Samu'il 2 24
1 Pǝrwǝrdigarning ƣǝzipi Israilƣa yǝnǝ ⱪozƣaldi. Xuning bilǝn U ularni jazalax üqün Dawutni ⱪozƣiwidi, u adǝm qiⱪirip, ularƣa: — Israillar bilǝn Yǝⱨudaliⱪlarning sanini al, dedi.
Ja Herran viha taas julmistui Israelia vastaan ja hän kehoitti Davidin heidän keskellensä, sanoen: mene ja lue Israel ja Juuda.
2 Padixaⱨ ɵz yenida turƣan ⱪoxun sǝrdari Yoabⱪa: Barƣin, Dandin tartip Bǝǝr-Xebaƣiqǝ Israilning ⱨǝmmǝ ⱪǝbililirining yurtlirini kezip, hǝlⱪni sanap qiⱪⱪin, mǝn hǝlⱪning sanini bilǝy, dedi.
Ja kuningas sanoi Joabille sodanpäämiehellensä: mene nyt kaikkein Israelin sukukuntain ympäri, ruveten Danista BerSebaan asti, ja lue kansa, että minä tietäisin kansan paljouden.
3 Yoab padixaⱨⱪa: Bu hǝlⱪ ⱨazir mǝyli ⱪanqilik bolsun, Pǝrwǝrdigar Hudaying ularning sanini yüz ⱨǝssǝ axurƣay. Buni ƣojam padixaⱨ ɵz kɵzi bilǝn kɵrgǝy! Lekin ƣojam padixaⱨ nemixⱪa bu ixtin hux bolidikin? — dedi.
Joab sanoi kuninkaalle: Herra sinun Jumalas enetköön siihen kansaan sata kertaa sen verran kuin siinä nyt on, että herrani kuninkaan silmät sen näkisivät; mutta mitä iloa on herrallani kuninkaalla siitä asiasta?
4 Əmma Yoab bilǝn ⱪoxunning baxⱪa sǝrdarliri unimisimu, padixaⱨning yarliⱪi ulardin küqlük idi; xuning bilǝn Yoab bilǝn ⱪoxunning baxⱪa sǝrdarliri Israilning hǝlⱪini saniƣili padixaⱨning ⱪexidin qiⱪti.
Mutta kuninkaan sana vahvistui Joabia ja sodanpäämiehiä vastaan. Niin Joab ja sotajoukon päämiehet menivät kuninkaan tyköä lukemaan Israelin kansaa.
5 Ular Iordan dǝryasidin ɵtüp Yaazǝrgǝ yeⱪin Gad wadisida Aroǝrdǝ, yǝni xǝⱨǝrning jǝnub tǝripidǝ bargaⱨ tikti.
Ja he menivät Jordanin ylitse ja sioittivat itsensä Aroeriin, oikialle puolelle sitä paikkaa, joka on keskellä Gadin ojaa, Jaeserin tykönä;
6 Andin ular Gileadⱪa wǝ Tahtim-Ⱨodxining yurtiƣa kǝldi. Andin Dan-Yaanƣa kelip aylinip Zidonƣa bardi.
Ja tulivat Gileadiin ja alhaiseen maahan Hadsiin, sitte tulivat he DanJaniin ja Zidonia ympärinsä;
7 Andin ular Tur degǝn ⱪorƣanliⱪ xǝⱨǝrgǝ, xundaⱪla Ⱨiwiylar bilǝn Ⱪanaaniylarning ⱨǝmmǝ xǝⱨǝrlirigǝ kǝldi; andin ular Yǝⱨuda yurtining jǝnub tǝripigǝ, xu yǝrdiki Bǝǝr-Xebaƣiqǝ bardi.
Ja tulivat vahvaan kaupunkiin Tyroon ja kaikkiin Heviläisten ja Kanaanealaisten kaupunkeihin. Sitte he läksivät sieltä etelän puolelle Juudaa BerSebaan asti;
8 Xundaⱪ ⱪilip ular pütkül zeminni kezip, toⱪⱪuz ay yigirmǝ kün ɵtkǝndin keyin, Yerusalemƣa yenip kǝldi.
Ja kävivät kaiken maan ympäri, ja tulivat yhdeksän kuukauden ja kahdenkymmenen päivän perästä Jerusalemiin jällensä.
9 Yoab padixaⱨⱪa hǝlⱪning sanini mǝlum ⱪilip: Israilda ⱪiliq kɵtürǝlǝydiƣan baturdin sǝkkiz yüz mingi, Yǝⱨudada bǝx yüz mingi bar ikǝn, dedi.
Ja Joab antoi kuninkaalle kansan luvun, ja Israelissa oli kahdeksansataa tuhatta vahvaa miekan ulosvetävää sotamiestä; mutta Juudassa oli viisisataa tuhatta miestä.
10 Dawut hǝlⱪning sanini alƣandin keyin, wijdani azablandi wǝ Pǝrwǝrdigarƣa: Bu ⱪilƣinim eƣir gunaⱨ boluptu. I Pǝrwǝrdigar, ⱪulungning ⱪǝbiⱨlikini kɵtürüwǝtkǝysǝn; qünki mǝn tolimu ǝhmǝⱪanilik ⱪiptimǝn, dedi.
Ja Davidin sydän tykytti sitte kuin kansa luettu oli, ja David sanoi Herralle: minä olen sangen suuresti syntiä tehnyt, että minä sen tein. Herra, käännä nyt palvelias pahateko pois; sillä minä olen tehnyt sangen tyhmästi.
11 Dawut ǝtigǝndǝ turƣanda Pǝrwǝrdigarning sɵzi Dawutning aldin kɵrgüqisi bolƣan Gad pǝyƣǝmbǝrgǝ kelip:
Ja kuin David huomeneltain nousi, tuli Herran sana prophetan Gadin Davidin näkiän tykö, sanoen:
12 — «Berip Dawutⱪa eytⱪin, Pǝrwǝrdigar: — Mǝn üq [bala-ⱪazani] aldingƣa ⱪoyimǝn, ularning birini talliwalƣin, mǝn xuni üstünggǝ qüxürimǝn, dǝydu — degin» — deyildi.
Mene ja puhu Davidille: näin sanoo Herra: kolme minä panen sinun etees; valitse itselles niistä yksi, jonka minä sinulle teen.
13 Xuning bilǝn Gad Dawutning ⱪexiƣa kelip buni uningƣa dedi. U uningƣa: «Yǝttǝ yilƣiqǝ zeminingda aqarqiliⱪ sanga bolsunmu? Yaki düxmǝnliring üq ayƣiqǝ seni ⱪoƣlap, sǝn ulardin ⱪaqamsǝn? Wǝ yaki üq küngiqǝ zeminingda waba tarⱪalsunmu? Əmdi sǝn obdan oylap, bir nemǝ degin, mǝn meni Əwǝtküqigǝ nemǝ dǝp jawap berǝy?» — dedi.
Gad tuli Davidin tykö, ilmoitti ja sanoi hänelle: tahdotkos että nälkä tulee seitsemäksi ajastajaksi maakunnalles, taikka ettäs kolme kuukautta pakenet vihamiestes edellä ja he ajavat sinua takaa, eli että rutto on kolme päivää sinun maallas? Niin ota nyt vaari, ja katso, mitä minä hänelle vastaan, joka minun lähetti.
14 Dawut Gadⱪa: Mǝn tolimu tǝngliktǝ ⱪaldim! Sǝndin ɵtünǝyki, biz Pǝrwǝrdigarning ⱪoliƣa qüxǝyli; qünki Uning rǝⱨimdilliⱪi zordur; insanning ⱪoliƣa pǝⱪǝt qüxüp ⱪalmiƣaymǝn! — dedi.
David sanoi Gadille: minulla on sangen suuri ahdistus; mutta salli meidän langeta Herran käsiin, sillä Herran armo on suuri. En minä tahdo langeta ihmisten käsiin.
15 Xuning bilǝn Pǝrwǝrdigar ǝtigǝndin tartip bekitilgǝn waⱪitⱪiqǝ waba qüxürdi. Dandin tartip Bǝǝr-Xebaƣiqǝ yǝtmix ming adǝm ɵldi.
Ja Herra antoi ruttotaudin tulla Israeliin, ruveten aamulla niin määrättyyn aikaan asti; ja kansaa kuoli Danista niin BerSebaan asti, seitsemänkymmentä tuhatta miestä.
16 Əmdi pǝrixtǝ ⱪolini Yerusalemƣa uzutup xǝⱨǝrni ⱨalak ⱪilay degǝndǝ, Pǝrwǝrdigar eƣir ⱨɵkümidin puxayman ⱪilip, hǝlⱪni ⱨalak ⱪiliwatⱪan Pǝrixtigǝ: Əmdi boldi ⱪilƣin; ⱪolungni yiƣⱪin, — dedi. U waⱪitta Pǝrwǝrdigarning Pǝrixtisi Yǝbusiy Arawnaⱨning haminining yenida idi.
Ja kuin enkeli ojensi kätensä Jerusalemin ylitse, kadottaaksensa häntä, niin Herra katui sitä pahaa ja sanoi enkelille, joka kansaa hävitti: kyllä jo on; pidä nyt kätes alallansa. Ja Herran enkeli oli Araunan Jebusilaisen riihen tykönä.
17 Dawut hǝlⱪni yoⱪitiwatⱪan pǝrixtini kɵrgǝndǝ Pǝrwǝrdigarƣa: Mana, gunaⱨ ⱪilƣan mǝn, ⱪǝbiⱨlik ⱪilƣuqi mǝndurmǝn. Lekin bu ⱪoylar bolsa nemǝ ⱪildi? Sening ⱪolung mening üstümgǝ wǝ atamning jǝmǝtining üstigǝ qüxsun! — dedi.
Kuin David näki enkelin, joka kansaa löi, sanoi hän Herralle: katso, minä olen syntiä tehnyt ja minä olen sen pahan tehnyt: mitä nämät lampaat ovat tehneet? Anna siis kätes olla minua vastaan ja minun isäni huonetta vastaan.
18 Xu küni Gad Dawutning ⱪexiƣa kelip uningƣa: Berip Yǝbusiy Arawnaⱨning haminiƣa Pǝrwǝrdigarƣa atap bir ⱪurbangaⱨ yasiƣin, dedi.
Ja sinä päivänä tuli Gad Davidin tykö ja sanoi hänelle: mene ja rakenna Herralle alttari Jebusilaisen Araunan riiheen.
19 Dawut Gadning sɵzi boyiqǝ Pǝrwǝrdigar buyruƣandǝk ⱪildi.
Ja David meni kohta niinkuin Gad sanoi ja Herra oli käskenyt.
20 Arawnaⱨ ⱪarap padixaⱨ bilǝn hizmǝtkarlarning ɵz tǝripigǝ keliwatⱪinini kɵrüp, aldiƣa qiⱪip padixaⱨning aldida yüzini yǝrgǝ tǝkküzüp, tǝzim ⱪildi.
Mutta kuin Arauna käänsi itsensä, näki hän kuninkaan palvelioinensa tulevan tykönsä; niin Arauna läksi ulos ja lankesi kasvoillensa maahan kuninkaan eteen,
21 Arawnaⱨ: Ƣojam padixaⱨ nemǝ ix bilǝn ⱪullirining aldiƣa kǝldilikin? — dǝp soridi. Dawut: Hǝlⱪning arisida wabani tohtitix üqün, bu hamanni sǝndin setiwelip, bu yǝrdǝ Pǝrwǝrdigarƣa bir ⱪurbangaⱨ yasiƣili kǝldim, — dedi.
Ja sanoi: miksi herrani kuningas tulee palveliansa tykö? David sanoi: riihtä ostamaan sinulta, rakentaakseni Herralle alttaria, että vitsaus lakkais kansasta.
22 Arawnaⱨ Dawutⱪa: Ƣojam padixaⱨ ɵzliri nemini halisila xuni elip ⱪurbanliⱪ ⱪilsila. Mana bu yǝrdǝ kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ üqün kalilar bar, otun ⱪilixⱪa haman tepidiƣan tirnilar bilǝn kalilarning boyunturuⱪliri bar.
Arauna sanoi Davidille: herrani kuningas ottakaan ja uhratkaan niinkuin hänelle kelpaa. Katso, tässä on härkä polttouhriksi, reet ja kaikki härkäin kalut haloiksi.
23 I padixaⱨ, buning ⱨǝmmisini mǝnki [Arawnaⱨ] padixaⱨⱪa tǝⱪdim ⱪilay, dedi. U yǝnǝ padixaⱨⱪa: Pǝrwǝrdigar Hudaliri silini ⱪobul ⱪilip xǝpⱪǝt kɵrsǝtkǝy, dedi.
Nämät kaikki, kuningas, antaa Arauna kuninkaalle. Ja Arauna sanoi kuninkaalle: Herra sinun Jumalas leppyköön sinulle.
24 Padixaⱨ Arawnaⱨƣa: Yaⱪ, ⱪandaⱪla bolmisun bularni sǝndin ɵz nǝrhidǝ setiwalmisam bolmaydu. Mǝn bǝdǝl tɵlimǝy Pǝrwǝrdigar Hudayimƣa kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪlarni ⱨǝrgiz sunmaymǝn, — dedi. Andin Dawut haman bilǝn kalilarni ǝllik xǝkǝl kümüxkǝ setiwaldi.
Mutta kuningas sanoi Araunalle: ei suinkaan, vaan minä ostan sen täydellisesti sinulta hinnalla; sillä en minä tee Herralle polttouhria siitä, joka minulle lahjaksi on annettu. Niin osti David riihen ja härjän viidelläkymmenellä hopiasiklillä,
25 Andin Dawut u yǝrdǝ Pǝrwǝrdigarƣa bir ⱪurbangaⱨ yasap, kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪlar bilǝn inaⱪliⱪ ⱪurbanliⱪliri ⱪildi. Pǝrwǝrdigar zemin üqün ⱪilƣan dualarni ⱪobul ⱪilip, waba Israilning arisida tohtidi.
Ja rakensi Herralle siinä alttarin ja uhrasi polttouhreja ja kiitosuhreja; ja Herra leppyi maakunnalle, ja vitsaus lakkasi Israelissa.
