Daniyal 7
1 Bǝlxazar Babilƣa padixaⱨ bolƣan birinqi yili Daniyal ornida yetip qüxidǝ birnǝqqǝ ƣayibanǝ alamǝtlǝrni kɵrdi. U qüxidǝ kɵrgǝnlirini mundaⱪ yǝkünlǝp hatiriliwaldi: —
Ensimäisenä Belsatsarin, Babelin kuninkaan vuotena näki Daniel unen ja näyn vuoteessansa; ja hän kirjoitti sen unen, ja käsitti sen näin:
2 Keqidǝ kɵrgǝn ƣayibanǝ kɵrünüxtǝ mǝnki Daniyal xuni kɵrdümki, asmanning tɵt tǝripidin xamal qiⱪip, «Uluƣ Dengiz» yüzigǝ urulmaⱪta idi.
Daniel puhui ja sanoi: Minä näin näyn yöllä, ja katso, neljä tuulta taivaan alla pauhasivat toinen toistansa vastaan suurella merellä.
3 Dengizdin xǝkilliri bir-birigǝ ohximaydiƣan tɵt zor mǝhluⱪ qiⱪti.
Ja neljä suurta petoa nousi merestä, aina toinen toisen muotoinen kuin toinen.
4 Birinqi mǝhluⱪ xirƣa ohxaytti, lekin bürkütning ⱪaniti bar idi. Mǝn uningƣa ⱪarap turƣinimda, ⱪanatliri yulundi; andin u yǝrdin kɵtürülüp, ikki puti yǝrgǝ dǝssitilip adǝmdǝk turƣuzulup, uningƣa insaniy bir ⱪǝlb berildi.
Ensimäinen niinkuin jalopeura, jolla olivat kotkan siivet. Ja minä katsoin siihen asti, että siivet temmattiin pois häneltä ja hän otettiin ylös maasta, ja seisoi jaloillansa niinkuin ihminen, ja hänelle annettiin ihmisen sydän.
5 Mana yǝnǝ bir mǝhluⱪ, yǝni ikkinqisi eyiⱪⱪa ohxaytti. Uning bir tǝripi ikkinqi bir tǝripidin egizlitildi. Uning qixliri üq ⱪowurƣini qixlǝp turatti, bir awaz uningƣa: «Ornungdin tur, gɵxni yeyixingqǝ yǝwal!» — dedi.
Ja katso, toinen peto oli karhun muotoinen ja seisoi yhdellä puolella, ja oli hänen suussansa hammastensa seassa kolme kylkiluuta. Ja hänelle sanottiin: Nouse ja syö paljon lihaa.
6 Ⱪarap turƣinimda, mana yǝnǝ bir mǝhluⱪ pǝyda boldi. U yilpizƣa ohxaytti, dümbisidǝ ⱪuxningkidǝk tɵt ⱪaniti bar idi; uning bexi tɵt idi. Uningƣa ⱨakimliⱪ ⱨoⱪuⱪi berildi.
Tämän jälkeen minä näin, ja katso, toinen peto oli pardin muotoinen. Hänellä oli neljä linnun siipeä hänen selässänsä, ja sillä pedolla oli neljä päätä, ja hänelle annettiin valta.
7 Uningdin keyin keqidiki ƣayibanǝ kɵrünüxlǝrdǝ ⱪarap turƣinimda, mana tɵtinqi bir mǝhluⱪ pǝyda boldi. U intayin ⱪorⱪunqluⱪ, dǝⱨxǝtlik wǝ ajayib küqlük idi. U yoƣan tɵmür qixliri bilǝn owni qaynap ezip yutup, ⱪalduⱪini putliri bilǝn dǝssǝp-qǝylǝytti. U aldinⱪi barliⱪ mǝhluⱪⱪa ohximaytti; uning on münggüzi bar idi.
Senjälkeen minä näin tässä näyssä yöllä, ja katso, neljäs peto oli kauhia ja hirmuinen ja sangen väkevä, ja hänellä olivat suuret rautaiset hampaat. Söi ympäriltänsä ja murensi ja liian hän tallasi jaloillansa. Se oli myös paljon toisin kuin ne muut pedot, jotka hänen edellänsä olivat, ja hänellä oli kymmenen sarvea.
8 Mǝn bu münggüzlǝrni kɵzitiwatⱪinimda, mana münggüzlǝrning arisidin yǝnǝ bir kiqik münggüz ɵsüp qiⱪti. Bu kiqik münggüzning aldida ǝslidiki münggüzlǝrdin üqi yuluwetildi. Bu kiqik münggüzning adǝmningkidǝk kɵzi wǝ qong sɵzlǝydiƣan aƣzi bar idi.
Minä katselin tarkasti sarvia, ja katso, niiden seassa puhkesi toinen vähä sarvi, jonka edestä kolme niistä ensimäisistä sarvista reväistiin pois. Ja katso, sillä sarvella olivat silmät niinkuin ihmisen silmät ja suu, joka pahui suuria asioita.
9 Mǝn ⱪarap turƣinimda, u yǝrgǝ birnǝqqǝ tǝhtning ⱪoyulƣanliⱪini kɵrdüm; ularning biridǝ, «Əzǝldin Bar Bolƣuqi» orun elip olturuptu. Uning kiyimliri ⱪardǝk ap’aⱪ, qaqliri ap’aⱪ ⱪoza yungidǝk idi. Uning tǝhti ot lawuldap turƣan yalⱪunlar bolup, lawuldap kɵyüwatⱪan ot qaⱪlirining üstidǝ idi.
Nämät minä näin, siihenasti, että istuimet pantiin. Ja istui vanha-ikäinen, jonka vaatteet olivat lumivalkiat, ja hänen päänsä hiukset niinkuin puhdas villa, hänen istuimensa oli niinkuin tulen liekki, ja hänen rattaansa niinkuin polttava tuli.
10 Uning aldidin goya rawan eⱪip turƣan dǝryadǝk ot yalⱪuni lawuldap eⱪip turatti; Uning hizmitidǝ turƣuqilar tümǝn mingliƣan idi, Uning aldida yüz milyonliƣan ⱨazir turƣuqilar bar idi. Soraⱪ baxlanƣanliⱪi jakarlinip, dǝsturlar eqildi.
Tulinen virta juoksi ja kävi ulos hänen kasvoinsa edestä. Tuhannen kertaa tuhannen palveli häntä ja sata kertaa tuhannen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Tuomio pidettiin, ja kirjat avattiin.
11 Ⱨeliⱪi kiqik münggüzning yoƣan gǝplǝrni ⱪiliwatⱪan awazidin diⱪⱪitim xuningƣa tartilip ⱪarap turattim. Ⱪarap turƣinimda, tɵtinqi mǝhluⱪ ɵltürülüp, uning jǝsiti ⱨalak ⱪilinip, otⱪa taxlap kɵydürülüxkǝ tapxuruldi.
Minä katsoin niiden suurten puhetten äänen tähden, joita se sarvi puhui; minä katselin, siihen asti, että peto tapettu oli, ja hänen ruumiinsa hukkui, ja tuleen palamaan heitettiin.
12 Ⱪalƣan üq mǝhluⱪ bolsa, ⱨakimiyitidin mǝⱨrum ⱪilindi, lekin ularning ɵmri yǝnǝ bir mǝzgil uzartildi.
Ja muiden petoin valta myös loppui; sillä heillä oli määrätty aika ja hetki, kuinka kauvan kukin oleman piti.
13 Keqidiki ƣayibanǝ kɵrünüxlǝrdǝ mana, mǝn goya Insan Oƣliƣa ohxax bir zatning asmandiki bulutlar bilǝn kǝlginini kɵrdüm. U «Əzǝldin Bar Bolƣuqi»ning yeniƣa berip, uning aldiƣa ⱨazir ⱪilindi.
Minä näin tässä näyssä yöllä, ja katso; yksi tuli taivaan pilvissä niinkuin ihmisen poika, ja hän tuli hamaan vanha-ikäisen tykö, ja vietiin hänen eteensä.
14 Ⱨǝr ǝl-yurt, ⱨǝr taipǝ, ⱨǝr hil tilda sɵzlixidiƣan ⱪowmlar uning hizmitidǝ bolsun dǝp, sǝltǝnǝt, xɵⱨrǝt wǝ padixaⱨliⱪ ⱨoⱪuⱪi uningƣa berildi. Uning sǝltǝniti mǝnggü solaxmas sǝltǝnǝttur, uning padixaⱨliⱪi mǝnggü ⱨalak ⱪilinmas.
Ja hän antoi hänelle voiman, kunnian ja valtakunnan, että häntä kaikki kansat, sukukunnat ja kielet palveleman pitää. Hänen valtansa on ijankaikkinen valta, joka ei huku, ja hänen valtakunnallansa ei ole loppua.
15 Mǝnki Daniyalning wujudum, dil-roⱨim bǝk biaramliⱪⱪa qɵmdi, kallamdiki ƣayibanǝ alamǝtlǝr meni intayin alaⱪzadǝ ⱪildi.
Minä Daniel hämmästyin sitä minun hengessäni, ja ne minun näkyni peljättivät minua.
16 Mǝn yeⱪin turƣuqilardin birining aldiƣa berip, bu ƣayibanǝ alamǝtlǝrning ⱨǝⱪiⱪiti toƣruluⱪ soridim. U manga tǝbir berip qüxǝndürüp mundaⱪ dedi: —
Ja minä menin yhden tykö niistä, jotka siinä seisoivat, ja rukoilin häntä, että hän minulle näistä kaikista tiedon antais. Ja hän puhui minun kanssani, ja ilmoitti minulle niiden sanain selityksen.
17 «Bu tɵt zor mǝhluⱪ kǝlgüsidǝ dunyada bax kɵtüridiƣan tɵt padixaⱨni kɵrsitidu.
Nämät neljä suurta petoa ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta.
18 Lekin Ⱨǝmmidin Aliy Bolƣuqining muⱪǝddǝs bǝndiliri padixaⱨliⱪ ⱨoⱪuⱪini ⱪobul ⱪilidu, ular uningƣa mǝnggü igidarqiliⱪ ⱪilidu, ǝbǝdil’ǝbǝdgiqǝ xundaⱪ bolidu».
Vaan sen Korkeimman pyhät pitää valtakunnan omistaman ja pitää siinä asuman ijankaikkisesti ja ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
19 Mǝn baxⱪa üq mǝhluⱪⱪa ohximaydiƣan tɵtinqi mǝhluⱪ, yǝni zor ⱪorⱪunqluⱪ, tɵmür qixliⱪ, mis tirnaⱪliⱪ, owni qaynap ezip yutup, andin ⱪalduⱪlirini ayaƣliri bilǝn dǝssǝp-qǝylǝydiƣan ⱨeliⱪi mǝhluⱪ toƣrisidiki ⱨǝⱪiⱪǝtni,
Sitte minä olisin mielelläni tahtonut tietää totista tietoa neljännestä pedosta, joka paljo toisin oli kuin kaikki ne muut; sangen hirmuinen, jolla rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet olivat; joka ympäriltänsä söi ja murensi ja liian jaloillansa tallasi;
20 xundaⱪla uning bexidiki on münggüzining wǝ keyin ɵsüp qiⱪⱪan kiqik münggüz toƣrisidiki ⱨǝⱪiⱪǝtni tehimu eniⱪ bilmǝkqi boldum — uning, yǝni ⱨeliⱪi kiqikining aldida ǝslidǝ bar bolƣan baxⱪa üq münggüz yuluwetilgǝn, kɵzliri wǝ yoƣan gǝp ⱪilidiƣan aƣzi bar bolup, ǝnǝ baxⱪa münggüzlǝrgǝ ⱪariƣanda tehimu ⱨǝywǝtlik idi.
Ja niistä kymmenestä sarvesta hänen päässänsä ja siitä toisesta, joka putkahti ulos; jonka edestä putosivat pois kolme; ja siitä sarvesta, jolla silmät olivat ja suu, joka suuria asioita puhui ja suurempi oli kuin ne, jotka hänen tykönänsä olivat.
21 Ⱪarap turƣinimda, u kiqik münggüz Hudaning muⱪǝddǝs bǝndiliri bilǝn jǝng ⱪilip ulardin üstünlükkǝ igǝ boldi;
Ja minä näin sen sarven sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät.
22 «Əzǝldin Bar Bolƣuqi» kǝlgǝndǝ, ⱨɵküm ⱪilix ⱨoⱪuⱪi Ⱨǝmmidin Aliy Bolƣuqining muⱪǝddǝs bǝndilirigǝ berildi. Xuning bilǝn bekitilgǝn waⱪti kelip, [Hudaning] muⱪǝddǝs bǝndiliri padixaⱨliⱪ ⱨoⱪuⱪini ɵtküziwaldi.
Siihen asti, että vanha-ikäinen tuli, ja tuomio annettiin sen Korkeimman pyhille, ja aika joutui, että pyhät valtakunnan omistivat.
23 [Tǝbir bǝrgüqi] qüxǝndürüp yǝnǝ mundaⱪ dedi: — «tɵtinqi mǝhluⱪ kǝlgüsi dunyada bax kɵtüridiƣan tɵtinqi bir padixaⱨliⱪ bolup, u baxⱪa ⱨǝrⱪandaⱪ padixaⱨliⱪlarƣa ohximaydu. U pütkül dunyani yutup, uni ayaƣ asti ⱪilip, kukum-talⱪan ⱪilidu.
Hän sanoi näin: Neljäs peto on neljäs valtakunta maailmassa, joka on erinäinen kaikista valtakunnista. Se syö kaiken maan, tallaa ja turmelee sen.
24 On münggüz bolsa, bu padixaⱨliⱪtin qiⱪidiƣan ⱨɵkümranliⱪ ⱪilidiƣan on padixaⱨni kɵrsitidu. Keyin yǝnǝ bir padixaⱨ mǝydanƣa qiⱪidu, u ilgiriki padixaⱨlarƣa ohximaydu; u üq padixaⱨni ɵzigǝ boysunduridu.
Ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka siitä valtakunnasta nousevat. Ja niiden jälkeen tulee toinen, joka erinäinen on entisistä, ja nöyryyttää kolme kuningasta.
25 U Ⱨǝmmidin Aliy Bolƣuqiƣa ⱪarxi kupurluⱪ sɵzlǝrni ⱪilidu ⱨǝmdǝ Ⱨǝmmidin Aliy Bolƣuqining muⱪǝddǝs bǝndilirini ⱨalsizlanduridu. U kalendarni, ⱨeyt-ayǝmlǝrni wǝ muⱪǝddǝs ⱪanunlarni ɵzgǝrtiwetixni ⱪǝstlǝydu. Hudaning muⱪǝddǝs bǝndiliri «üq yerim waⱪit» uning ⱨɵkümranliⱪiƣa tapxurulidu.
Hän puhuu Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhät ja rohkenee ajat ja lain muuttaa. Mutta he annetaan hänen käsiinsä yhdeksi hetkeksi ja monikahdoiksi ajoiksi ja puoleksi ajaksi.
26 Andin Hudaning soti eqilidu, buning bilǝn uning idarǝ ⱪilix ⱨoⱪuⱪi tartiwelinip, mǝnggülük üzül-kesil yoⱪitilidu.
Sen jälkeen pidetään tuomio, ja hänen valtansa otetaan pois, että hän peräti hukutetaan ja kadotetaan.
27 Lekin uning padixaⱨliⱪining ⱨoⱪuⱪi, yǝni dunyadiki ⱨǝrⱪaysi padixaⱨliⱪlarning sǝltǝniti wǝ xɵⱨriti Ⱨǝmmidin Aliy Bolƣuqining muⱪǝddǝs bǝndilirigǝ, yǝni Hudaning Ɵz hǝlⱪigǝ ɵtküzülidu. Uning padixaⱨliⱪi mǝnggü bir padixaⱨliⱪtur, dunyadiki pütün ⱨɵkümdarlar Uning hizmitidǝ bolup uningƣa itaǝt ⱪilidu».
Vaan valtakunta, valta ja voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhälle kansalle, jonka valtakunta on ijankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat pitää häntä palveleman ja kuuleman.
28 Bu ix mana muxu yǝrgiqǝ boldi. Mǝnki Daniyal, ɵz oylirim ɵzümni alaⱪzadǝ ⱪildi, qirayim tatirip kǝtti. Biraⱪ bu ixni ⱪǝlbimdǝ püküp saⱪlidim.
Tämä oli sen puheen loppu. Vaan minä Daniel olin sangen murheellinen minun ajatuksissani ja minun muotoni muuttui. Kuitenkin minä kätkin puheet sydämessäni.
