Samu'il 1 17
1 Əmma Filistiylǝr jǝng ⱪilix üqün ⱪoxunlirini yiƣdi. Ular Yǝⱨudaƣa tǝwǝ Sokoⱨda jǝm bolup, Sokoⱨ bilǝn Azikaⱨ otturisidiki Əfǝs-Dammimda qedirlarni tikti.
Mutta filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaan, ja he kokoontuivat lähelle Sookoa, joka on Juudassa. Ja he leiriytyivät Sookon ja Asekan välille, Efes-Dammimiin.
2 Saul bilǝn Israillarmu jǝm bolup Elaⱨ jilƣisida qedirlirini tikip Filistiylǝr bilǝn jǝng ⱪilƣili sǝp tüzdi.
Saul ja Israelin miehet olivat myös kokoontuneet ja leiriytyneet Tammilaaksoon; ja he asettuivat sotarintaan filistealaisia vastaan.
3 Filistiylǝr bir tǝrǝptiki taƣda, Israillar yǝnǝ bir tǝrǝptiki taƣda turatti; otturisida jilƣa bar idi.
Filistealaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja israelilaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja laakso oli heidän välillänsä.
4 Xu waⱪitta Filistiylǝrning lǝxkǝrgaⱨidin Gatliⱪ Goliat isimlik bir qempiyon palwan qiⱪip kǝldi. Uning egizliki altǝ gǝz bir ƣeriq idi.
Niin filistealaisten joukoista tuli kaksintaistelija nimeltä Goljat, kotoisin Gatista. Hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan pituinen.
5 Bexiƣa mis dubulƣa, uqisiƣa ⱪasiraⱪliⱪ sawut kiygǝnidi. Uning bu mis sawuti bolsa bǝx ming xǝkǝl kelǝtti.
Hänellä oli vaskikypäri päässänsä ja suomuspanssari yllänsä, ja rintahaarniska, joka painoi viisituhatta sekeliä, oli vaskea.
6 Paqaⱪliriƣa mistin tizliⱪ baƣliƣan, ɵxnisigǝ mis atma nǝyzǝ ⱪisturiwalƣanidi.
Ja hänellä oli säärissään vaskivarukset ja selässään vaskikeihäs.
7 Uning nǝyzisining sepi bolsa bapkarning hadisidǝk idi; nǝyzisining bexi altǝ ming xǝkǝl kelǝtti; ⱪalⱪan kɵtürgüqisi uning aldida mangatti.
Hänen peitsensä varsi oli niinkuin kangastukki, ja hänen peitsensä kärki, joka painoi kuusisataa sekeliä, oli rautaa. Ja kilvenkantaja kävi hänen edellänsä.
8 U ornida turup Israilning ⱪoxunliriƣa mundaⱪ towlaytti: — «Silǝr nemixⱪa jǝng ⱪilix üqün sǝp tüzgǝnsilǝr? Mǝn Filistiy ǝmǝsmu? Silǝr bolsanglar Saulning ⱪulliriƣu? Aranglardin bir adǝmni tallap qiⱪinglar, u mǝn bilǝn elixixⱪa qüxsun!
Hän astui esiin ja huusi Israelin taisteluriveille sanoen: "Miksi te lähditte sotaan ja asetuitte sotarintaan? Minä olen filistealainen, ja te olette Saulin palvelijoita; valitkaa joukostanne mies, joka tulee tänne minun luokseni.
9 U mǝn bilǝn elixip meni urup ɵltürǝlsǝ, biz silǝrning ⱪulliringlar bolimiz. Lekin mǝn uni mǝƣlup ⱪilip ɵltürsǝm, silǝr bizning ⱪullirimiz bolup bizning hizmitimizdǝ bolusilǝr».
Jos hän kykenee taistelemaan minua vastaan ja surmaa minut, niin me olemme teidän palvelijanne; mutta jos minä voitan ja surmaan hänet, niin te olette meidän palvelijamme ja palvelette meitä."
10 Xu Filistiy yǝnǝ sɵz ⱪilip: — Mǝn bügün Israilning ⱪoxuniƣa ⱨaⱪarǝt ⱪildimƣu? Silǝr bir adǝmni qiⱪiringlar, biz elixayli! — dedi.
Ja filistealainen sanoi vielä: "Minä olen tänä päivänä häväissyt Israelin taistelurivit. Antakaa tänne mies, niin me taistelemme keskenämme."
11 Saul bilǝn ⱨǝmmǝ Israil bu Filistiyning sɵzlirini anglap, alaⱪzadǝ bolup bǝk ⱪorⱪti.
Kun Saul ja koko Israel kuuli nämä filistealaisen puheet, valtasi heidät kauhu, ja he pelkäsivät suuresti.
12 Dawut Yǝⱨuda yurtidiki Bǝyt-Lǝⱨǝmdǝ olturuⱪluⱪ Yǝssǝ degǝn Əfratliⱪ adǝmning oƣli idi. Yǝssǝning sǝkkiz oƣli bar idi. Saulning künliridǝ u heli yaxinip ⱪalƣanidi.
Mutta Daavid oli sen efratilaisen miehen poika Juudan Beetlehemistä, jonka nimi oli Iisai, ja tällä oli kahdeksan poikaa; hän oli Saulin aikana jo vanha, iäkäs mies.
13 Yǝssǝning üq qong oƣli Saul bilǝn jǝnggǝ qiⱪⱪanidi. Jǝnggǝ qiⱪⱪan üq oƣulning tunjisining ismi Eliab, ikkinqisining ismi Abinadab wǝ üqinqisining Xammaⱨ idi.
Ja Iisain kolme vanhinta poikaa oli seurannut Saulia sotaan; ja näiden hänen kolmen sotaan lähteneen poikansa nimet olivat: esikoisen Eliab, toisen Abinadab ja kolmannen Samma.
14 Dawut ⱨǝmmidin kiqiki idi. Üq qong oƣli Saulƣa ǝgixip qiⱪⱪanidi.
Daavid oli nuorin. Ja nuo kolme vanhinta olivat seuranneet Saulia.
15 Bǝzidǝ Dawut Saulning ⱪexidin ɵz atisining ⱪoylirini beⱪix üqün ⱪaytip kelǝtti.
Mutta Daavid lähti tuontuostakin Saulin luota Beetlehemiin kaitsemaan isänsä lampaita.
16 Axu Filistiy bolsa ⱪiriⱪ küngiqilik ⱨǝr ǝtigǝn wǝ kǝqtǝ qiⱪip turdi.
Ja filistealainen astui esiin haastaen taisteluun joka aamu ja ilta, neljänäkymmenenä päivänä.
17 Yǝssǝ oƣli Dawutⱪa: — Bu ǝfaⱨ ⱪomaqni wǝ bu on nanni elip lǝxkǝrgaⱨƣa tez berip akiliringƣa bǝrgin,
Ja Iisai sanoi pojallensa Daavidille: "Ota veljillesi eefa-mitta näitä paahdettuja jyviä ja nämä kymmenen leipää, ja vie ne kiiruusti leiriin veljillesi.
18 bu on parqǝ ⱪurutni ularning mingbexiƣa berip akiliringning ǝⱨwalini sorap ularning kepil hetini elip kǝlgin, dedi.
Ja vie nämä kymmenen juustoa tuhannenpäämiehelle. Tiedustele veljiesi vointia ja hanki varmuus, että lähetys on heille saapunut.
19 Saul, xu [üq oƣul] wǝ Israilning ⱨǝmmǝ adǝmliri Elaⱨ jilƣisida turup Filistiylǝrgǝ ⱪarxi jǝng ⱪilatti.
Saul ja he ynnä kaikki Israelin miehet ovat Tammilaaksossa sotimassa filistealaisia vastaan."
20 Dawut bolsa ǝtisi sǝⱨǝr ⱪopup ⱪoylarni bir baⱪⱪuqining ⱪoliƣa tapxurup, axliⱪ-tülükni elip Yǝssǝ uningƣa tapiliƣandǝk, ⱪoxun istiⱨkamiƣa yǝtkǝndǝ, jǝnggǝ qiⱪidiƣan lǝxkǝrlǝr sɵrǝn kɵtürüwatⱪanidi.
Varhain seuraavana aamuna Daavid jätti lampaat vartijan haltuun, otti kantamuksensa ja lähti matkalle, niinkuin Iisai oli häntä käskenyt. Kun hän tuli leiriin, lähti sotaväki taistelurintaan ja nosti sotahuudon.
21 Israil wǝ Filistiylǝr bir-birigǝ udulmu’udul turup soⱪuxⱪa sǝp tüzdi.
Ja Israel ja filistealaiset asettuivat sotarintaan toisiansa vastaan.
22 Dawut bolsa elip kǝlgǝn nǝrsilǝrni yük-taⱪlarƣa ⱪariƣuqining ⱪoliƣa tapxurup sǝp arisiƣa yügürüp berip akiliridin tinqliⱪ soridi.
Niin Daavid heitti tavarat selästänsä kuormaston vartijalle ja riensi sotarintaan; ja sinne tultuaan hän tervehti veljiänsä.
23 U ular bilǝn sɵzlixip turƣanda, Filistiylǝrdin bolƣan Goliat degǝn qempion palwan Filistiylǝrning sepidin qiⱪip yǝnǝ ⱨeliⱪi gǝpni ⱪildi; Dawut uni anglidi.
Kun hän puhutteli heitä, niin katso, kaksintaistelija, Goljat niminen filistealainen, kotoisin Gatista, tuli filistealaisten taisteluriveistä ja puhui niinkuin ennenkin; ja Daavid kuuli sen.
24 Israilning ⱨǝmmǝ adǝmliri bu adǝmni kɵrgǝndǝ ⱪeqip ketixti wǝ bǝk ⱪorⱪti.
Ja kun israelilaiset näkivät tuon miehen, pakenivat he häntä kaikki ja pelkäsivät suuresti.
25 Israilning adǝmliri bir-birigǝ: — Qiⱪiwatⱪan bu adǝmni kɵrdünglarmu? U Israilƣa ⱨaⱪarǝt ⱪilix üqün qiⱪidu. Xundaⱪ boliduki, uni ɵltürgǝn adǝmgǝ padixaⱨ kɵp mal-mülük in’am ⱪilidu, ɵz ⱪizini uningƣa hotunluⱪⱪa beridu ⱨǝm atisining jǝmǝtini Israil tǝwǝsidǝ baj-alwandin halas ⱪilidu, dedi.
Ja Israelin miehet sanoivat: "Katsokaa miestä, joka tuolla tulee! Hän tulee häpäisemään Israelia. Mutta sen miehen, joka surmaa hänet, kuningas tekee hyvin rikkaaksi ja antaa hänelle tyttärensä ja tekee hänen isänsä perheen veroista vapaaksi Israelissa."
26 Dawut ɵz yenida turƣan adǝmlǝrdin: — Bu Filistiyni ɵltürüp Israilƣa ⱪilinƣan xu ⱨaⱪarǝtni yoⱪatⱪan kixigǝ nemǝ ⱪilinidu? Qünki bu hǝtnisiz Filistiy zadi kim? U ⱪandaⱪsigǝ mǝnggü ⱨayat bolƣuqi Hudaning ⱪoxunliriƣa ⱨaⱪarǝt ⱪilixⱪa petinidu? — dedi.
Niin Daavid sanoi miehille, jotka seisoivat siinä hänen kanssaan: "Mitä saa se mies, joka surmaa tuon filistealaisen ja poistaa häväistyksen Israelista? Sillä mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen on häpäisemään elävän Jumalan taistelurivejä?"
27 halayiⱪ uningƣa aldinⱪilarning degǝn sɵzi boyiqǝ jawab berip: — Uni ɵltürgǝn kixigǝ mundaⱪ-mundaⱪ ⱪilinidu, dedi.
Väki sanoi hänelle saman, minkä ennenkin: sen ja sen saa se mies, joka surmaa hänet.
28 Lekin uning qong akisi Eliab uning u adǝmlǝr bilǝn sɵzlǝxkinini anglap ⱪaldi; Eliabning Dawutⱪa aqqiⱪi kelip: — Nemixⱪa bu yǝrgǝ kǝlding? Qɵldiki u azƣinǝ ⱪoyni kimgǝ taxlap ⱪoydung? Mǝn kibirlikingni wǝ kɵnglüngning yamanliⱪini bilimǝn. Sǝn alayitǝn jǝngni kɵrgili kǝlding, dedi.
Mutta kun hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen puhuvan miesten kanssa, vihastui Eliab Daavidiin ja sanoi: "Miksi sinä olet tullut tänne, ja kenelle olet jättänyt sen pienen lammaslauman siellä erämaassa? Minä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi; sinä olet tullut tänne katsomaan sotaa."
29 Dawut: — Mǝn nemǝ ⱪildim? Pǝⱪǝt bir sɵz ⱪilsam bolmamdikǝn? — dedi.
Daavid vastasi: "Mitä minä sitten olen tehnyt? Saaneehan tuon verran kysyä."
30 Dawut burulup baxⱪisidin aldinⱪidǝk soridi, hǝlⱪ aldida eytⱪandǝk uningƣa jawab bǝrdi.
Ja hän kääntyi hänen luotansa toisen puoleen ja kysyi niinkuin ennenkin; ja väki vastasi hänelle samoin kuin äsken.
31 Əmma birsi Dawutning eytⱪan sɵzlirini anglap ⱪelip Saulƣa yǝtküzdi; u Dawutni qaⱪirtip kǝldi.
Mutta tuli tunnetuksi, mitä Daavid oli puhunut; ja se kerrottiin Saulille, ja tämä noudatti hänet luoksensa.
32 Dawut Saulƣa: — Bu kixining sǝwǝbidin ⱨeqkimning yüriki su bolmisun. Silining ⱪulliri bu Filistiy bilǝn soⱪuxⱪili qiⱪidu, dedi.
Ja Daavid sanoi Saulille: "Älköön kenenkään mieli masentuko hänen tähtensä. Palvelijasi käy taistelemaan tuota filistealaista vastaan."
33 Saul Dawutⱪa: — Sǝn bu Filistiy bilǝn soⱪuxⱪili barsang bolmaydu! Sǝn tehi yax, ǝmma u yaxliⱪidin tartipla jǝngqi idi, dedi.
Saul sanoi Daavidille: "Et sinä voi mennä tuota filistealaista vastaan etkä taistella hänen kanssaan, sillä sinä olet nuorukainen, mutta hän on sotilas nuoruudestansa saakka".
34 Dawut Saulƣa: — Ⱪulliri ɵz atisining ⱪoylirini beⱪip kǝldim. Bir xir yaki eyiⱪ kelip padidin bir ⱪozini elip kǝtsǝ,
Mutta Daavid sanoi Saulille: "Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta,
35 mǝn uning kǝynidin ⱪoƣlap uni urup ⱪozini aƣzidin ⱪutⱪuzup alattim. Əgǝr ⱪopup manga ⱨujum ⱪilsa mǝn uni yaylidin tutuwelip urup ɵltürǝttim.
niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen.
36 Ⱪulliri ⱨǝm xir ⱨǝm eyiⱪni ɵltürgǝn; bu hǝtnisiz Filistiymu ularƣa ohxax bolidu. Qünki u mǝnggü ⱨayat bolƣuqi Hudaning ⱪoxuniƣa ⱨaⱪarǝt kǝltürdi — dedi.
Kun palvelijasi on lyönyt maahan sekä leijonan että karhun, niin tuolle ympärileikkaamattomalle filistealaiselle käy niinkuin niille; sillä hän on häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä."
37 Dawut sɵzini dawam ⱪilip: — Meni xirning qanggilidin wǝ eyiⱪning qanggilidin ⱪutⱪuzƣan Pǝrwǝrdigar ohxaxla bu Filistiyning ⱪolidin ⱪutⱪuzidu, dedi. Saul Dawutⱪa: — Barƣin, Pǝrwǝrdigar sening bilǝn billǝ bolƣay, dedi.
Ja Daavid sanoi: "Herra, joka on pelastanut minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tämän filistealaisen käsistä". Silloin Saul sanoi Daavidille: "Mene; Herra olkoon sinun kanssasi".
38 Andin Saul Dawutⱪa ɵz jǝng kiyimlirini kiygüzüp, bexiƣa mis dubulƣini taⱪap wǝ uningƣa bir jǝng sawutini kiygüzdi.
Ja Saul puki takkinsa Daavidin ylle ja pani vaskikypärin hänen päähänsä sekä panssarin hänen yllensä.
39 Dawut bolsa Saulning ⱪiliqini kiyimning üstigǝ esip, mengip baⱪti; qünki u bularni kiyip baⱪmiƣanidi. Xuning bilǝn Dawut Saulƣa: — Mǝn bularni kiyip mangalmaydikǝnmǝn; qünki burun kiyip baⱪmiƣan, dǝp ularni seliwǝtti.
Ja Daavid sitoi hänen miekkansa vyölleen takin päälle ja yritti käydä, sillä hän ei ollut koskaan sellaisia koettanut. Niin Daavid sanoi Saulille: "En minä voi näissä käydä, sillä en ole koskaan tällaisia koettanut". Ja Daavid riisui ne päältänsä.
40 U ⱪoliƣa ⱨasisini elip, eriⱪtin bǝx siliⱪ tax ilƣap padiqi haltisining yanquⱪiƣa saldi; u salƣusini ⱪoliƣa elip Filistiygǝ yeⱪin bardi.
Ja hän otti sauvansa käteensä, valitsi purosta viisi sileätä kiveä, pani ne paimenlaukkuun, joka hänellä oli linkokivisäiliönä, otti lingon käteensä ja meni filistealaista vastaan.
41 Filistiy bolsa qiⱪip Dawutⱪa yeⱪinlaxti, ⱪalⱪan kɵtürgüqisimu uning aldida mangdi.
Ja filistealainen tuli yhä lähemmäksi Daavidia, ja kilvenkantaja kulki hänen edellänsä.
42 Filistiy Dawutⱪa birⱪur sǝpselip ⱪarap mǝshirǝ ⱪildi. Qünki u tehi yax, buƣday ɵnglük wǝ kelixkǝn yigit idi.
Kun filistealainen katsahti ja näki Daavidin, halveksi hän häntä; sillä hän oli vielä nuorukainen, verevä ja kaunis näöltään.
43 Filistiy Dawutⱪa: — Sǝn ⱨasa kɵtürüp aldimƣa kǝpsǝn? Sǝn meni it dǝp oylap ⱪaldingmu? — dǝp ɵz butlirining namlirini tilƣa elip Dawutni ⱪarƣidi.
Niin filistealainen sanoi Daavidille: "Olenko minä koira, kun tulet sauva kädessä minua vastaan?" Ja filistealainen kiroili Daavidia vannoen jumaliensa kautta.
44 Filistiy Dawutⱪa yǝnǝ: — Bu yaⱪⱪa kǝl, mǝn gɵxüngni asmandiki uqar-ⱪanatlarƣa wǝ dalalardiki yirtⱪuqlarƣa yǝm ⱪilimǝn, dedi.
Sitten filistealainen sanoi Daavidille: "Tule tänne minun luokseni, niin minä annan sinun lihasi taivaan linnuille ja metsän eläimille".
45 Dawut Filistiykǝ: — Sǝn ⱪiliq, nǝyzǝ wǝ atma nǝyzini kɵtürüp manga ⱨujum ⱪilƣili kǝlding; lekin mǝn sǝn ⱨaⱪarǝt ⱪilƣan, Israilning ⱪoxunlirining Hudasi bolƣan Pǝrwǝrdigarning nami bilǝn aldingƣa ⱨujumƣa qiⱪtim — dedi.
Mutta Daavid sanoi filistealaiselle: "Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään voimalla, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen, Israelin sotajoukon Jumalan, jota sinä olet häväissyt.
46 «Dǝl bügün Pǝrwǝrdigar seni mening ⱪolumƣa tapxuridu. Mǝn seni ɵltürüp bexingni kesip alimǝn; mǝn lǝxkǝrgaⱨdiki Filistiylǝrning jǝsǝtlirinimu asmandiki uqar-ⱪanatlarƣa wǝ dalalardiki yirtⱪuqliriƣa yǝm ⱪilimǝn. Buning bilǝn pütkül jaⱨan Israilda bir Hudaning bar ikǝnlikini bilidu
Tänä päivänä Herra antaa sinut minun käsiini, ja minä surmaan sinut, katkaisen sinulta pään ja annan filistealaisten sotajoukon ruumiit tänä päivänä taivaan linnuille ja metsän pedoille; ja kaikki maat tulevat tietämään, että Israelilla on Jumala.
47 wǝ bu pütkül jamaǝt Pǝrwǝrdigarning nusrǝt berixining ⱪiliq, nǝyzǝ bilǝn ǝmǝs ikǝnlikini bilidu; qünki bu jǝng bolsa Pǝrwǝrdigarningkidur, U seni ⱪolimizƣa tapxuridu».
Ja koko tämä suuri joukko tulee tietämään, ettei Herra anna voittoa miekan eikä keihään voimalla; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme."
48 Filistiy Dawutⱪa ⱨujum ⱪilƣili ⱪopup yeⱪin kǝlgǝndǝ Dawut uningƣa ⱨujum ⱪilƣili Filistiy ⱪoxunining sepigǝ ⱪarap yügürdi.
Kun filistealainen lähti tulemaan ja lähestyi Daavidia, niin Daavid juoksi nopeasti sotarintaan filistealaista vastaan.
49 Dawut ⱪolini haltisiƣa tiⱪip bir taxni qiⱪirip salƣuƣa selip Filistiygǝ ⱪaritip atti; tax Filistiyning pexanisigǝ tǝgdi. Tax uning pexanisigǝ petip kǝtti, u düm qüxüp yǝrgǝ yiⱪildi.
Ja Daavid pisti kätensä reppuunsa ja otti sieltä kiven, linkosi ja satutti filistealaista otsaan, niin että kivi upposi hänen otsaansa, ja hän kaatui maahan kasvoillensa.
50 Xundaⱪ ⱪilip Dawut Filistiyni salƣu wǝ tax bilǝn mǝƣlup ⱪilip uni urup ɵltürdi; Dawutning ⱪolida ⱨeq ⱪiliq yoⱪ idi.
Niin sai Daavid voiton filistealaisesta lingolla ja kivellä ja löi filistealaisen kuoliaaksi, eikä Daavidilla ollut miekkaa kädessään.
51 Dawut yügürüp berip, Filistiyning üstidǝ turup, ⱪiliqini ⱪinidin tartip elip uni ɵltürüp, uning bexini aldi. Filistiylǝr ɵz baturining ɵlginini kɵrüpla, bǝdǝr ⱪaqti.
Sitten Daavid juoksi ja asettui filistealaisen ääreen, tarttui hänen miekkaansa, veti sen tupesta ja tappoi hänet ja löi sillä häneltä pään poikki. Kun filistealaiset näkivät, että heidän sankarinsa oli kuollut, pakenivat he.
52 Israillar bilǝn Yǝⱨudalar bolsa ornidin ⱪopup sɵrǝn selixip Filistiylǝrni jilƣiƣiqǝ wǝ Əkron dǝrwaziliriƣiqǝ kǝynidin ⱪoƣlap kǝldi; ɵltürülgǝn Filistiylǝr Xaaraimƣa baridiƣan yolda Gat wǝ Əkronƣiqǝ yetip kǝtkǝnidi.
Mutta Israelin ja Juudan miehet nousivat, nostivat sotahuudon ja ajoivat filistealaisia takaa laakson suulle ja Ekronin porteille saakka; ja filistealaisia kaatui surmattuina Saaraimin tiellä, aina Gatiin ja Ekroniin saakka.
53 Israil Filistiylǝrni ⱪoƣlaxtin yenip kelip ularning lǝxkǝrgaⱨini bulang-talang ⱪildi.
Sitten israelilaiset palasivat ajamasta filistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.
54 Dawut Filistiyning bexini Yerusalemƣa elip bardi; uning yariƣini bolsa ɵz qediriƣa ⱪoydi.
Ja Daavid otti filistealaisen pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta hänen aseensa hän asetti majaansa.
55 Saul Dawutning Filistiyning aldiƣa qiⱪⱪinini kɵrgǝndǝ ⱪoxunning sǝrdari Abnǝrdin: — I Abnǝr, bu yigit kimning oƣli? — dǝp soridi. Abnǝr: — I padixaⱨ, ⱨayating bilǝn ⱪǝsǝm ⱪilimǝnki, bilmǝymǝn, dedi.
Kun Saul näki Daavidin menevän filistealaista vastaan, kysyi hän sotapäälliköltään Abnerilta: "Kenen poika tuo nuorukainen on, Abner?" Abner vastasi: "Niin totta kuin sinä, kuningas, elät, minä en sitä tiedä".
56 Padixaⱨ: — Bu yigit kimning oƣli ikǝn dǝp sorap baⱪⱪin, dedi.
Niin kuningas sanoi: "Kysele sitten, kenen poika tuo nuori mies on".
57 Dawut Filistiyni ⱪirip ⱪaytip kǝlgǝndǝ Abnǝr uni padixaⱨning ⱪexiƣa elip bardi; Filistiyning bexi tehiqǝ uning ⱪolida turatti.
Ja kun Daavid palasi takaisin surmattuaan filistealaisen, otti Abner hänet ja vei hänet Saulin eteen, ja hänellä oli kädessään filistealaisen pää.
58 Saul uningdin: — I yigit, kimning oƣlisǝn? dǝp soridi. Dawut: — Mǝn silining ⱪulliri Bǝyt-Lǝⱨǝmlik Yǝssǝning oƣlimǝn, dǝp jawab bǝrdi.
Niin Saul kysyi häneltä: "Kenen poika sinä olet, nuorukainen?" Daavid vastasi: "Palvelijasi beetlehemiläisen Iisain poika".
