪ Israillarƣa: — Bügün ahxam silǝrni Misir zeminidin elip qiⱪⱪuqining Pǝrwǝrdigar ikǝnlikini bilisilǝr wǝ
Moses ja Aaron sanoivat kaikille Israelin lapsille: ehtoona pitää teidän tietämän Herran johdattaneen teidät Egyptin maalta.
7 ǝtǝ silǝr Pǝrwǝrdigarning xan-xǝripini kɵrisilǝr; qünki U silǝrning Uning yaman gepini ⱪilip ƣotuldaxⱪininglarni anglidi; bizgǝ kǝlsǝk, silǝr yaman gepimizni ⱪilip ƣotuldiƣudǝk biz kim iduⱪ? — dedi.
Ja huomenna pitää teidän näkemän Herran kunnian; sillä hän on kuullut teidän napistuksenne Herraa vastaan. Ja mitkä me olemme, että te napisette meitä vastaan?
8 Musa yǝnǝ: Pǝrwǝrdigar bügün ahxam silǝrgǝ yegili gɵx berip, ǝtǝ ǝtigǝndǝ toyƣudǝk nan bǝrgǝndǝ [buni bilisilǝr]; qünki Pǝrwǝrdigar silǝr Uning yaman gepini ⱪilip ƣotuldiƣininglarni anglidi. Əmdi biz nemǝ iduⱪ? Silǝrning ƣotuldaxⱪininglar bizlǝrgǝ ⱪaritilƣan ǝmǝs, bǝlki Pǝrwǝrdigarƣa ⱪaritilƣandur, — dedi.
Vielä sanoi Moses: Herra antaa teille ehtoona lihaa syödäksenne, ja huomenna leipää teidän ravinnoksenne, että Herra on kuullut teidän napistuksenne, jolla te olette napisseet häntä vastaan. Sillä mitkä me olemme? Teidän napistuksenne ei ole meitä, vaan Herraa vastaan.
9 Andin Musa Ⱨarunƣa: — Sǝn Israillarning pütkül jamaitigǝ: «Pǝrwǝrdigarning aldiƣa kelinglar; qünki U yaman gǝp bilǝn ƣotuldaxⱪininglarni anglidi», dǝp eytⱪin, — dedi.
Ja Moses sanoi Aaronille: sano koko Israelin lasten joukolle: tulkaat Herran eteen, sillä hän on kuullut teidän napistuksenne.
10 Xundaⱪ boldiki, Ⱨarun Israillarning pütkül jamaitigǝ sɵzlǝp turƣinida, ular qɵl tǝrǝpkǝ ⱪariwidi, mana, Pǝrwǝrdigarning julasi bulutta ayan boldi.
Ja tapahtui, kun Aaron näitä puhunut oli kaikelle Israelin lasten joukolle, käänsivät he itsensä korpeen päin, ja katso, Herran kunnia näkyi pilvessä.
11 Xuning bilǝn Pǝrwǝrdigar Musaƣa mundaⱪ dedi: —
Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
12 — Mǝn Israillarning yaman gǝp ⱪilip ƣotuldaxⱪinini anglidim; ǝmdi ularƣa: «Gugumda silǝr gɵx yǝysilǝr wǝ ǝtigǝndǝ nandin toyunisilǝr, xuning bilǝn silǝr Mening Pǝrwǝrdigar Hudayinglar ikǝnlikimni bilip yetisilǝr» — dǝp eytⱪin, dedi.
Minä olen kuullut Israelin lasten napistuksen, puhu heille sanoen: kahden ehtoon välillä pitää teillä oleman lihaa syödäksenne, ja aamulla pitää teidän ravituksi tuleman leivästä: ja teidän pitää tietämän, että minä olen Herra teidän Jumalanne.
13 Kǝqⱪurunda xundaⱪ boldiki, bɵdünilǝr uqup kelip, qedirgaⱨni ⱪaplap kǝtti; ǝtisi ǝtigǝndǝ, qedirgaⱨning ǝtrapidiki yǝrlǝrgǝ xǝbnǝm qüxkǝnidi.
Ja tapahtui ehtoona, että peltokanat tulivat ja peittivät leirin, ja aamulla oli kaste leirin ympärinsä.
14 Ətrapta yatⱪan xǝbnǝm kɵtürülüp kǝtkǝndin keyin, mana, qɵllükning yǝr yüzidǝ ⱪirawdǝk nepiz, kiqik-kiqik yumilaⱪ nǝrsilǝr turatti.
Ja kuin kaste nousi, katso, niin oli korvessa jotakin ymmyrjäistä ja pientä, niin kuin härmää maan päällä.
15 Israillar uni kɵrgǝndǝ, uning nemǝ ikǝnlikini bilmigini üqün: — Bu nemidu? — dǝp soraxti. Musa ularƣa jawabǝn: — Bu Pǝrwǝrdigar silǝrgǝ ata ⱪilƣan ozuⱪ-tülüktur.
Ja kuin Israelin lapset sen näkivät, sanoivat he toinen toisellensa: Man tämä on; sillä he ei tietäneet mitä se oli. Mutta Moses sanoi heille: tämä on se leipä, jonka Herra teille on antanut syödäksenne.
16 Pǝrwǝrdigar xu ixni ǝmr ⱪilip dediki, «Ⱨǝrbiringlar yǝydiƣininglarƣa ⱪarap uningdin yiƣiwelinglar; ⱨǝrbiringlar ailidiki adǝm saniƣa ⱪarap, ⱨǝrbir adǝmgǝ bir omǝr miⱪdarda yiƣinglar; ⱨǝr adǝm ɵz qediridiki kixilǝr üqün yiƣinglar» — dedi.
Tämä on se, josta Herra käskenyt on. Jokainen kootkaan sitä niin paljo kuin hän itse syö, ja ottakaan gomor joka pääluvulle, henkiluvun jälkeen joka on hänen majassansa.
17 Israillar xundaⱪ ⱪilip, bǝzisi kɵprǝk, bǝzisi azraⱪ yiƣiwaldi.
Ja Israelin lapset tekivät niin, ja kokosivat muutamat enemmän ja muutamat vähemmän.
18 Ular uni omǝr miⱪdari bilǝn ɵlqiwidi, kɵp yiƣⱪanlarningkidin exip kǝtmidi, az yiƣⱪanlarningmu kǝmlik ⱪilmidi; ⱨǝrbir kixi ɵz yǝydiƣiniƣa ⱪarap yiƣⱪanidi.
Ja kuin he mittasivat sen gomorilla, niin ei sillä mitään liiaksi ollut, joka paljo koonnut oli, eikä siltä mitään puuttunut, joka vähemmän kokosi, mutta jokainen oli koonnut niin paljo kuin he syödäksensä tarvitsivat.
19 Musa ularƣa: — Ⱨeqⱪandaⱪ adǝm bulardin ⱨeqnemini ǝtigǝ ⱪaldurmisun, dedi.
Ja Moses sanoi heille: ei kenenkään pidä siitä huomeneksi mitään jättämän.
20 Xundaⱪ bolsimu, ular Musaning sɵzigǝ ⱪulaⱪ salmidi; bǝzilǝr uningdin bir ⱪismini ǝtigǝ saⱪlap ⱪoydi. Əmma saⱪlap ⱪoyƣini ⱪurtlap sesip kǝtti. Bu ix üqün Musa ularƣa hapa bolup aqqiⱪlandi.
Mutta ei he kuulleet Mosesta, monikahdat jättivät siitä jotakin huomeneksi. Niin madot kasvoivat siihen, ja tuli haisemaan. Ja Moses vihastui heidän päällensä.
21 Xu sǝwǝbtin ularning ⱨǝrbiri ⱨǝr ǝtigini qiⱪip ɵz yǝydiƣiniƣa ⱪarap yiƣiwalatti; ⱪalƣanliri bolsa aptap qiⱪⱪanda erip ketǝtti.
Niin he kokosivat siitä joka aamu, niin paljon kuin jokainen syödäksensä tarvitsi. Mutta koska päivä tuli palavaksi, niin se suli.
22 Lekin altinqi küni xundaⱪ boldiki, ular künlük ozuⱪning ikki ⱨǝssisini yiƣdi; demǝk, ⱨǝrbir kixi üqün ikki omǝr miⱪdarda yiƣiwaldi; andin jamaǝt ǝmirliri ⱨǝmmisi kelip buni Musaƣa eytti.
Ja tapahtui kuudentena päivänä, että he kokosivat kaksikertaisesti sitä leipää, kaksi gomoria kullekin. Ja kaikki päämiehet kansan seasta tulivat ja ilmoittivat sen Mosekselle.
23 Musa ularƣa: — Mana Pǝrwǝrdigarning degini: — Ətǝ aram küni, Pǝrwǝrdigarƣa atalƣan muⱪǝddǝs xabat küni bolidu; pixuridiƣininglarni pixurup, ⱪaynitidiƣininglarni ⱪayinitip, exip ⱪalƣanning ⱨǝmmisini ǝtigǝ saⱪlap ⱪoyunglar, — dedi.
Ja hän sanoi heille: tämä on se minkä Herra sanonut on: huomenna on sabbati, pyhä lepo Herralle: mitä te leivotte, se leipokaat, ja mitä te keitätte, se keittäkäät; mutta mitä liiaksi on, jättäkäät se tähteelle pantaa huomeneksi.
24 Ular Musa buyruƣandǝk, exip ⱪalƣanni ǝtisigǝ saⱪlap ⱪoyuwidi, ular sesip ⱪalmidi, ⱪurutlapmu kǝtmidi.
Ja he jättivät sitä huomeneksi, niinkuin Moses käskenyt oli: ja ei tullut se haisemaan, eikä matoa tullut siihen.
25 Musa ularƣa: — Buni bügün yǝnglar; qünki bügün Pǝrwǝrdigarƣa atalƣan xabat küni bolƣini üqün bügün daladin tapalmaysilǝr.
Niin sanoi Moses: syökäät se tänäpänä, sillä tätäpänä on Herran sabbati: tänäpänä ette sitä löydä kedolta.
26 Altǝ kün silǝr yiƣsanglar bolidu; lekin yǝttinqi küni xabat bolƣini üqün u künidǝ ⱨeqnemǝ tepilmaydu, — dedi.
Kuusi päivää pitää teidän kokooman; mutta seitsemäntenä päivänä on sabbati, ja ei löydetä sitä.
27 Ⱨalbuki, yǝttinqi küni hǝlⱪtin birnǝqqisi ozuⱪ-tülük yiƣⱪili qiⱪiwidi, ⱨeqnemǝ tapalmidi.
Ja tapahtui, että seitsemäntenä päivänä läksivät muutamat kansan seasta kokoomaan, ja ei he löytäneet mitään.
28 Pǝrwǝrdigar Musaƣa: «Silǝr ⱪaqanƣiqǝ Mening ǝmrlirim wǝ ⱪanun-bǝlgilimilirimni tutuxni rǝt ⱪilisilǝr?
Niin Herra sanoi Mosekselle: kuinka kauvan ette tahdo pitää minun käskyjäni ja lakiani?
29 Mana, Pǝrwǝrdigar silǝrgǝ xabat künini bekitip bǝrdi; xunga yǝttinqi küni ⱨǝrbiringlarni ɵz ornida turup, sirtlarƣa qiⱪmisun dǝp, altinqi küni ikki künlük ozuⱪ beridu», — dedi.
Katsokaat, Herra on teille antanut sabbatin, ja sen tähden on hän antanut teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän: niin olkaan siis jokainen kotonansa, ja älkään yksikään lähtekö siastansa seitsemäntenä päivänä.
30 Xuning bilǝn hǝlⱪ yǝttinqi küni aram aldi.
Niin lepäsi kansa seitsemäntenä päivänä.
31 Israillar bu ozuⱪni «manna» dǝp atidi; uning [xǝkli] yumƣaⱪsüt uruⱪidǝk, rǝnggi aⱪ bolup, tǝmi ⱨǝsǝlgǝ milǝngǝn ⱪoturmaqⱪa ohxaytti.
Ja Israelin huone kutsui hänen nimensä man: ja se oli niinkuin korianderin siemen, valkia, ja maisti niinkuin sämpylä hunajan kanssa.
32 Musa ularƣa: — Pǝrwǝrdigarning ǝmri xuki, — Keyinki ǝwladliringlarƣa Mǝn silǝrni Misirdin elip qiⱪⱪanda, Mǝn silǝrgǝ qɵldǝ yeyixkǝ ata ⱪilƣan nanni kɵrsitix üqün, uningdin komzǝkkǝ bir omǝr toxⱪuzup, ular üqün saⱪlap ⱪoyunglar, — dedi.
Ja Moses sanoi: tämä on se minkä Herra käskenyt on: täytä gomor siitä, kätkettää teidän jälkeentulevaisillenne: että he näkisivät sen leivän, jolla minä olen teitä ruokkinut korvessa, koska minä johdatin teitä ulos Egyptin maalta.
33 Musa Ⱨarunƣa: — Kǝlgüsi ǝwladliringlarƣa kɵrsitixkǝ saⱪlax üqün bir komzǝkni elip, uningƣa bir omǝr miⱪdarda manna selip, Pǝrwǝrdigarning ⱨuzurida ⱪoyup ⱪoyƣin, — dedi.
Ja Moses sanoi Aaronille: ota astia, ja pane siihen gomorin täysi mannaa: ja pane se Herran eteen, tallella pidettää teidän jälkeen tulevaisillenne.
34 [Keyin, ] Ⱨarun Pǝrwǝrdigar Musaƣa buyruƣandǝk komzǝkni saⱪlax üqün uni ⱨɵküm-guwaⱨliⱪ sanduⱪining aldida ⱪoyup ⱪoydi.
Niinkuin Herra käskenyt oli Mosekselle, niin Aaron pani sen todistuksen eteen tallella pidettäväksi.
35 Xu tǝriⱪidǝ Israillar adǝm olturaⱪlaxⱪan bir zeminƣa yetip kǝlgüqǝ ⱪiriⱪ yil «manna» yedi; ular Ⱪanaan zeminining qegraliriƣa yǝtküqǝ manna yedi.
Ja Israelin lapset söivät mannaa neljäkymmentä ajastaikaa, siihenasti kuin he tulivat sille maalle jossa heidän asuman piti: siihenasti kuin he tulivat Kanaanin maan rajoille, söivät he mannaa.
36 Əyni qaƣda bir «omǝr» «ǝfaⱨ»ning ondin birigǝ barawǝr idi.
Ja gomor on kymmenes osa ephaa.
