Padixaⱨlar 2 10
1 Əmdi Samariyǝdǝ Aⱨabning yǝtmix oƣli bar idi. Yǝⱨu hǝtlǝrni yezip Samariyǝgǝ, yǝni Yizrǝǝldiki ǝmǝldar-aⱪsaⱪallarƣa wǝ Aⱨabning jǝmǝtidiki pasibanlarƣa ǝwǝtti. Hǝtlǝrdǝ mundaⱪ deyildi: —
Ja Ahabilla oli seitsemänkymmentä poikaa Samariassa. Ja Jehu kirjoitti kirjan ja lähetti Samariaan Jisreelin päämiesten tykö, ja vanhimpain ja Ahabin edustusmiesten tykö, näin:
2 «Silǝr bilǝn billǝ ƣojanglarning oƣulliri, jǝng ⱨarwiliri bilǝn atlar, ⱪorƣanliⱪ xǝⱨǝr wǝ sawut-ⱪorallarmu bardur; xundaⱪ bolƣandin keyin bu hǝt silǝrgǝ tǝgkǝndǝ,
Kuin tämä kirje tulee teidän tykönne, joiden tykönä teidän herranne pojat ovat, niin myös vaunut, hevoset, vahvat kaupungit ja sota-aseet,
3 ɵz ƣojanglarning oƣulliridin ǝng yahxisini tallap, ɵz atisining tǝhtigǝ olturƣuzup, ƣojanglarning jǝmǝti üqün soⱪuxⱪa qiⱪinglar!».
Niin valitkaat herranne pojista paras ja kelvollisin, ja asettakaat häntä isänsä istuimelle, ja sotikaat herranne huoneen puolesta.
4 Lekin ular dǝkkǝ-dükkigǝ qüxüp intayin ⱪorⱪuxup: Mana ikki padixaⱨ uning aldida put tirǝp turalmiƣan yǝrdǝ, biz ⱪandaⱪmu put tirǝp turalaymiz? — deyixti.
Mutta he pelkäsivät sangen suuresti ja sanoivat: katso, kaksi kuningasta ei voineet seisoa hänen edessänsä: kuinka siis me seisoisimme?
5 Xuning bilǝn orda bexi, xǝⱨǝr baxliⱪi, aⱪsaⱪallar bilǝn pasibanlar Yǝⱨuƣa hǝwǝr yǝtküzüp: Biz sening ⱪulliringmiz; sǝn ⱨǝrnemǝ buyrusang xuni ⱪilimiz; ⱨeqkimni padixaⱨ ⱪilmaymiz. Sanga nemǝ muwapiⱪ kɵrünsǝ xuni ⱪilƣin, dǝp eytti.
Ja ne huoneen ja kaupungin haltiat, ja vanhimmat ja edustusmiehet lähettivät Jehun tykö, sanoen: me olemme sinun palvelias, me teemme kaikki, mitäs meille sanot: emme tee ketään kuninkaaksi: tee mitä sinulle kelpaa.
6 Yǝⱨu ikkinqi hǝtni yezip, hǝttǝ: — «Əgǝr mǝn tǝrǝptǝ bolup, mening sɵzlirimgǝ kirixkǝ razi bolsanglar ɵz ƣojanglarning oƣullirining baxlirini elip, ǝtǝ muxu waⱪitta Yizrǝǝlgǝ, mening ⱪeximƣa ularni kǝltürünglar. Əmdi padixaⱨning oƣulliri yǝtmix kixi bolup, ɵzlirini baⱪⱪan xǝⱨǝrning uluƣlirining ⱪexida turatti.
Silloin kirjoitti hän heidän tykönsä toisen kirjan näin: jos te olette minun ja olette minulle kuuliaiset, niin ottakaat teidän herranne poikain päät ja tulkaat huomenna tällä aikaa minun tyköni Jisreeliin; ja oli niitä kuninkaan poikia, joita kaupungin ylimmäiset kasvattivat, seitsemänkymmentä miestä.
7 Hǝt ularƣa tǝgkǝndǝ ular xaⱨzadilǝrni, yǝtmixǝylǝnning ⱨǝmmisini ɵltürüp, baxlirini sewǝtlǝrgǝ selip, Yizrǝǝlgǝ Yǝⱨuƣa ǝwǝtti.
Kuin he saivat kirjan, ottivat he ne kuninkaan pojat ja tappoivat seitsemänkymmentä miestä, ja panivat niiden päät astioihin ja lähettivät ne hänen tykönsä Jisreeliin.
8 Bir hǝwǝrqi kelip Yǝⱨuƣa: Ular xaⱨzadilǝrning baxlirini elip kǝldi, dǝp hǝwǝr bǝrgǝndǝ, u: Ularni ikki dɵwǝ ⱪilip, dǝrwazining aldida ǝtǝ ǝtigǝngiqǝ ⱪoyunglar, dedi.
Ja sanoma saatettiin hänelle, että he ovat tuoneet kuninkaan poikain päät tänne. Hän vastasi: asettakaat ne kahteen roukkioon aamuun asti, kaupungin portin eteen.
9 Ətigǝndǝ u qiⱪip, u yǝrdǝ turup pütkül halayiⱪⱪa: Silǝr bigunaⱨsilǝr; mana, mǝn ɵzüm ƣojamƣa ⱪǝst ⱪilip uni ɵltürdüm; lekin bularning ⱨǝmmisini kim qepip ɵltürdi?
Kuin hän aamulla meni ulos, seisoi hän ja sanoi kaikelle kansalle: te olette oikiat: katso, minä olen liiton tehnyt herraani vastaan ja tappanut hänen; mutta kuka siis nämät kaikki tappanut on?
10 Əmdi xuni bilinglarki, Pǝrwǝrdigarning ⱨeq sɵzi, yǝni Pǝrwǝrdigar Aⱨabning jǝmǝti toƣrisida eytⱪinidin ⱨeqbir sɵz yǝrdǝ ⱪalmaydu. Qünki Pǝrwǝrdigar Ɵz ⱪuli Iliyas arⱪiliⱪ eytⱪiniƣa ǝmǝl ⱪildi, — dedi.
Niin tietäkäät nyt, ettei yksikään Herran sana, jonka Herra puhunut on Ahabin huoneesta, ole turhaksi tullut: ja Herra teki niinkuin hän puhunut oli palveliansa Elian kautta.
11 Andin keyin Yǝⱨu Yizrǝǝldǝ Aⱨabning jǝmǝtidin ⱪalƣanlarning ⱨǝmmisi, uning tǝripidiki barliⱪ ǝrbablar, dost-aƣiniliri wǝ kaⱨinlirini ⱨeq kimni ⱪaldurmay ɵltürdi.
Niin hävitti Jehu kaikki ne jotka Ahabin huoneesta olivat jääneet Jisreelissä: kaikki hänen ylimmäisensä, ja hänen ystävänsä, ja hänen pappinsa, niin ettei hän yhtäkään heistä jättänyt;
12 Andin u ornidin turup, Samariyǝgǝ bardi. Yolda ketiwetip «padiqilarƣa tǝwǝ Bǝyt-Əkǝd»kǝ yǝtkǝndǝ
Ja nousi ja matkusti Samariaan, ja kuin hän tuli paimenten majan tykö, joka oli hänen tiessänsä,
13 Yǝⱨu Yǝⱨuda padixaⱨi Aⱨaziyaning ⱪerindaxliri bilǝn uqraxti. U ulardin: Silǝr kim? — dǝp soridi. «Aⱨaziyaning ⱪerindaxliri, padixaⱨning oƣulliri wǝ hanixning oƣulliridin ⱨal soriƣili barimiz, dedi.
Löysi Jehu siinä Ahasian Juudan kuninkaan veljet ja sanoi niille: mitkä te olette? He vastasivat: me olemme Ahasian veljet ja menemme tervehtimään kuninkaan ja kuningattaren poikia.
14 U: Ularni tirik tutunglar! dǝp buyrudi. Andin adǝmliri ularni tirik tutti, andin ⱨǝmmisini Bǝyt-Əkǝdning ⱪuduⱪining yenida ɵltürüp, ularning ⱨeq birini ⱪoymidi. Ular jǝmiy ⱪiriⱪ ikki adǝm idi.
Ja hän sanoi: ottakaa heitä elävinä kiinni; ja he ottivat heidät elävinä kiinni, ja tappoivat paimenten majan kaivon tykönä kaksi miestä viidettäkymmentä, niin ettei hän heistä yhtäkään jättänyt.
15 U u yǝrdin ketip barƣanda uning aldiƣa qiⱪⱪan Rǝkabning oƣli Yǝⱨonadabⱪa yoluⱪti. U uningƣa salam ⱪilip: Mening kɵnglüm sanga sadiⱪ bolƣandǝk, sening kɵnglüngmu manga sadiⱪmu? — dedi. Sadiⱪ, dedi Yǝⱨonadab. Yǝⱨu: — Undaⱪ bolsa ⱪolungni manga bǝrgin, dedi. U ⱪolini beriwidi, Yǝⱨu uni jǝng ⱨarwisiƣa elip qiⱪip, ɵz yenida jay berip
Ja kuin hän sieltä vaelsi, löysi hän Jonadabin Rekabin pojan, joka häntä kohtasi, tervehti häntä ja sanoi hänelle: onko sinun sydämes vilpitöin, niinkuin minun sydämeni on sinun sydämes kanssa? Jonadab vastasi: on niinkin. Jos niin on, (sanoi hän) niin ojenna kätes tänne; ja hän ojensi kätensä ja hän asetti hänen istumaan sivuunsa vaunuihin,
16 uningƣa: Mǝn bilǝn berip, Pǝrwǝrdigarƣa bolƣan ⱪizƣinliⱪimni kɵrgin, dedi. Xuning bilǝn u uni jǝng ⱨarwisiƣa olturƣuzup ⱨǝydǝp mangdi.
Ja sanoi: tule minun kanssani katsomaan minun kiivauttani Herran tähden! Ja hän antoi hänen ajaa vaunuissansa.
17 U Samariyǝgǝ kǝlgǝndǝ Aⱨabning jǝmǝtidin Samariyǝdǝ ⱪalƣanlarning ⱨǝmmisini ⱪirip tügǝtküqǝ ɵltürdi. Bu ix Pǝrwǝrdigarning Iliyasⱪa eytⱪan sɵzining ǝmǝlgǝ axuruluxi idi.
Kuin hän Samariaan tuli, löi hän kaikki Ahabista jääneet Samariassa, siihenasti että hän hänen hävitti, Herran sanan jälkeen, jonka hän puhunut oli Elialle.
18 Andin Yǝⱨu ⱨǝmmǝ halayiⱪni yiƣdurup, ularƣa mundaⱪ dedi: — Aⱨab Baalning hizmitini az ⱪilƣan, lekin Yǝⱨu uning hizmitini kɵp ⱪilidu.
Ja Jehu kokosi kaiken kansan ja antoi heille sanoa: jos Ahab on vähän palvellut Baalia; Jehu tahtoo enemmän häntä palvella.
19 Buning üqün Baalning barliⱪ pǝyƣǝmbǝrlirini, uning ⱪulluⱪida bolƣanlarning ⱨǝmmisi bilǝn barliⱪ kaⱨinlirini manga qaⱪiringlar; ⱨeqkim ⱪalmisun, qünki Baalƣa qong ⱪurbanliⱪ sunƣum bar; ⱨǝrkim ⱨazir bolmisa jenidin mǝⱨrum bolidu, dedi. Lekin Yǝⱨu bu ixni baalpǝrǝslǝrni yoⱪitix üqün ⱨiyligǝrlik bilǝn ⱪildi.
Sentähden kutsukaat kaikki Baalin prophetat kokoon, kaikki hänen palveliansa ja kaikki hänen pappinsa minun tyköni, niin ettei yksikään heistä jää; sillä minä teen suuren uhrin Baalille, ja joka ikänä jää pois, ei sen pidä elämän. Mutta Jehu teki sen kavaluudella, että hän olis saanut hävittää Baalin palveliat.
20 Xuning bilǝn Yǝⱨu: Baalƣa has bir ⱨeyt bekitinglar, dewidi, ular xundaⱪ elan ⱪildi.
Ja Jehu sanoi: pyhittäkäät Baalille juhlapäivä! Ja he kutsuivat kokoon.
21 Yǝⱨu pütkül Israilƣa tǝklip ǝwǝtkǝndǝ, barliⱪ baalpǝrǝslǝr kǝldi; ulardin ⱨeqbiri kǝm ⱪalmay kǝldi. Ular Baalning buthanisiƣa kirdi; xuning bilǝn Baalning buthanisi bu bexidin yǝnǝ bir bexiƣiqǝ liⱪ toldi.
Ja Jehu lähetti kaikkeen Israeliin, ja kaikki Baalin palveliat tulivat, niin ettei yksikään heistä jäänyt, joka ei tullut; ja he tulivat sisälle Baalin huoneesen ja täyttivät Baalin huoneen joka loukkaan.
22 U [murasim] kiyimi begigǝ: Ⱨǝmmǝ Baalpǝrǝslǝrgǝ [ibadǝt] kiyimlirini ǝqiⱪip bǝr, dewidi, u kiyimlǝrni ularƣa ǝqiⱪip bǝrdi.
Silloin sanoi hän vaatehuoneen haltialle: kanna kaikki Baalin palveliain vaatteet ulos; ja hän kantoi heille vaatteet ulos.
23 Yǝⱨu bilǝn Rǝkabning oƣli Yǝⱨonadab Baalning buthanisiƣa kirip baalpǝrǝslǝrgǝ: Tǝkxürüp beⱪinglar, bu yǝrdǝ Pǝrwǝrdigarning bǝndiliridin ⱨeqbiri bolmisun, bǝlki pǝⱪǝt baalpǝrǝslǝr bolsun, dedi.
Ja Jehu meni Jonadabin Rekabin pojan kanssa Baalin huoneesen ja sanoi Baalin palvelioille: tutkistelkaat ja katsokaat, ettei kukaan tässä teidän seassanne ole Herran palvelia, vaan ainoastaan Baalin palveliat.
24 Ular tǝxǝkkür ⱪurbanliⱪliri bilǝn kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪlarni ɵtküzgili kirdi. Yǝⱨu sǝksǝn adimini texida ⱪoyup ularƣa: Mǝn silǝrning ilkinglarƣa tapxurƣan bu adǝmlǝrdin birsi ⱪolunglardin ⱪeqip kǝtsǝ, jenining ornida jan berisilǝr, dedi.
Kuin he tulivat sisälle tekemään uhria ja polttouhria, asetti Jehu kahdeksankymmentä miestä ulos ja sanoi: kuka teistä yhden niistä, jotka minä teidän käteenne annan, päästää hengissä, hänen sielunsa pitää oleman sen sielun edestä.
25 Ular kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪni ɵtküzüp boluxiƣila, Yǝⱨu orda pasibanliri wǝ sǝrdarlarƣa: Kirip ularni ⱪǝtl ⱪilip, ⱨeqkimni qiⱪⱪili ⱪoymanglar, dǝp buyrudi. Xuning bilǝn orda pasibanliri bilǝn sǝrdarlar ularni ⱪiliq bisi bilǝn ⱪǝtl ⱪilip, ɵlüklǝrni xu yǝrgǝ taxliwǝtti. Andin Baalning buthanisining iqkirigǝ kirip
Kuin he olivat uhranneet polttouhrin, sanoi Jehu vartioille ja päämiehille: menkäät sisälle ja lyökäät ne, niin ettei yksikään heistä pääse. Ja he löivät heidät miekan terällä, ja vartiat ja päämiehet heittivät heidät pois ja menivät Baalin huoneen kaupunkiin,
26 but tüwrüklǝrni Baalning buthanisidin elip qiⱪip kɵydürüwǝtti.
Ja kantoivat ulos Baalin huoneen patsaat ja polttivat ne,
27 Ular yǝnǝ Baalning tüwrük-ⱨǝykilini qeⱪip, Baalning buthanisini yiⱪitip uni bügüngǝ ⱪǝdǝr ⱨajǝthaniƣa aylandurdi.
Ja kukistivat Baalin patsaat ja Baalin huoneen ja tekivät niistä yhteiset huoneet hamaan tähän päivään asti.
28 Yǝⱨu xu yol bilǝn Baalni Israil iqidin yoⱪ ⱪildi.
Näin hävitti Jehu Baalin Israelista.
29 Yǝⱨu Nibatning oƣli Yǝroboamning Israilni gunaⱨⱪa putlaxturƣan gunaⱨliridin, yǝni Bǝyt-Əl bilǝn Dandiki altun mozay butliridin ɵzini yiƣmidi.
Mutta ei Jehu lakannut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka oli saattanut Israelin syntiä tekemään, kultaisilla vasikoilla Betelissä ja Danissa.
30 Pǝrwǝrdigar Yǝⱨuƣa: Sǝn obdan ⱪilding; Mening nǝzirimgǝ muwapiⱪ kɵrünginini ada ⱪilip, Aⱨabning jǝmǝtigǝ kɵnglümdiki ⱨǝmmǝ niyǝtni bǝja ⱪilip pütküzgining üqün, sening oƣulliring tɵtinqi nǝsligiqǝ Israilning tǝhtidǝ olturidu, dedi.
Ja Herra sanoi Jehulle: ettäs olet ollut hyväntahtoinen tekemään sitä mikä minulle kelpasi, ja sinä teit Ahabin huonetta vastaan kaiken sen, mikä minun sydämessäni oli; niin pitää sinun poikas istuman Israelin istuimella neljänteen polveen asti.
31 Lekin Yǝⱨu pütün ⱪǝlbidin Israilning Hudasi Pǝrwǝrdigarning muⱪǝddǝs ⱪanunida mengixⱪa kɵngül bɵlmidi; u Israilni gunaⱨⱪa putlaxturƣan Yǝroboamning gunaⱨliridin neri turmidi.
Mutta ei Jehu kuitenkaan pysynyt, että hän Herran Israelin Jumalan laissa kaikesta sydämestänsä vaeltanut olis; sillä ei hän lakannut Jerobeamin synneistä, joka Israelin oli saattanut syntiä tekemään.
32 Xu künlǝrdǝ Pǝrwǝrdigar Israilning zeminini kesip-kesip azaytixⱪa baxlidi. Qünki Ⱨazaǝl Iordan dǝryasining mǝxriⱪ tǝripidin baxlap Israilning qegraliridin bɵsüp ɵtüp ularƣa ⱨujum ⱪildi; u barliⱪ Gilead yurtini, Arnon jilƣisining yenidiki Aroǝrdin tartip Gileadtin ɵtüp Baxanƣiqǝ, Gad, Rubǝn wǝ Manassǝⱨning barliⱪ yurtlirini ixƣal ⱪildi.
Silloin rupesi Herra Israelista lohkaisemaan; sillä Hasael löi heidät kaikissa Israelin rajoissa,
Hamasta auringon ylenemisen puolelta Jordania, ja kaiken Gileadin, Gadilaisten, Rubenilaisten ja Manasselaisten maan, hamasta Aroerista, joka on Arnonin ojan tykönä, ja Gileadin ja Basanin.
34 Əmdi Yǝⱨuning baxⱪa ǝmǝlliri ⱨǝm ⱪilƣanlirining ⱨǝmmisi, jümlidin sǝltǝnitining ⱨǝmmǝ ⱪudriti «Israil padixaⱨlirining tarih-tǝzkiriliri» degǝn kitabta pütülgǝn ǝmǝsmidi?
Mitä enempi Jehusta on sanottavaa, ja kaikista hänen töistänsä, ja kaikesta hänen voimastansa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?
35 Yǝⱨu ɵz ata-bowiliri arisida uhlidi wǝ Samariyǝdǝ dǝpnǝ ⱪilindi. Andin oƣli Yǝⱨoaⱨaz uning ornida padixaⱨ boldi.
Ja Jehu nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Samariaan. Ja Joahas hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
36 Yǝⱨuning Israilning üstidǝ Samariyǝdǝ sǝltǝnǝt ⱪilƣan waⱪti yigirmǝ sǝkkiz yil idi.
Ja aika jonka Jehu Israelia hallitsi Samariassa, oli kahdeksan ajastaikaa kolmattakymmentä.
