Padixaⱨlar 2 3
1 Yǝⱨuda padixaⱨi Yǝⱨoxafatning sǝltǝnitining on sǝkkizinqi yili, Aⱨabning oƣli Yǝⱨoram Samariyǝdǝ Israilƣa padixaⱨ bolup, on ikki yil sǝltǝnǝt ⱪildi.
Niin Joram Ahabin poika tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa kahdeksantenatoistakymmenentenä Josaphatin Juudan kuninkaan vuonna, ja hallitsi kaksitoistakymmentä vuotta.
2 U ɵzi Pǝrwǝrdigarning nǝziridǝ rǝzil bolƣanni ⱪilatti, lekin atisi bilǝn anisi ⱪilƣan dǝrijidǝ ǝmǝs idi. U atisi yasatⱪan «Baal tüwrüki»ni elip taxlidi.
Ja teki pahaa Herran edessä, vaan ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä ja äitinsä; sillä hän hävitti Baalin patsaan, jonka hänen isänsä tehnyt oli.
3 Lekin u Israilni gunaⱨⱪa putlaxturƣan Nibatning oƣli Yǝroboamning gunaⱨlirida qing turup, ulardin ⱨeq yanmidi.
Mutta kuitenkin hän pysyi Jerobeamin Nebatin pojan synneissä, joka Israelin saatti syntiä tekemään; ei hän luopunut niistä.
4 Moabning padixaⱨi Mexa naⱨayiti qong ⱪoyqi idi; u Israilning padixaⱨiƣa yüz ming ⱪoza ⱨǝm yüz ming ⱪoqⱪarning yungini olpan ⱪilatti.
Mutta Mesalla Moabilaisten kuninkaalla oli paljo lampaita, ja hän antoi Israelin kuninkaalle veron, satatuhatta karitsaa ja satatuhatta oinasta villoinensa.
5 Əmdi xundaⱪ boldiki, Aⱨab ɵlüp kǝtkǝndin keyin Moabning padixaⱨi Israilning padixaⱨiƣa yüz ɵrüdi.
Kuin Ahab oli kuollut, luopui Moabilaisten kuningas Israelin kuninkaasta.
6 U waⱪitta Yǝⱨoram padixaⱨ Samariyǝdin qiⱪip ⱨǝmmǝ Israilni [jǝng üqün] editlidi.
Siihen aikaan läksi kuningas Joram Samariasta ja luki kaiken Israelin,
7 U yǝnǝ adǝm ǝwitip Yǝⱨudaning padixaⱨi Yǝⱨoxafatⱪa hǝwǝr berip: Moabning padixaⱨi mǝndin yüz ɵridi; Moab bilǝn soⱪuxⱪili qiⱪamsǝn? — dedi. U: Qiⱪimǝn; bizdǝ mening-sening dǝydiƣan gǝp yoⱪtur, mening hǝlⱪim sening hǝlⱪingdur, mening atlirim sening atliringdur, dedi.
Ja meni ja lähetti Josaphatille Juudan kuninkaalle sanomaan: Moabilaisten kuningas on luopunut minusta, tuletkos sotimaan minun kanssani Moabilaisia vastaan? Hän sanoi: minä tulen, minä olen niinkuin sinä, ja minun kansani niinkuin sinun kansas, ja minun hevoseni niinkuin sinun hevoses.
8 U yǝnǝ: Ⱪaysi yol bilǝn qiⱪayli, dǝp soridi. Yǝⱨoram: Biz Edom qɵlining yoli bilǝn qiⱪayli, dǝp jawab bǝrdi.
Ja sanoi: mitä tietä meidän pitää sinne vaeltaman? Hän vastasi: Edomin korven tietä.
9 Andin Israilning padixaⱨi bilǝn Yǝⱨudaning padixaⱨi Edomning padixaⱨiƣa ⱪoxulup mangdi. Ular yǝttǝ kün aylinip yürüx ⱪilƣandin keyin, ⱪoxun wǝ ular elip kǝlgǝn at-ulaƣlarƣa su ⱪalmidi.
Ja niin läksi Israelin kuningas ja Juudan kuningas ja Edomin kuningas. Ja koska he olivat vaeltaneet ympäri seitsemän päivän matkan, ja ei ollut vettä sotaväellä ja juhdilla, jotka heitä seurasivat,
10 Israilning padixaⱨi: Apla! Pǝrwǝrdigar biz üq padixaⱨni Moabning ⱪoliƣa qüxsun dǝp, bir yǝrgǝ jǝm ⱪilƣan ohxaydu, dedi.
Niin sanoi Israelin kuningas: voi! Herra on kutsunut nämät kolme kuningasta antaaksensa heitä Moabilaisten käsiin.
11 Lekin Yǝⱨoxafat: Pǝrwǝrdigardin yol soriximiz üqün bu yǝrdǝ Pǝrwǝrdigarning bir pǝyƣǝmbiri yoⱪmu? — dedi. Israilning padixaⱨining qakarliridin biri: Iliyasning ⱪoliƣa su ⱪuyup bǝrgǝn Xafatning oƣli Elixa bu yǝrdǝ bar, dedi.
Mutta Josaphat sanoi: onko tässä yhtään Herran prophetaa, kysyäksemme hänen kauttansa neuvoa Herralta? Niin vastasi yksi Israelin kuninkaan palvelioista ja sanoi: tässä on Elisa Saphatin poika, joka kaasi vettä Elian kätten päälle.
12 Yǝⱨoxafat: Pǝrwǝrdigarning sɵz-kalami uningda bar, dedi. Xuning bilǝn Israilning padixaⱨi bilǝn Yǝⱨoxafat wǝ Edomning padixaⱨi uning ⱪexiƣa qüxüp bardi.
Josaphat sanoi: hänen tykönänsä on Herran sana. Ja Israelin kuningas, ja Josaphat ja Edomin kuningas menivät hänen tykönsä.
13 Elixa Israilning padixaⱨiƣa: — Mening sening bilǝn nemǝ karim! Ɵz atangning pǝyƣǝmbǝrliri bilǝn anangning pǝyƣǝmbǝrlirining ⱪexiƣa barƣin, dedi. Israilning padixaⱨi: Undaⱪ demigin; qünki Pǝrwǝrdigar bu üq padixaⱨni Moabning ⱪoliƣa tapxurux üqün jǝm ⱪilƣan ohxaydu, — dedi.
Niin sanoi Elisa Israelin kuninkaalle: mitä sinun on minun kanssani? mene pois isäs prophetain tykö ja äitis prophetain tykö! Israelin kuningas sanoi hänelle: ei, sillä Herra on kutsunut nämät kolme kuningasta antaaksensa heitä Moabilaisten käsiin.
14 Elixa: Mǝn hizmitidǝ turuwatⱪan Pǝrwǝrdigarning ⱨayati bilǝn ⱪǝsǝm ⱪilimǝnki, ǝgǝr Yǝⱨudaning padixaⱨi Yǝⱨoxafatning ⱨɵrmitini ⱪilmiƣan bolsam, seni kɵzgǝ ilmiƣan yaki sanga ⱪarimiƣan bolattim.
Elisa sanoi: niin totta kuin Herra Zebaot elää, jonka edessä minä seison, jollen minä katsoisi Josaphatia Juudan kuningasta, en minä katsahtaisi sinun päälles enkä tottelisi sinua.
15 Lekin ǝmdi berip bir sazqini manga elip kelinglar, — dedi. Sazqi saz qalƣanda, Pǝrwǝrdigarning ⱪoli uning üstigǝ qüxti.
Niin tuokaat nyt minulle kanteleensoittaja! Ja kuin soittaja soitti, tuli Herran käsi hänen päällensä;
16 U: Pǝrwǝrdigar sɵz ⱪilip: «Bu wadining ⱨǝmmǝ yerigǝ ora kolanglar» dedi, — dedi andin yǝnǝ:
Ja hän sanoi: näin sanoo Herra: tehkäät kuoppia sinne ja tänne tähän ojaan!
17 — Qünki Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: «Silǝr ya xamal ya yamƣur kɵrmisǝnglarmu, bu wadi suƣa tolup, ɵzünglar bilǝn at-ulaƣliringlar ⱨǝmmisi su iqisilǝr».
Sillä näin sanoo Herra: ei teidän pidä tuulta eikä sadetta näkemän, ja kuitenkin pitää oja vedellä täytettämän: ja teidän pitää juoman, ja teidän karjanne ja teidän juhtanne.
18 Lekin bu Pǝrwǝrdigarning nǝziridǝ kiqik ix bolup, u Moabnimu silǝrning ⱪolliringlarƣa tapxuridu.
Ja tämä on vähä Herran edessä; sillä hän antaa myös Moabilaiset teidän käsiinne;
19 Silǝr barliⱪ mustǝⱨkǝm xǝⱨǝrlǝrni wǝ barliⱪ esil xǝⱨǝrlǝrni bɵsüp ɵtüp, barliⱪ yahxi dǝrǝhlǝrni kesip taxlap, ⱨǝmmǝ bulaⱪlarni tindurup, ⱨǝmmǝ munbǝt ekinzarliⱪni taxlar bilǝn ⱪaplap harab ⱪilisilǝr» — dedi.
Niin että te lyötte kaikki vahvat kaupungit ja kaikki valitut kaupungit, ja te kaadatte kaikki hyvät puut ja tukitsette kaikki vesilähteet, ja te turmelette kaikki hyvät pellot kivillä.
20 Wǝ ǝtisi ǝtigǝnlik ⱪurbanliⱪ sunulƣan waⱪtida, mana, su Edom zemini tǝrǝptin eⱪip kelip, ⱨǝmmǝ yǝrni suƣa toxⱪuzdi.
Ja tapahtui aamulla ruokauhrin ajalla, katso, silloin tuli vesi Edomin tietä myöten, ja maa täytettiin vedellä.
21 Əmma Moablarning ⱨǝmmisi: Padixaⱨlar biz bilǝn jǝng ⱪilƣili qiⱪiptu, dǝp angliƣan bolup, sawut-ⱪalⱪan kɵtürǝligüdǝk qong-kiqik ⱨǝmmisi qegrada tizilip sǝptǝ turdi.
Kuin kaikki Moabilaiset kuulivat, että kuninkaat oli nousseet ylös sotimaan heitä vastaan, kutsuivat he kokoon kaikki, jotka itsensä ensin vyöllä vyöttivät, ja sitä vanhemmat, ja menivät rajoille.
22 Ular ǝtisi sǝⱨǝrdǝ ⱪopup ⱪarisa, kün nuri ularning udulidiki su üstigǝ qüxkǝnidi; künning xolisida su ularƣa ⱪandǝk kɵründi. Ular: —
Mutta kuin he aamulla varhain nousivat, ja aurinko nousi veden yli, niin näkivät Moabilaiset, että vesi oli heitä vastaan punainen niinkuin veri,
23 Bu ⱪan ikǝn! Padixaⱨlar uruxup bir-birini ⱪirƣan ohxaydu. I Moablar! Dǝrⱨal oljining üstigǝ qüxüp bɵlixiwalayli! dedi.
Ja sanoivat: se on veri; kuninkaat ovat tapelleet keskenänsä, ja yksi on lyönyt toisen kuoliaaksi: nyt siis, Moab, mene saaliille!
24 Lekin ular Israilning lǝxkǝrgaⱨiƣa yǝtkǝndǝ, Israillar ornidin ⱪopup Moablarƣa ⱨujum ⱪilixi bilǝn ular bǝdǝr ⱪaqti. Israillar ularni sürüp-toⱪay ⱪiliwǝtti.
Mutta kuin he tulivat Israelin leiriin, niin nousi Israel ja löi Moabilaisia; ja ne pakenivat heidän edellänsä; mutta he kiiruhtivat ja löivät Moabin,
25 Ular xǝⱨǝrlǝrni wǝyran ⱪilip, ⱨǝrbir adǝm tax elip, ⱨǝmmǝ munbǝt ekinzarliⱪni tolduruwǝtküqǝ tax taxlidi. Ular ⱨǝmmǝ bulaⱪ-ⱪuduⱪlarni tindurup, ⱨǝmmǝ yahxi dǝrǝhlǝrni kesiwǝtti. Ular Kir-Ⱨarǝsǝt xǝⱨiridiki taxlardin baxⱪa ⱨeq nemini ⱪaldurmidi. Xu xǝⱨǝrgǝ bolsa, salƣa atⱪuqilar uningƣa qɵrgilǝp ⱨujum ⱪildi.
Ja kukistivat kaupungit, ja itsekukin heitti kivensä kaikkiin hyviin peltoihin ja täyttivät ne, ja tukitsivat kaikki vesilähteet, ja kaasivat kaikki hyvät puut, siihenasti että he ainoasti Hasaretin muuriin kiviä jättivät; ja he piirittivät sen lingoilla ja löivät sen.
26 Moabning padixaⱨi jǝngning ɵzigǝ ziyadǝ ⱪattiⱪ kǝlginini kɵrüp ɵzi bilǝn yǝttǝ yüz ⱪiliqwazni elip Edomning padixaⱨiƣa ⱨujum ⱪilip bɵsüp ɵtüxkǝ atlandi; lekin ular bɵsüp ɵtǝlmidi.
Kuin Moabilaisten kuningas näki sodan olevan ylen väkevän itsiänsä vastaan, otti hän seitsemänsataa miestä tykönsä, jotka vetivät miekan ulos, karataksensa Edomin kuninkaan päälle; vaan ei he voineet.
27 Xuning bilǝn tǝhtigǝ warisliⱪ ⱪilƣuqi tunji oƣlini elip, sepilning tɵpisidǝ uni kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ ⱪildi. U waⱪitta Israil Pǝrwǝrdigarning ⱪattiⱪ ⱪǝⱨrigǝ uqriƣanidi. Xuning bilǝn bu üq padixaⱨ Moab padixaⱨtin ayrilip, ⱨǝrⱪaysisi ɵz yurtiƣa ketixti.
Niin otti hän ensimäisen poikansa, joka hänen siaansa piti kuninkaaksi tuleman, ja uhrasi sen polttouhriksi muurin päällä. Silloin tuli Israel sangen vihaiseksi, niin että he menivät pois hänen tyköänsä ja palasivat omalle maallensa.
