Tarih-tǝzkirǝ 2 25
1 Amaziya tǝhtkǝ qiⱪⱪan qeƣida yigirmǝ bǝx yaxta idi, u Yerusalemda yigirmǝ toⱪⱪuz yil sǝltǝnǝt ⱪildi. Uning anisining ismi Yǝⱨoaddan bolup, Yerusalemliⱪ idi.
Amatsia oli viiden ajastaikainen kolmattakymmentä tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yhdeksänkolmattakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa. Ja hänen äitinsä nimi oli Joaddan Jerusalemista.
2 Amaziya Pǝrwǝrdigarning nǝziridǝ toƣra bolƣan ixlarni ⱪildi, lekin pütün kɵngli bilǝn ⱪilmidi.
Ja hän teki, mitä Herralle oli otollinen, vaan ei täydestä sydämestä.
3 Wǝ xundaⱪ boldiki, u padixaⱨliⱪini mustǝⱨkǝmliwalƣandin keyin padixaⱨ atisini ɵltürgǝn hizmǝtkarlirini tutup ɵltürdi.
Kuin hänen valtakuntansa vahvistettiin, tappoi hän palveliansa, jotka tappoivat kuninkaan hänen isänsä.
4 Lekin Musaƣa qüxürülgǝn ⱪanun kitabida Pǝrwǝrdigarning: «Nǝ atilarni oƣulliri üqün ɵlümgǝ mǝⱨkum ⱪilixⱪa bolmaydu nǝ oƣullirini atiliri üqün ɵlümgǝ mǝⱨkum ⱪilixⱪa bolmaydu, bǝlki ⱨǝrbiri ɵz gunaⱨi üqün ɵlümgǝ mǝⱨkum ⱪilinsun» dǝp pütülgǝn ǝmri boyiqǝ, u ɵltürgiqilǝrning balilirini ɵlümgǝ mǝⱨkum ⱪilmidi.
Mutta heidän lapsiansa ei hän tappanut; sillä näin on kirjoitettu laissa Moseksen raamatussa, jossa Herra kieltää, sanoen: ei tule isäin kuolla lasten edestä, eikä lasten isäin edestä; mutta jokaisen pitää kuoleman syntinsä tähden.
5 Amaziya Yǝⱨudalarni yiƣip, jǝmǝtlirigǝ ⱪarap pütün Yǝⱨudalarni wǝ Binyaminlarni mingbexi wǝ yüzbexilar astiƣa bekitti; u ulardin yigirmǝ yaxtin axⱪanlarning sanini eliwidi, jǝnggǝ qiⱪalaydiƣan, ⱪoliƣa nǝyzǝ wǝ ⱪalⱪan alalaydiƣan hil lǝxkǝrdin üq yüz ming adǝm qiⱪti.
Ja Amatsia kokosi Juudan ja asetti heidät isäinsä huoneen jälkeen, tuhanten ja satain päämiehet koko Juudassa ja Benjaminissa, ja luki kahdenkymmenen vuotiset ja sitä vanhemmat, ja löysi heitä kolmesataa tuhatta valittua, jotka olivat kelvolliset sotaan, kantamaan keihästä ja kilpeä.
6 U yǝnǝ bir yüz talant kümüx sǝrp ⱪilip Israildin yüz ming batur jǝngqi yalliwaldi.
Hän palkkasi myös Israelista satatuhatta vahvaa sotamiestä sadalla leiviskällä hopiaa.
7 Lekin Hudaning bir adimi uning aldiƣa kelip: — I padixaⱨim, Israil ⱪoxunini ɵzliri bilǝn billǝ barƣuzmiƣayla; qünki Pǝrwǝrdigar Israillar yaki Əfraimiylarning ⱨeqⱪaysisi bilǝn billǝ ǝmǝs.
Niin tuli Jumalan mies hänen tykönsä ja sanoi: kuningas, älä salli Israelin sotajoukon tulla kanssas; sillä ei Herra ole Israelin kanssa, eikä kaikkein Ephraimin lasten kanssa.
8 Ⱨǝtta sili qoⱪum xundaⱪ ⱪilimǝn, baturanǝ kürǝx ⱪilimǝn desilimu, Huda ɵzlirini düxmǝn aldida yiⱪitidu, qünki Huda insanƣa yardǝm berixkimu ⱪadirdur, insanni yiⱪitixⱪimu ⱪadirdur, dedi.
Sillä jos sinä tulet osoittamaan sinun rohkeuttas sodassa, niin Jumala antaa sinun kaatua vihamiestes eteen; sillä Jumalalla on voima auttaa ja langettaa.
9 Amaziya Hudaning adimigǝ: — Əmisǝ mǝn Israilning yallanma ⱪoxuniƣa bǝrgǝn yüz talant kümüxni ⱪandaⱪ ⱪilsam bolidu? — dǝp soriwidi, Hudaning adimi uningƣa: — Pǝrwǝrdigar ɵzlirigǝ buningdinmu ziyadǝ kɵp berixkǝ ⱪadirdur, dǝp jawab bǝrdi.
Amatsia sanoi Jumalan miehelle: mitäs sadan leiviskän kanssa tehdään, jotka minä Israelin sotamiehille annoin? Jumalan mies sanoi: Herralla on varaa antaa sinulle paljon enemmän kuin se on.
10 Xuning bilǝn Amaziya Əfraimdin ɵzigǝ kǝltürülgǝn yallanma ⱪoxunni ayrip qiⱪip, ɵylirigǝ ⱪayturuwǝtti; xu sǝwǝbtin ular Yǝⱨudalarƣa bǝk ƣǝzǝplinip, ⱪattiⱪ ⱪǝⱨr iqidǝ ɵylirigǝ ⱪaytip ketixti.
Niin eroitti Amatsia ne sotamiehet tyköänsä, jotka Ephraimista olivat hänen tykönsä tulleet, menemään siallensa. Niin he närkästyivät sangen suuresti Juudan päälle ja menivät kotiansa vihoissansa.
11 Amaziya jasaritini urƣutup, ɵzining hǝlⱪini baxlap «Xor wadisi»ƣa berip Seirlardin on ming adǝmni yoⱪatti.
Ja Amatsia tuli rohkiaksi ja johdatti kansansa ulos, ja meni Suolalaaksoon, ja löi siellä Seirin lapsista kymmenentuhatta.
12 Yǝⱨudalar yǝnǝ on ming adǝmni tirik tutuwelip, tik yarning lewiƣa apirip, yardin ittiriwidi, ularning ⱨǝmmisi parǝ-parǝ ⱪilinip taxlandi.
Ja Juudan lapset veivät pois elävältä vankina kymmenentuhatta, ja veivät heidät kallion kukkulalle ja sysäsivät heidät kukkulalta maahan, niin että he kaikki musertuivat liivaksi.
13 Ⱨalbuki, Amaziya ɵzi bilǝn billǝ jǝng ⱪilixⱪa ruhsǝt ⱪilmay ⱪayturuwǝtkǝn yallanma ǝskǝrlǝr Samariyǝdin Bǝyt-Ⱨorunƣiqǝ bolƣan Yǝⱨudaning ⱨǝrⱪaysi xǝⱨǝrlirigǝ ⱨujum ⱪilip kirip üq ming adǝmni ⱪirip taxlidi ⱨǝm nurƣun mal-mülükni bulap kǝtti.
Mutta sotamiehet, jotka Amatsia oli antanut mennä takaisin, niin ettei ne hänen kanssansa päässeet menemään sotaan, hajoittivat itsensä Juudan kaupunkeihin Samariasta Bethoroniin asti, ja löivät heistä kolmetuhatta, ja ottivat paljon saalista.
14 Lekin xundaⱪ boldiki, Amaziya Edomiylarni mǝƣlup ⱪilip ⱪaytip kǝlgǝn qaƣda u Seirlarning butlirinimu elip kelip, ularni ɵzi üqün mǝbud ⱪilip, ularƣa bax urdi wǝ ularƣa huxbuy yaⱪti.
Ja kuin Amatsia palasi Edomilaisten taposta, toi hän myötänsä Seirin lasten epäjumalat ja asetti ne itsellensä jumaliksi, kumarsi niiden edessä ja teki heille suitsutusta.
15 Xu sǝwǝbtin Pǝrwǝrdigarning ƣǝzipi Amaziyaƣa ⱪozƣaldi, U uning aldiƣa bir pǝyƣǝmbǝrni ǝwǝtti. Pǝyƣǝmbǝr uningƣa: — Ɵz hǝlⱪini sening ⱪolungdin ⱪutⱪuzalmiƣan bu hǝlⱪning ilaⱨlirini zadi nemǝ dǝp izdǝysǝn? — dedi.
Niin Herran viha julmistui Amatsian päälle, ja hän lähetti prophetan hänen tykönsä, joka sanoi: miksis etsit sen kansan jumalia, jotka kansaansa ei taitaneet auttaa sinun käsistäs?
16 Wǝ xundaⱪ boldiki, u padixaⱨⱪa tehi sɵz ⱪiliwatⱪanda, padixaⱨ uningƣa: — Biz seni padixaⱨning mǝsliⱨǝtqisi ⱪilip tikligǝnmu? Ⱪoy, bu gepingni! Ɵlgüng kǝldimu nemǝ? — dedi. Xuning bilǝn pǝyƣǝmbǝr gǝptin tohtidi-dǝ, yǝnǝ: — Bu ixni ⱪilƣining ⱨǝm nǝsiⱨitimgǝ ⱪulaⱪ salmiƣining üqün Pǝrwǝrdigar seni yoⱪitixni ⱪarar ⱪildi, dǝp bilimǝn, — dedi.
Kuin hän puhui hänen kanssansa, sanoi hän hänelle: oletkos asetettu kuninkaan neuvonantajaksi? lakkaa, miksis tahdot antaa sinuas lyödä? Niin propheta lakkasi ja sanoi: minä ymmärrän, että Jumala on aikonut sinua turmella, koskas sen tehnyt olet, ja et totellut minun neuvoani.
17 Xuningdin keyin Amaziya mǝsliⱨǝtlixip, Israilning padixaⱨi Yǝⱨuning nǝwrisi, Yǝⱨoaⱨazning oƣli Yoaxning aldiƣa ǝlqilǝrni mangdurup: «Ⱪeni, [jǝng mǝydanida] yüz turanǝ kɵrüxǝyli» dedi.
Ja Amatsia Juudan kuningas piti neuvoa, ja lähetti Joaksen Joahaksen pojan, Jehun pojan Israelin kuninkaan tykö, ja käski sanoa hänelle: tule, katselkaamme toinen toistamme.
18 Israilning padixaⱨi Yoax Yǝⱨudaning padixaⱨi Amaziyaƣa ǝlqi ǝwǝtip mundaⱪ sɵzlǝrni yǝtküzdi: «Liwandiki tikǝn Liwandiki kedir dǝrihigǝ sɵz ǝwǝtip: «Ɵz ⱪizingni oƣlumƣa hotunluⱪⱪa bǝrgin!» — dedi. Lekin Liwandiki bir yawayi ⱨaywan ɵtüp ketiwetip, tikǝnni dǝssiwǝtti.
Mutta Joas Israelin kuningas lähetti Amatsian Juudan kuninkaan tykö, sanoen: orjantappurapensas Libanonissa lähetti sedripuun tykö Libanonissa, sanoen hänelle: anna tyttäres minun pojalleni emännäksi; mutta pedot Libanonissa juoksivat orjantappurapensaan päälle ja tallasivat sen.
19 Sǝn dǝrwǝⱪǝ Edomning üstidin ƣǝlibǝ ⱪilding; kɵnglüngdǝ ɵz-ɵzüngdin mǝƣrurlinip yayrap kǝtting. Əmdi ɵyüngdǝ ⱪalƣining yahxi; nemixⱪa bexingƣa külpǝt kǝltürüp, ɵzüngni wǝ ɵzüng bilǝn Yǝⱨudani balaƣa yiⱪitisǝn?».
Sinä ajattelet, katso, sinä olet lyönyt Edomilaiset, siitä sinun sydämes paisuu kerskaamaan itsiäs: pysy kotonas, miksis etsit vahinkoa, langetakses sekä itse että Juuda sinun kanssas?
20 Əmma Amaziya ⱪulaⱪ salmidi. Bu ix Hudadin kǝldi; qünki ular Edomning ilaⱨlirini izdigǝnidi, Huda ularni [Yoaxning] ⱪoliƣa qüxsun dǝp ǝnǝ xundaⱪ orunlaxturƣanidi.
Mutta ei Amatsia totellut, sillä se tapahtui Jumalalta, että he piti annettaman käsiin; sillä he olivat etsineet Edomilaisten jumalia.
21 Xuning bilǝn Israil padixaⱨi Yoax jǝnggǝ atlinip qiⱪti; ikki tǝrǝp, yǝni u Yǝⱨuda padixaⱨi Amaziya bilǝn Bǝyt-Xǝmǝxtǝ, jǝng mǝydanida yüz turanǝ uqraxti.
Niin Joas Israelin kuningas meni ylös, ja he katselivat toinen toistansa, hän ja Amatsia Juudan kuningas, Betsemeksessä, joka on Juudassa.
22 Yǝⱨudaning adǝmliri Israilning adǝmliri tǝripidin tiripirǝn ⱪilinip, ⱨǝrbiri ɵz ɵyigǝ ⱪeqip kǝtti.
Mutta Juuda lyötiin Israelilta, ja kukin pakeni majoillensa.
23 Israil padixaⱨi Yoax Bǝyt-Xǝmǝxtǝ Yǝⱨoaⱨazning nǝwrisi, Yoaxning oƣli Yǝⱨuda padixaⱨi Amaziyani ǝsir ⱪilip Yerusalemƣa elip bardi; wǝ u Yerusalemning sepilining Əfraim dǝrwazisidin tartip burjǝk dǝrwazisiƣiqǝ bolƣan tɵt yüz gǝzlik bir bɵlikini ɵrüwǝtti.
Ja Joas Israelin kuningas käsitti Amatsian Juudan kuninkaan Joaksen pojan Joahaksen pojan Betsemeksessä ja vei Jerusalemiin, ja särki Jerusalemin muurin Ephraimin portista kulmaporttiin asti, neljäsataa kyynärää.
24 U Hudaning ɵyidǝ, Obǝd-Edom mǝs’ul bolup saⱪlawatⱪan wǝ padixaⱨning ordisidiki hǝzinidin tepilƣan barliⱪ altun-kümüx, ⱪaqa-ⱪuqilarni buliwaldi wǝ kepillik süpitidǝ birnǝqqǝ tutⱪunni elip Samariyǝgǝ yenip kǝtti.
Ja hän otti kaiken kullan ja hopian, ja kaikki astiat jotka löydettiin Jumalan huoneessa Obededomin tykönä, ja kuninkaan huoneen tavarat ja (otti) lapset pantiksi ja palasi Samariaan.
25 Israil padixaⱨi Yǝⱨoaⱨazning oƣli Yoax ɵlgǝndin keyin, Yoaxning oƣli, Yǝⱨudaning padixaⱨi Amaziya on bǝx yil ɵmür kɵrdi.
Ja Amatsia Joaksen poika Juudan kuningas eli Joaksen Joahaksen pojan Israelin kuninkaan kuoleman jälkeen viisitoistakymmentä ajastaikaa.
26 Amaziyaning ⱪalƣan ǝmǝlliri bolsa, mana ularning ⱨǝmmisi baxtin ahiriƣiqǝ «Yǝⱨuda wǝ Israil padixaⱨlirining tarihnamisi»da pütülgǝn ǝmǝsmidi?
Mitä enempää Amatsian menoista sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä: eikö se ole kirjoitettu Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa?
27 Amaziya Pǝrwǝrdigardin waz kǝqkǝndin baxlapla Yerusalemda bǝzilǝr uni ⱪǝstlǝxkǝ kirixkǝnidi; xuning bilǝn u Laⱪix xǝⱨirigǝ ⱪeqip kǝtti; lekin ⱪǝstligüqilǝr kǝynidin Laⱪixⱪa adǝm ǝwǝtip, u yǝrdǝ uni ɵltürdi.
Ja siitä ajasta, jona Amatsia luopui Herrasta, tekivät he häntä vastaan liiton Jerusalemissa; mutta hän pakeni Lakikseen. Niin lähettivät he hänen perässänsä Lakikseen ja tappoivat hänen siellä.
28 Andin ular uni atlarƣa artip Yerusalemƣa elip bardi. U Yerusalemda ata-bowilirining arisida «Yǝⱨudaning xǝⱨiri»dǝ dǝpnǝ ⱪilindi.
Ja he veivät hänen hevosilla ja hautasivat hänen isäinsä tykö Juudan kaupunkiin.
