< Tarih-tǝzkirǝ 2 15 >
1 Hudaning Roⱨi Odǝdning oƣli Azariyaning üstigǝ qüxti.
Hafuurri Waaqaa Azaariyaa ilma Oodeed irra ni buʼe.
2 Xuning bilǝn u Asa bilǝn kɵrüxüxkǝ qiⱪip uningƣa: — I Asa, pütkül Yǝⱨudalar wǝ Binyaminlar, manga ⱪulaⱪ selinglar! Silǝr Pǝrwǝrdigar bilǝn billǝ bolƣininglarda, Umu silǝr bilǝn billǝ bolidu. Silǝr Uni izlisǝnglar U silǝrgǝ tapⱪuzulidu; lekin silǝr Uningdin waz kǝqsǝnglar U silǝrdin waz keqidu.
Innis Asaatti gad baʼee akkana jedheen; “Aasaa fi Yihuudaan hundi, Beniyaamis na dhagaʼaa. Yoo isin isa wajjin jiraattan Waaqayyo isin wajjin ni jiraata. Yoo isin isa barbaaddan inni isiniif ni argama; yoo isin isa dhiiftan immoo innis isin dhiisa.
3 Israillar uzun künlǝrgiqǝ ⱨǝⱪiⱪiy Huda, tǝlim beridiƣan kaⱨin wǝ ⱪanun-ǝⱨkamlardin juda bolup yürdi;
Yeroo dheeraadhaaf Israaʼeloonni Waaqa dhugaa malee luba isaan barsiisuu fi seera malee jiraachaa turan.
4 Lekin ular ⱪiyinqiliⱪta ⱪalƣan waⱪitlarda Israilning Hudasi Pǝrwǝrdigarƣa ⱪaytip, Uni izdidi wǝ U ularƣa ɵzini tapⱪuzdi.
Yeroo rakkina isaaniitti garuu gara Waaqayyo Waaqa Israaʼelitti deebiʼanii isa barbaadan; innis isaaniif ni argame.
5 U waⱪitlarda qiⱪip-kirip turƣanlarƣa ⱨeq aramliⱪ bolmiƣan, qünki ⱨǝrⱪaysi ǝl-yurtlar malimanqiliⱪ iqidǝ turatti.
Sababii bara sana keessa jiraattonni biyyattii hundi raafama keessa turaniif baʼuu fi deebiʼanii galuun amansiisaa hin turre.
6 Huda ularni ⱨǝrhil ⱪiyinqiliⱪ-malimanqiliⱪ iqidǝ ⱪaldurƣaqⱪa, mǝmlikǝt bilǝn mǝmlikǝt, xǝⱨǝr bilǝn xǝⱨǝr ɵzara soⱪuxup wǝyran boldi.
Sababii Waaqni rakkina gosa hundaatiin isaan dhiphisaa tureef sabni tokko saba biraatiin, magaalaan tokko magaalaa biraatiin barbadeeffamaa ture.
7 Lekin silǝr bolsanglar, ⱪǝysǝr bolunglar, mǝzmut turup ⱪolliringlarni boxatmanglar, qünki ǝmǝlliringlarning ǝjir-inami bardur, dedi.
Isin garuu jabaadhaa; harki keessanis hin laafin; hojiin keessan badhaasa argataatii.”
8 Asa bu gǝplǝrni wǝ Odǝd pǝyƣǝmbǝr bǝrgǝn bexarǝtni angliƣanda u dadillixip, pütün Yǝⱨuda wǝ Binyamin zeminlirida, xundaⱪla Əfraimning taƣliⱪ rayonlirida ⱪolƣa qüxürgǝn ⱨǝrⱪaysi xǝⱨǝrlǝrdiki yirginqlik butlarni yoⱪatti wǝ yǝnǝ Pǝrwǝrdigarning ɵyidiki aywan aldida turƣan Pǝrwǝrdigar ⱪurbangaⱨini yengibaxtin yasatti.
Aasaan yommuu dubbii kanaa fi raajii Azaariyaa ilma Oodeed dhagaʼetti ni jajjabaate. Innis waaqota jibbisiisoo harka namaatiin hojjetaman biyya Yihuudaa, Beniyaamii fi magaalaawwan biyya gaaraa Efreem keessatti qabate hunda keessaa balleesse. Iddoo aarsaa Waaqayyoo kan gardaafoo mana qulqullummaa Waaqayyoo dura jiru illee ni haaromse.
9 U barliⱪ Yǝⱨudalar wǝ Binyaminlarni, xuningdǝk ularning arisida olturaⱪlaxⱪan barliⱪ Əfraimiy, Manassǝⱨiy, Ximeoniy musapirlirini yiƣdi (qünki nurƣun Israillar Asaning Hudasi Pǝrwǝrdigarning uning bilǝn billǝ ikǝnlikini kɵrgǝn bolup, Israildin qiⱪip Asa tǝrǝpkǝ ɵtkǝnidi).
Innis Yihuudaa fi Beniyaam akkasumas warra biyya Efreem, Minaasee fi Simiʼoonii dhufanii alagummaadhaan isaan gidduu jiraachaa turan hunda walitti qabe; namoonni akka malee baayʼeen akka Waaqayyo Waaqni isaa isa wajjin jiru arganii Israaʼel keessaa gara isaa dhufaniitii.
10 Asaning sǝltǝnitining on bǝxinqi yili üqinqi ayda ular Yerusalemƣa yiƣildi.
Isaanis waggaa kudha shanaffaa Aasaan mootii taʼetti jiʼa sadaffaa keessa Yerusaalemitti walitti qabaman.
11 Xu küni ular elip kǝlgǝn jǝng ƣǝnimǝtliridin yǝttǝ yüz buⱪa wǝ yǝttǝ ming ⱪoyni Pǝrwǝrdigarƣa atap ⱪurbanliⱪ ⱪildi.
Yeroo sanattis waan boojiʼanii fidan keessaa sangoota dhibba torbaa fi hoolota kuma torba Waaqayyoof aarsaa godhan.
12 Ular yǝnǝ ata-bowilirining Hudasi bolƣan Pǝrwǝrdigarni pütün ⱪǝlbi wǝ bütün jeni bilǝn izdǝxkǝ bir ǝⱨdǝ tüzüxti;
Isaanis garaa fi lubbuu isaanii guutuudhaan Waaqayyo Waaqa abbootii isaanii barbaaduudhaaf kakuu ni galan.
13 ǝⱨdidǝ, Israilning Hudasi bolƣan Pǝrwǝrdigarni izdimigǝn ⱪeri-yax, ǝr-ayal demǝy ⱨǝmmisi ɵltürülsun, deyildi.
Namni Waaqayyo Waaqa Israaʼel hin barbaanne hundi xinnaas taʼu guddaan, dhiiras taʼu dubartiin ni ajjeefama ture.
14 Ular yuⱪiri awaz bilǝn warⱪirax wǝ kanay ⱨǝm burƣa qelix bilǝn Pǝrwǝrdigarƣa ⱪǝsǝm berixti.
Isaanis sagalee guddaa fi iyyaan, malakataa fi gaanfa afuufuudhaan Waaqayyoof ni kakatan.
15 Pütkül Yǝⱨuda jamaiti iqkǝn ⱪǝsimidin xadlandi; qünki ular pütün ⱪǝlbi bilǝn ⱪǝsǝm iqkǝn bolup, Pǝrwǝrdigarni tolimu tǝlmürüp izdidi; wǝ U ularƣa Ɵzini tapⱪuzdi. Pǝrwǝrdigar ularƣa tɵt ǝtrapida aramliⱪ ata ⱪildi.
Yihuudoonni hundinuu waan garaa guutuudhaan kakataniif kakuu kanatti akka malee gammadan. Isaan fedhiidhaan Waaqa ni barbaadan; innis isaaniif argame. Kanaafuu Waaqayyo karaa hundaan boqonnaa isaaniif ni kenne.
16 Asa padixaⱨ yǝnǝ qong anisi Maaⱪaⱨni yirginqlik bir «axeraⱨ» tüwrükni yasiƣini üqün hanixliⱪ mǝrtiwisidin qüxürüwǝtti. Asa bu yirginqlik butni kesip, ayaƣ astida qǝylidi wǝ Kidron jilƣisida kɵydürüwǝtti.
Aasaan Mootichi akkoo isaa Maʼakaa iyyuu waan isheen fakkii Asheeraa jibbisiisaa tokko tolfatteef iddoo ulfinaa kan isheen akka haadha mootiitti qabaatte sana irra ishee buuse. Aasaan fakkii sana caccabsee Sulula Qeedroon keessatti ni gube.
17 «Yuⱪiri jaylar» yoⱪitilmisimu, Asaning ⱪǝlbi [Pǝrwǝrdigarƣa] pütünlǝy beƣixlanƣanidi.
Yoo inni iddoowwan sagadaa kanneen gaarran irraa guutumaan guutuutti Israaʼel keessaa balleessuu baate iyyuu garaan Aasaa bara jireenya isaa guutuu Waaqayyoof kennamee ture.
18 Ⱨǝm atisi ⱨǝm u ɵzi Pǝrwǝrdigarƣa atap yasiƣan nǝrsilǝrni, jümlidin kümüx bilǝn altunni wǝ türlük ⱪaqa-ⱪuqilarni Hudaning ɵyigǝ kǝltürdi.
Innis meetii fi warqee akkasumas miʼoota innii fi abbaan isaa Waaqaaf addaan baasan gara mana qulqullummaa Waaqayyootti ni galche.
19 Xu waⱪittin tartip taki Asaning sǝltǝnitining ottuz bǝxinqi yiliƣiqǝ urux bolup baⱪmidi.
Hamma bara mootummaa Aasaa waggaa soddomii shanaffaatti lolli tokko iyyuu hin kaane.