Samu'il 1 1
1 Əfraim taƣliⱪidiki Ramataim-Zofimda Əlkanaⱨ isimlik bir kixi bar idi. U Əfraimliⱪ bolup, Yǝroⱨamning oƣli, Yǝroⱨam Elihuning oƣli, Elihu Tohuning oƣli, Tohu Zufning oƣli idi.
Namicha biyya gaara Efreem keessa Raamaatayiim Zoofiim jiraatu kan maqaan isaa Elqaanaa jedhamu tokkotu ture; innis ilma Yeroohaam, ilma Eliihuu, ilma Toohuu, ilma Zuufi, ilma Naasiib ture.
2 Uning ikki ayali bar idi. Birsining ismi Ⱨannaⱨ, yǝnǝ birsining ismi Pǝninnaⱨ idi. Pǝninnaⱨning baliliri bar idi, lekin Ⱨannaⱨning balisi yoⱪ idi.
Innis niitii lama qaba ture; maqaan ishee tokko Haannaa, kaan immoo Pheniinaa jedhama ture. Pheniinaan ijoollee qabdi; Haannaan garuu ijoollee tokko illee hin qabdu ture.
3 Bu adǝm ⱨǝr yili ɵz xǝⱨiridin samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigarƣa sǝjdǝ ⱪilip ⱪurbanliⱪ sunƣili Xiloⱨƣa baratti. U yǝrdǝ Əlining Hofniy wǝ Finiⱨas degǝn ikki oƣli Pǝrwǝrdigarning kaⱨinliri bolup ixlǝytti.
Elqaanaan wagguma waggaadhaan Waaqayyoo Waan Hunda Dandaʼuuf aarsaa dhiʼeessuu fi sagaduudhaaf magaalaa jiraatuu kaʼee gara Shiilootti ol baʼa ture. Achittis ilmaan Eelii lamaan Hofniinii fi Fiinehaas luboota Waaqayyoo turan.
4 Ⱨǝr ⱪetim Əlkanaⱨ ⱪurbanliⱪ ⱪilƣan künidǝ u [ⱪurbanliⱪtin] ayali Pǝninnaⱨ wǝ uning ⱨǝrbir oƣul-ⱪizliriƣa ɵz ülüxini berǝtti.
Yommuu guyyaan itti Elqaanaan aarsaa dhiʼeessu gaʼutti inni niitii isaa Pheniinaa, ilmaan isaatii fi intallan isaa hundaaf foon sana irraa qooda isaanii ni kenna ture.
5 Əmma Ⱨannaⱨƣa bolsa u ikki ⱨǝssilik ülüx berǝtti; qünki u Ⱨannaⱨni tolimu sɵyǝtti. Lekin Pǝrwǝrdigar uni tuƣmas ⱪilƣanidi.
Inni sababii Haannaa jaallatuuf qooda harka lama isheedhaaf kenna ture; Waaqayyo garuu gadameessa ishee cufee ture.
6 Pǝrwǝrdigarning uni tuƣmas ⱪilƣanliⱪidin uning kündǝx rǝⱪibi [Pǝninnaⱨ Ⱨannaⱨni] azablax üqün uning bilǝn ⱪattiⱪ ⱪerixatti.
Sababii Waaqayyo gadameessa Haannaa cufeef masaanuun ishee akka isheen aartuuf ishee tuttuqaa turte.
7 Wǝ ⱨǝr yili, Ⱨannaⱨ ⱨǝr ⱪetim Pǝrwǝrdigarning ɵyigǝ qiⱪⱪanda, [Pǝninnaⱨ] uningƣa azar berǝtti. Pǝninnaⱨ xundaⱪ ⱪilƣaqⱪa, u yiƣlap ⱨeq nemǝ yemǝytti.
Kunis wagguma waggaadhaan itti fufe. Yeroo Haannaan gara mana Waaqayyootti ol baatutti masaanuun ishee, ishee tuttuqaa turte; kanaafuu Haannaan ni boossi, nyaatas hin nyaattu turte.
8 Ahiri uning eri Əlkanaⱨ uningƣa: — I Ⱨannaⱨ, nemixⱪa yiƣlaysǝn? Nemixⱪa birnǝrsǝ yemǝysǝn? Nemixⱪa kɵnglüng azar yǝydu? Mǝn ɵzüm sanga on oƣuldin ǝwzǝl ǝmǝsmu?! — dedi.
Dhirsi ishee Elqaanaanis, “Haannaa ati maaliif boossa? Maaliif hin nyaattu? Garaan kee maaliif gaddaa? Ani ilmaan kudhan siif hin caaluu?” Isheen jedha ture.
9 Ular Xiloⱨda yǝp-iqkǝndin keyin (Əli degǝn kaⱨin xu qaƣda Pǝrwǝrdigarning ibadǝthanisining ixiki yenidiki orunduⱪta olturatti) Ⱨannaⱨ dastihandin turdi;
Gaafa tokko isaan Shiilootti erga nyaatanii dhuganii booddee Haannaan ol kaatee dhaabate. Eeliin lubichi dhaaba balbala mana qulqullummaa Waaqayyoo bira barcuma irra taaʼaa ture.
10 u ⱪattiⱪ azab iqidǝ Pǝrwǝrdigarƣa dua ⱪilip zar-zar yiƣlaytti.
Haannaanis guddaa gadditee hiqqifatee booʼuudhaan Waaqayyoon kadhatte.
11 U ⱪǝsǝm iqip: — I samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar, ǝgǝr dedikingning dǝrdigǝ yetip, meni yad etip dedikingni untumay, bǝlki dedikinggǝ bir oƣul bala ata ⱪilsang, uni pütün ɵmrining künliridǝ Sǝn Pǝrwǝrdigarƣa beƣixlaymǝn; uning bexiƣa ustira ⱨeqⱪaqan selinmaydu, dedi.
Akkanas jettee wareegde; “Yaa Waaqayyoo Waan Hunda Dandeessu, yoo ati dhiphina garbittii keetii ilaaltee na yaadatte, yoo ati garbittii kee dagachuu baattee ilma naa kennite ani bara jireenya isaa guutuu isa Waaqayyoof nan kenna; qarabaan tokko iyyuu mataa isaa hin tuqu.”
12 U Pǝrwǝrdigarning aldida duasini dawam ⱪiliwatⱪanda, Əli uning aƣziƣa ⱪarap turdi;
Yeroo Haannaan ittuma fuftee fuula Waaqayyoo duratti kadhachaa turtettis Eeliin afaan ishee ilaalaa ture.
13 qünki Ⱨannaⱨ duani iqidǝ ⱪilƣaqⱪa lǝwliri midirlawatⱪini bilǝn awazi anglanmaytti. Xunga Əli uni mǝst bolup ⱪaptu, dǝp oylidi.
Haannaanis garaa isheetti kadhachaa turte; hidhii isheetu sochoʼa malees sagaleen ishee hin dhagaʼamu ture. Kanaafuu Eeliin waan isheen machoofte seʼee,
14 Əli uningƣa: — Ⱪaqanƣiqǝ mǝst yürisǝn? Xarabingni ɵzüngdin neri ⱪil, dedi.
“Ati hamma yoomiitti machoofta? Daadhii wayinii kee of irraa fageessi” jedheen.
15 Lekin Ⱨannaⱨ jawabǝn: — Undaⱪ ǝmǝs, i ƣojam! Kɵngli sunuⱪ bir mǝzlummǝn. Mǝn xarabmu, ⱨaraⱪmu iqmidim, bǝlki jenim dǝrdini Pǝrwǝrdigarning aldida tɵktüm;
Haannaanis akkana jettee deebifte; “Lakki akkas miti; yaa gooftaa ko, ani dubartii akka malee dhiphatee dha. Ani lubbuu koo fuula Waaqayyoo duratti dhangalaase malee daadhii wayinii yookaan dhugaatii nama macheessu hin dhugne.
16 dedǝklirini yaman hotun dǝp bilmigǝyla. Qünki mening zor dǝrdim wǝ azablirimdin bu küngiqǝ xundaⱪ nida ⱪiliwatimǝn, dedi.
Ati garbittii kee akka dubartii faayidaa hin qabne tokkootti hin ilaalin. Ani sababii dhiphinaa fi gadda koo guddaa sanaatiif hamma ammaatti kadhachaara.”
17 Əli uningƣa jawab berip: — Tinq-aman ⱪaytⱪin; Israilning Hudasi Ɵzidin tiligǝn iltijayingni ijabǝt ⱪilƣay, dedi.
Eeliinis, “Nagaan deemi; Waaqni Israaʼel waan ati kadhatte siif haa kennu” jedhee deebiseef.
18 Ⱨannaⱨ: — Dedǝkliri kɵz aldilirida iltipat tapⱪay, dedi. U xularni dǝp qiⱪip, ƣiza yedi wǝ xuningdin keyin qirayida ilgirikidǝk ƣǝmkinlik kɵrünmidi.
Isheenis, “Garbittiin kee fuula kee duratti surraa haa argattu” jette. Ergasiis deemsa ishee itti fufte; nyaata ni nyaatte; gaddis fuula ishee irratti hin mulʼanne.
19 Ular ǝtisi tang sǝⱨǝrdǝ ornidin turup Pǝrwǝrdigarning ⱨuzurida sǝjdǝ ⱪilip bolup, Ramaⱨdiki ɵyigǝ yenip kǝldi. Əlkanaⱨ ayali Ⱨannaⱨƣa yeⱪinqiliⱪ ⱪildi; Pǝrwǝrdigar uni ǝsligǝnidi.
Isaanis guyyaa itti aanu ganama barii kaʼanii fuula Waaqayyoo duratti sagadanii gara mana isaanii Raamaatti deebiʼan. Elqaanaan niitii isaa Haannaa bira gaʼe; Waaqayyos ishee yaadate.
20 Ⱨannaⱨ ⱨamilidar bolup, waⱪti-saiti toxup, bir oƣul tuƣdi. U: «Mǝn uni Pǝrwǝrdigardin tilǝp aldim» dǝp, ismini Samuil ⱪoydi.
Haannaan ulfooftee yeroon isaa geenyaan ilma deesse. Maqaa isaas, “Ani Waaqayyo irraa isa kadhadheeraatii” jettee Saamuʼeel jettee moggaafte.
21 Uning eri Əlkanaⱨ ɵyidiki ⱨǝmmisi bilǝn Pǝrwǝrdigarƣa atidiƣan ⱨǝr yilliⱪ ⱪurbanliⱪni ⱪilƣili wǝ ⱪilƣan ⱪǝsimini ada ⱪilix üqün Xiloⱨƣa qiⱪti.
Elqaanaan warra mana isaa jiraatan hunda wajjin Waaqayyoof aarsaa waggaa dhiʼeessuu fi wareega isaa galchuuf ol baʼe;
22 Lekin Ⱨannaⱨ billǝ barmay erigǝ: — Bala ǝmqǝktin ayrilƣandila andin mǝn uning Pǝrwǝrdigarning aldida ⱨazir boluxi üqün uni elip barimǝn; xuning bilǝn u u yǝrdǝ mǝnggü turidu, dedi.
Haannaan garuu hin dhaqne. Isheenis dhirsa isheetiin, “Erga mucaan kun harma guʼee booddee ani isa geesseen fuula Waaqayyoo duratti isa dhiʼeessa; innis jireenya isaa guutuu achuma jiraata” jette.
23 Eri Əlkanaⱨ uningƣa: — Ɵzünggǝ nemǝ yahxi kɵrünsǝ, xuni ⱪilƣin. Uni ǝmqǝktin ayriƣuqǝ turup turƣin. Pǝrwǝrdigar Ɵz sɵz-kalamiƣa ǝmǝl ⱪilƣay, dedi. Ayali ɵydǝ ⱪelip balisi ǝmqǝktin ayrilƣuqǝ emitti.
Dhirsi ishee Elqaanaanis, “Waanuma jaallatte godhi; ati hamma harma isa guusiftutti asuma turi; Waaqayyo garuu dubbii isaa fiixaan haa baasu” jedheen. Kanaafuu dubartittiin mana turtee hamma harma isa guusiftutti ilma ishee hoosifte.
24 Balisi ǝmqǝktin ayrilƣandin keyin u uni elip, xundaⱪla üq buⱪa, bir ǝfaⱨ un wǝ bir tulum xarabni elip Pǝrwǝrdigarning Xiloⱨdiki ɵyigǝ apardi. Bala bolsa tehi kiqik idi.
Ishee erga mucicha harma guusiftee booddee mucichaa fi dibicha loonii kan umuriin isaa waggaa sadii taʼe, daakuu iifii tokkoo fi daadhii wayinii qalqalloo tokko fudhattee gara Shiiloo gara mana Waaqayyootti fidde. Mucichis daaʼima ture.
25 Ular bir buⱪini soyup balini ǝlining ⱪexiƣa elip kǝldi.
Isaanis dibicha sana qalanii mucicha gara Eeliitti fidan;
26 Xuning bilǝn Ⱨannaⱨ [uningƣa]: — I ƣojam, ɵzliridǝ ⱨayat rast bolƣinidǝk, bu yǝrdǝ silining ⱪaxlirida turup Pǝrwǝrdigarƣa nida ⱪilƣan mǝzlum mǝn bolimǝn, dedi.
isheenis akkana jetteen; “Yaa gooftaa ko, duʼa lubbuu keetii ti; dubartiin as si bira dhaabattee Waaqayyoon kadhachaa turte sun anuma.
27 Mǝn muxu oƣul bala üqün dua ⱪildim wǝ mana, Pǝrwǝrdigar mening tiligǝn iltijayimni ijabǝt ⱪildi.
Ani mucaa kana argachuuf kadhadheera; Waaqayyos waan ani isa kadhadhe naaf kenneera.
28 Əmdi ⱨazir mǝn uni Pǝrwǝrdigarƣa tapxurup bǝrdim. Ɵmrining ⱨǝmmǝ künliridǝ u Pǝrwǝrdigarƣa beƣixlanƣan bolidu, dedi. Xuning bilǝn ular u yǝrdǝ Pǝrwǝrdigarƣa sǝjdǝ ⱪildi.
Kanaafuu ani amma Waaqayyoofan isa kenna. Bara jireenya isaa guutuu Waaqayyoof ni kennama.” Isaanis achitti Waaqayyoof sagadan.
