Rosullarning paaliyǝtliri 23
1 Pawlus aliy kengǝxmǝ ⱨǝy’ǝtlirigǝ tikilip turup: Ⱪerindaxlar, mǝn bügüngiqǝ Hudaning aldida pak wijdanda mengip kǝldim, — dedi.
Niin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".
2 Buni angliƣan bax kaⱨin Ananiyas [Pawlusning] yenida turƣanlarƣa uning aƣziƣa uruxni buyrudi.
Mutta ylimmäinen pappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.
3 Pawlus uningƣa: — Huda seni uridu, ǝy aⱪartilƣan tam! Sǝn u yǝrdǝ meni Tǝwrat ⱪanuni boyiqǝ soraⱪⱪa tartixⱪa olturisǝn, lekin Tǝwrat ⱪanuniƣa hilap ⱨalda meni urunglar dǝp buyrudingƣu?! — dedi.
Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä; istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"
4 — Sǝn Hudaning bax kaⱨiniƣa axundaⱪ ⱨaⱪarǝt kǝltürǝmsǝn?! — deyixti yenida turƣanlar.
Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?"
5 Pawlus: — I ⱪerindaxlar, mǝn uning bax kaⱨin ikǝnlikini bilmǝptimǝn. Qünki Tǝwratta: «Hǝlⱪingni idarǝ ⱪilƣuqining yaman gepini ⱪilma!» deyilgǝn, — dedi.
Ja Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä kirjoitettu on: 'Kansasi ruhtinasta älä kiroa'".
6 Lekin Pawlus ularning bir ⱪismining Saduⱪiy, yǝnǝ bir ⱪismining Pǝrisiylǝr ikǝnlikini bilip, aliy kengǝxmidǝ yuⱪiri awaz bilǝn: — Ⱪerindaxlar, mǝn bolsam Pǝrisiylǝrdin bolimǝn wǝ Pǝrisiylǝrning pǝrzǝntimǝn. Mǝn ɵlgǝnlǝr ⱪayta tirilixⱪa baƣliƣan ümid toƣruluⱪ bu yǝrdǝ soraⱪⱪa tartiliwatimǝn! — dǝp warⱪiridi.
Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: "Miehet, veljet, minä olen fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana".
7 U bu sɵzni deyixi bilǝnla, Pǝrisiylǝr bilǝn Saduⱪiylar arisida jedǝl-ƣowƣa ⱪozƣilip, kengǝxmidikilǝr ikkigǝ bɵlünüp kǝtti
Tuskin hän oli tämän sanonut, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous jakautui.
8 (qünki Saduⱪiylar ɵlgǝnlǝrning ⱪayta tirilixi, yaki pǝrixtǝ yaki roⱨlar mǝwjut ǝmǝs, dǝydu. Lekin Pǝrisiylǝr ⱨǝmmisini etirap ⱪilidu).
Sillä saddukeukset sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ei enkeliä eikä henkeä, mutta fariseukset tunnustavat kumpaisetkin.
9 Buning bilǝn ⱪattiⱪ bir quⱪan-sürǝn kɵtürülüp, Pǝrisiy tǝrǝpdari bolƣan bǝzi Tǝwrat ustazliri ornidin turup: — Biz bu adǝmdin ⱨeqⱪandaⱪ ǝyib tapalmiduⱪ! Bir roⱨ yaki pǝrixtǝ uningƣa sɵz ⱪilƣan bolsa nemǝ boptu! — dǝp ⱪattiⱪ munazirilǝxti.
Ja syntyi suuri huuto, ja muutamat kirjanoppineet fariseusten puolueesta nousivat ja väittelivät kiivaasti ja sanoivat: "Emme löydä mitään pahaa tässä miehessä; entäpä jos henki tai enkeli on hänelle puhunut?"
10 Quⱪan-sürǝn tehimu küqiyip kǝtkǝqkǝ, mingbexi [Yǝⱨudiylarning] Pawlusni tartixturup titma-titma ⱪiliwetixidin ⱪorⱪup, ⱪisimƣa zalƣa qüxüp uni ularning arisidin zorluⱪ bilǝn tartip qiⱪip, ⱪǝl’ǝgǝ ǝkirip ketixini buyrudi.
Ja kun riita yhä kiihtyi, pelkäsi päällikkö, että he repisivät Paavalin kappaleiksi, ja käski sotaväen tulla alas ja temmata hänet heidän keskeltään ja viedä hänet kasarmiin.
11 Xu küni keqisi, Rǝb Pawlusning yenida turup: — Jasarǝtlik bol! Qünki Yerusalemda Mǝn toƣramdiki ixlarƣa toluⱪ guwaⱨliⱪ bǝrginingdǝk, Rim xǝⱨiridimu xundaⱪ guwaⱨliⱪ ⱪilixing muⱪǝrrǝr bolidu! — dedi.
Mutta seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin tykönä ja sanoi: "Ole turvallisella mielellä, sillä niinkuin sinä olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun pitää todistaman minusta myös Roomassa".
12 Ətisi ǝtigǝndǝ, Yǝⱨudiylar Pawlusni ɵltürüxni ⱪǝstlǝp, uni ɵltürmigüqǝ ⱨeqnǝrsǝ yemǝymiz, iqmǝymiz, dǝp ɵzlirigǝ lǝniti bir ⱪǝsǝmni ⱪilixti.
Mutta päivän tultua juutalaiset tekivät salaliiton ja vannoivat valan, etteivät söisi eivätkä joisi, ennenkuin olivat tappaneet Paavalin.
13 Bu suyiⱪǝst ⱪǝsimini iqkǝnlǝr ⱪiriⱪ nǝqqǝ kixi idi.
Ja niitä oli viidettäkymmentä miestä, jotka yhtyivät tähän valaan.
14 Ular bax kaⱨinlar wǝ aⱪsaⱪallarning aldiƣa berip: — Biz Pawlusni ɵltürmigüqǝ ⱨeqnǝrsǝ tetimasliⱪⱪa ⱪattiⱪ ⱪǝsǝm iqtuⱪ.
He menivät ylipappien ja vanhinten luo ja sanoivat: "Me olemme kirouksen uhalla vannoneet, ettemme mitään maista, ennenkuin olemme tappaneet Paavalin.
15 Ⱨazir silǝr wǝ aliy kengǝxmǝ uning ixlirini tehimu tǝpsiliy tǝkxürüxni baⱨanǝ ⱪilip, wǝkil ǝwitip uni kengǝxmigǝ elip kelixni mingbexidin tǝlǝp ⱪilinglar. U bu yǝrgǝ yeⱪin kǝlmǝyla uni jayliwetixkǝ tǝyyar turimiz, — dedi.
Pyytäkää te siis nyt yhdessä neuvoston kanssa päälliköltä, että hän toisi hänet alas teidän luoksenne, ikäänkuin aikoisitte tarkemmin tutkia hänen asiaansa. Mutta me olemme valmiit tappamaan hänet, ennenkuin hän pääsee perille."
16 Lekin Pawlusning singlisining oƣli bɵktürmidin hǝwǝr tepip ⱪǝl’ǝgǝ kirip, Pawlusⱪa mǝlum ⱪilip ⱪoydi.
Mutta Paavalin sisarenpoika, joka oli saanut kuulla väijytyksestä, saapui kasarmille, meni sisälle ja ilmoitti sen Paavalille.
17 Buning bilǝn Pawlus yüzbexiliridin birini qaⱪirtip, uningƣa: — Bu balini mingbexi bilǝn kɵrüxtürüp ⱪoysingiz. Qünki uningƣa mǝlum ⱪilidiƣan ixi bar ikǝn, — dedi.
Niin Paavali kutsui luoksensa erään sadanpäämiehen ja sanoi: "Vie tämä nuorukainen päällikön luo, sillä hänellä on jotakin hänelle ilmoitettavaa".
18 Yüzbexi uni elip mingbexining aldiƣa baxlap kirip: — Mǝⱨbus Pawlus meni qaⱪirtip, bu balini siz bilǝn kɵrüxtürüp ⱪoyuxumni tǝlǝp ⱪildi. Qünki uning sizgǝ mǝlum ⱪilidiƣan ixi bar ikǝn, — dedi.
Niin hän otti hänet mukaansa, vei hänet päällikön luo ja sanoi: "Vanki Paavali kutsui minut luokseen ja pyysi tuomaan sinun luoksesi tämän nuorukaisen, jolla on jotakin puhuttavaa sinulle".
19 Mingbexi uni ⱪolidin tutup, bir qǝtkǝ tartip: — Manga mǝlum ⱪilidiƣan nemǝ ixing bar? — dǝp soridi.
Niin päällikkö tarttui hänen käteensä, vei hänet erikseen ja kysyi: "Mitä sinulla on minulle ilmoitettavaa?"
20 U jawabǝn mundaⱪ dedi: — Yǝⱨudiylar Pawlusning ixlirini tǝpsiliy tǝkxürǝyli dǝp sǝwǝb kɵrsitip ɵzliridin ǝtǝ uni aliy kengǝxmigǝ elip berixni tǝlǝp ⱪilix üqün til biriktürüxti.
Hän sanoi: "Juutalaiset ovat päättäneet anoa sinulta, että huomenna veisit Paavalin alas neuvostoon, ikäänkuin aikoisit vielä tarkemmin tutkia hänen asiaansa.
21 Ularƣa ⱪayil bolmiƣayla, qünki ⱪiriⱪtin artuⱪ adǝm uni paylap turidu. Ular Pawlusni ɵltürmigüqǝ ⱨeqnǝrsǝ yemǝymiz, iqmǝymiz, degǝn ⱪarƣix ⱪǝsimigǝ baƣliniptu. Ular ⱨazir ɵzlirining ularning tǝlipigǝ maⱪul boluxlirini kütüp turidu.
Mutta älä sinä siihen suostu, sillä viidettäkymmentä miestä heidän joukostaan on häntä väijymässä, ja he ovat vannoneet valan, etteivät syö eivätkä juo, ennenkuin ovat tappaneet hänet. Ja nyt he ovat valmiina ja odottavat sinun suostumustasi."
22 Mingbexi uningƣa: — Bu ixni manga mǝlum ⱪilƣanliⱪingni ⱨeqkimgǝ tinma! — dǝp tapilap, balini ⱪayturdi.
Niin päällikkö päästi nuorukaisen menemään ja sanoi hänelle: "Älä virka kenellekään, että olet ilmaissut tämän minulle".
23 Mingbexi yüzbexidin ikkini qaⱪirtip: — Ikki yüz piyadǝ lǝxkǝr, yǝtmix atliⱪ lǝxkǝr wǝ ikki yüz nǝyziwaz lǝxkǝrni bügün keqǝ saǝt toⱪⱪuzda Ⱪǝysǝriyǝ xǝⱨirigǝ ⱪarap yolƣa qiⱪixⱪa ⱨazirlanglar!
Sitten hän kutsui luoksensa kaksi sadanpäämiestä ja sanoi heille: "Pitäkää yön kolmannesta hetkestä lähtien kaksisataa sotamiestä valmiina lähtemään Kesareaan ja seitsemänkymmentä ratsumiestä ja kaksisataa keihäsmiestä,
24 Xuning bilǝn billǝ, Pawlusni waliy Feliksning yeniƣa saⱪ-salamǝt yǝtküzüx üqün, uning minixigǝ ulaƣlarni tǝyyarlanglar! — dǝp buyrudi.
ja varatkaa ratsuja pannaksenne Paavalin ratsaille ja viedäksenne hänet vahingoittumatonna maaherra Feeliksin luo".
25 Mingbexi [Felikskǝ] mundaⱪ bir hǝt yazdi: —
Ja hän kirjoitti kirjeen, joka kuului näin:
26 «Ⱨɵrmǝtlik waliy Feliks janabliriƣa Klawdiyus Lisiyastin salam!
"Klaudius Lysias lausuu tervehdyksen korkea-arvoiselle maaherralle Feeliksille.
27 Uxbu adǝmni Yǝⱨudiylar tutuwalƣan bolup, uni ɵltürmǝkqi bolƣanda, uning Rim puⱪrasi ikǝnlikini bilip yetip, ⱪisimni baxlap berip uni ⱪutⱪuzdum.
Tämän miehen ottivat juutalaiset kiinni ja olivat vähällä hänet tappaa; silloin minä tulin saapuville sotaväen kanssa ja pelastin hänet, saatuani tietää, että hän on Rooman kansalainen.
28 Mǝn ularning bu kixi üstidin ⱪilƣan xikayitining nemǝ ikǝnlikini eniⱪlimaⱪqi bolup, uni Yǝⱨudiylarning aliy kengǝxmisigǝ elip bardim.
Ja koska tahdoin tietää, mistä asiasta he häntä syyttivät, vein hänet heidän neuvostoonsa
29 Əmǝliyǝttǝ ularning uning üstidin ⱪilƣan xikayitining ɵzlirining Tǝwrat ⱪanuniƣa dair dǝtalax mǝsililǝrgǝ munasiwǝtlik ikǝnlikini bayⱪidim, biraⱪ uningdin ɵlüm jazasi berixkǝ yaki zindanƣa taxlaxⱪa layiⱪ birǝr xikayǝt ⱪilƣudǝk ixni tapalmidim.
ja havaitsin, että häntä syytettiin heidän lakiaan koskevista riitakysymyksistä, mutta ettei ollut kannetta mistään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet.
30 Keyin, Yǝⱨudiylarning uni ɵltürüwetix ⱪǝstidǝ yürüwatⱪanliⱪi ⱨǝⱪⱪidiki ahbarat manga mǝlum ⱪilinƣanda, dǝrⱨal uni siligǝ yollattim wǝ xuning bilǝn billǝ, uningƣa ǝrz ⱪilƣuqilarning ɵzlirining aldida xikayǝtlirini eytixini buyrudum. Hǝyr!».
Mutta kun minulle on annettu ilmi, että miestä vastaan on tekeillä salahanke, lähetän hänet nyt heti sinun luoksesi; olen myös kehoittanut hänen syyttäjiään sanomaan sanottavansa häntä vastaan sinun edessäsi."
31 Lǝxkǝrlǝr ǝmdi buyruⱪ boyiqǝ Pawlusni keqilǝp Antipatris xǝⱨirigǝ yǝtküzdi.
Niin sotamiehet, saamansa käskyn mukaan, ottivat Paavalin ja veivät hänet yötä myöten Antipatrikseen.
32 Ətisi, atliⱪ lǝxkǝrlǝr Pawlusni elip mengixⱪa ⱪaldurulup, ⱪalƣan lǝxkǝrlǝr [Yerusalemdiki] ⱪǝl’ǝgǝ ⱪaytip kǝldi.
Seuraavana päivänä he antoivat ratsumiesten jatkaa hänen kanssaan matkaa, mutta itse he palasivat kasarmiin.
33 Atliⱪlar Ⱪǝysǝriyǝgǝ kirip, hǝtni waliyƣa tapxurdi wǝ Pawlusnimu uning aldida ⱨazir ⱪildi.
Kun ratsumiehet tulivat Kesareaan, antoivat he kirjeen maaherralle ja veivät myös Paavalin hänen eteensä.
34 Waliy hǝtni oⱪuƣandin keyin, Pawlusning ⱪaysi ɵlkidin ikǝnlikini sorap, uning Kilikiyǝdin kǝlgǝnlikini bilip,
Luettuaan kirjeen hän kysyi, mistä maakunnasta Paavali oli; ja saatuaan tietää, että hän oli Kilikiasta,
35 Uningƣa: — Üstüngdin ǝrz ⱪilƣuqilar kǝlgǝndǝ ixliringni toluⱪ anglaymǝn, — dedi wǝ uni Ⱨerod hanning ordisida nǝzǝrbǝnd ⱪilip ⱪoyuxni buyrudi.
hän sanoi: "Minä kuulustelen sinua, kun syyttäjäsikin saapuvat". Ja hän käski vartioida häntä Herodeksen linnassa.
