Padixaⱨlar 1 4
1 Sulayman padixaⱨ pütkül Israilƣa padixaⱨ boldi.
Solomoon Mootichis akkasiin Israaʼel hunda bulche.
2 Uning qong ǝmǝldarliri munular: — Zadokning oƣli Azariya kaⱨin idi;
Jarri kunneenis qondaaltota isaa ol aantota turan: Azaariyaa ilmi Zaadoq luba ture;
3 Xixaning oƣulliri Elihorǝf wǝ Ahiyaⱨ katiplar idi; Aⱨiludning oƣli Yǝⱨoxafat diwanbegi idi;
Eliihoorefii fi Ahiiyaan, ilmaan Shiishaaʼaa barreessitoota turan; Yehooshaafaax ilmi Ahiiluud galmeessaa ture;
4 Yǝⱨoyadaning oƣli Binaya ⱪoxunning bax sǝrdari idi. Zadok bilǝn Abiyatar kaⱨinlar idi;
Benaayaa ilmi Yehooyaadaa ajajaa loltootaa ol aanaa ture; Zaadoqii fi Abiyaataar immoo luboota turan;
5 Natanning oƣli Azariya nazarǝt begi, Natanning yǝnǝ bir oƣli Zabud ⱨǝm kaⱨin wǝ padixaⱨning mǝsliⱨǝtqisi idi.
Azaariyaa ilmi Naataan itti gaafatamaa bulchitoota aanaalee biyyaa ture; Zaabuud ilmi Naataan lubaa fi gorsituu mootichaa kan dhuunfaa ture;
6 Ahixar ordining ƣojidari, Abdaning oƣli Adoniram baj-alwan begi idi.
Ahiishaar, itti gaafatamaa masaraa mootummaa ture; Adooniiraam ilmi Abdaa itti gaafatamaa warra hojii humnaa hojjetanii ture.
7 Pütkül Israil zeminida Sulayman padixaⱨning ɵzi üqün wǝ ordidikiliri üqün yemǝk-iqmǝk tǝminlǝydiƣan, on ikki nazarǝtqi tǝyinlǝngǝnidi; ularning ⱨǝrbiri yilda bir aydin yemǝk-iqmǝk tǝminlǝxkǝ mǝs’ul idi.
Solomoonis Israaʼel hunda irratti bulchitoota aanaalee kudha lama kanneen mootichaa fi warra mana mootichaa jiraataniif nyaata dhiʼeessan qaba ture. Tokkoon tokkoon isaaniis waggaa keessatti jiʼa tokko tokko nyaata dhiʼeessu ture.
8 Ularning ismi tɵwǝndǝ hatirilǝngǝn: Əfraim taƣliⱪ rayoniƣa Bǝn-Hur;
Maqaan isaaniis kanaa dha: Ben-Huur, biyya gaaraa Efreemitti;
9 Makaz, Xaalbim, Bǝyt-Xǝmǝx wǝ Elon-Bǝyt-Ⱨananƣa Bǝn-Dǝkǝr;
Ben-Deqeer Maqaazitti, Shaʼalbiimitti, Beet Shemeshittii fi Eeloon Beet Haanaanitti;
10 Arubotⱪa Bǝn-Hǝsǝd; u yǝnǝ Sokoⱨ wǝ Hǝfǝr degǝn barliⱪ yurtⱪimu mǝs’ul idi;
Ben-Heseed Aruboot keessaa, Sookootii fi biyyi Heefer guutuun kan isaa ture;
11 yǝnǝ Nafat-Dorƣa Bǝn-Abinadab (u Sulaymanning ⱪizi Tafatni hotunluⱪⱪa alƣan);
Ben-Abiinaadaab, Naafoot Dooritti Xaafati intala Solomoon fuudhee ture;
12 Taanaⱪ, Mǝgiddo wǝ Yizrǝǝlning tɵwǝnki tǝripidiki Zarǝtanning yenida bolƣan pütkül Bǝyt-Xanƣa, xundaⱪla Bǝyt-Xandin tartip Abǝl-Mǝⱨolaⱨƣiqǝ, Jokneamdin ɵtküqǝ bolƣan zeminlarƣa Aⱨiludning oƣli Baana;
Baʼanaan ilma Ahiiluud, biyya Taʼanaakii fi Megidootti akkasumas Beet Sheʼaan Zaaretaanitti aanee Yizriʼeel gad jiru guutuutti, Beet Sheʼaanii jalqabee hamma Yoqemiʼaam ishee Abeel Mehoolaa gamatti;
13 Ramot-Gileadⱪa Bǝn-Gǝbǝr; u yǝnǝ Gilead yurtiƣa jaylaxⱪan, Manassǝⱨning oƣli Yairƣa tǝwǝ bolƣan kǝntlǝr wǝ ⱨǝm Baxandiki yurt Argob, jümlidin u yǝrdiki sepili, mis baldaⱪliⱪ ⱪowuⱪliri bolƣan atmix qong xǝⱨǝrgimu mǝs’ul idi.
Ben-Geeber Raamoot Giliʼaad keessatti qubatawwan Yaaʼiir ilma Minaasee kanneen Giliʼaad keessaa, akkasumas biyyi Argobbi kan Baashaan keessatti argamuu fi magaalaawwan gurguddaan dallaan itti ijaaramee danqaraawwan balbalaa kanneen naasii irraa hojjetaman qaban jaatamni kan isaa turan.
14 Maⱨanaimƣa Iddoning oƣli Aⱨinadab;
Ahiinaadaab ilma Iddoo, Mahanayiim keessatti;
15 Naftaliƣa Ahimaaz (u Sulaymanning ⱪizi Basimatni hotunluⱪⱪa alƣanidi).
Ahiimaʼaz, Niftaalemitti; innis Baasmati intala Solomoon fuudhee ture;
16 Axir wǝ Alotⱪa Ⱨuxayning oƣli Baanaⱨ;
Baʼanaan ilmi Huushaayi, Aasheerii fi Baʼaalooti keessatti;
17 Issakarƣa Paruaⱨning oƣli Yǝⱨoxafat;
Yehooshaafaax ilmi Faaruuwaa, Yisaakor keessatti;
18 Binyamin zeminiƣa Elaning oƣli Ximǝy;
Shimeʼiin ilmi Eelaa, Beniyaam keessatti,
19 Gilead zeminiƣa (ǝslidǝ Amoriylarning padixaⱨi Siⱨon wǝ Baxanning padixaⱨi Ogning zemini idi) Urining oƣli Gǝbǝr. U xu yurtⱪa birdinbir nazarǝtqi idi.
Geber ilmi Uuri biyya Giliʼaad jechuunis biyya Sihoon mooticha Amoorotaatii fi biyya Oogi mooticha Baashaan keessatti; isa qofatu biyya sana bulchaa ture.
20 Yǝⱨuda bilǝn Israilning adǝmliri dengiz saⱨilidiki ⱪumdǝk nurƣun idi. Ular yǝp-iqip, huxalliⱪ ⱪilatti.
Namoonni Yihuudaatii fi Israaʼel akkuma cirracha qarqara galaanaa baayʼee turan; isaanis nyaatanii dhuganii gammadan.
21 Wǝ Sulayman bolsa [Əfrat] dǝryasidin tartip Filistiylǝrning zeminiƣa wǝ Misirning qegraliriƣiqǝ bolƣan ⱨǝmmǝ padixaⱨliⱪlarning üstidǝ sǝltǝnǝt ⱪilatti. Ular ulpan kǝltürüp Sulaymanning pütün ɵmridǝ uning hizmitidǝ bolatti.
Solomoonis mootummoota Laga Efraaxiisii hamma biyya Filisxeemotaatti, hamma daarii Gibxitti jiran hunda bulchaa ture. Biyyoonni kunneenis gibira isaaf fidanii bara jireenya isaa guutuu Solomooniif bulan.
22 Sulaymanning ordisiƣa ketidiƣan künlük tǝminat üqün ottuz kor tasⱪiƣan aⱪ un, atmix kor ⱪara un,
Nyaanni guyyuma guyyaatti Solomooniif galu daakuu qulqulluu Koorii soddoma, midhaan koorii jaatama,
23 on bordiƣan uy, yaylaⱪtin kǝltürülgǝn yigirmǝ uy, yüz ⱪoy ketǝtti; buningdin baxⱪa buƣilar, jǝrǝnlǝr, kiyiklǝr wǝ bordiƣan tohular lazim idi.
sangoota coccoomoo kudhan, loon kaloo dheedan digdama, hoolotaa fi reʼoota dhibba tokko, akkasumas borofa, kuruphee, gadamsaa fi indaanqoo dha.
24 Qünki u Tifsaⱨdin tartip Gazaƣiqǝ, [Əfrat] dǝryasining bu tǝripidiki ⱨǝmmǝ yurtlarning üstidǝ, yǝni [Əfrat] dǝryasining bu tǝripidiki barliⱪ padixaⱨlarning üstidǝ ⱨɵküm sürǝtti; uning tɵt ǝtrapi tinq idi.
Inni mootummoota Laga Efraaxiisiin gama dhiʼa biiftuu jiran hunda, Tifsaadhaa hamma Gaazaatti bulchaa tureetii; karaa hundaanis nagaa qaba ture.
25 Sulaymanning pütkül künliridǝ Dandin tartip Bǝǝr-Xebaƣiqǝ Yǝⱨuda bilǝn Israil adǝmlirining ⱨǝrbiri ɵz üzüm teli wǝ ɵz ǝnjür dǝrihining tegidǝ aman-esǝn olturatti.
Bara Solomoon keessa Yihuudaa fi Israaʼel Daanii jalqabanii hamma Bersheebaatti nagaan jiraatan; tokkoon tokkoon namaas muka wayiniitii fi muka harbuu ofii isaa jala boqote.
26 Sulaymanning jǝng ⱨarwilirining atliri üqün tɵt ming athanisi, on ikki ming qǝwǝndizi bar idi.
Solomoonis gola fardeen gaarii harkisan keessa bulan kuma afurii fi fardeen kuma kudha lama qaba ture.
27 Mǝzkur nazarǝtqilǝrning ⱨǝrbiri ɵzigǝ bekitilgǝn ayda Sulayman padixaⱨⱪa wǝ uning dastihiniƣa kǝlgǝnlǝrning ⱨǝmmisining yemǝk-iqmǝklirini kemǝytmǝy tǝminlǝytti.
Bulchitoonni aanaalee sunis yeroo jiʼi isaanii gaʼutti tokkoon tokkoon isaanii mootichaa fi warra maaddii Solomoon mootichaa irraa nyaatan hundaaf nyaata dhiʼeessu ture. Akka wanni tokko iyyuu hin hanqanneefis ni toʼatu turan.
28 Hǝlⱪ bolsa ⱨǝrbiri ɵzigǝ bekitilgǝn norma boyiqǝ at-ⱪeqirlar üqün arpa bilǝn samanlarni [nazarǝtiqilǝr bar] yǝrgǝ elip kelǝtti.
Akkasumas fardeen gaarii harkisanii fi fardeen kaaniif iddoo barbaadameefitti garbuu fi cidii dhiʼeessu turan.
29 Huda Sulaymanƣa dengiz saⱨilidiki ⱪumdǝk danaliⱪ, intayin mol pǝm-parasǝt ata ⱪilip, uning ⱪǝlbini kǝng ⱪilip zor yorutti.
Waaqnis ogummaa fi hubannaa guddaa akkasumas garaa balʼaa akka cirracha qarqara galaanaa Solomooniif kenne.
30 Xuning bilǝn Sulaymanning danaliⱪi barliⱪ xǝrⱪtikilǝrning danaliⱪidin wǝ Misirdiki barliⱪ danaliⱪtin axti.
Ogummaan Solomoon ogummaa namoota baʼa biiftuu jiraatanii hunda caala; ogummaa Gibxi hundas ni caala.
31 Qünki u barliⱪ adǝmlǝrdin, jümlidin ǝzraⱨliⱪ Etan bilǝn Maholning oƣulliri Ⱨeman, Kalkol wǝ Darda degǝnlǝrdin dana idi; wǝ uning xɵⱨriti ǝtrapidiki ⱨǝmmǝ ǝllǝr arisida yeyildi.
Inni nama kam iyyuu caalaa ogeessa; Eetaan namicha gosa Izraahi sana caalaa, Heemaan, Kalqoolii fi Dardaa ilmaan Maahool caalaa ogeessa. Maqaan isaas saboota naannoo sana jiraatan hunda biratti beekame.
32 U eytⱪan pǝnd-nǝsiⱨǝt üq ming idi; uning xeir-küyliri bir ming bǝx idi.
Inni fakkeenya kuma sadii dubbate; baayʼinni faarfannaa isaas kuma tokkoo fi shan ture.
33 U Liwandiki kedir dǝrihidin tartip tamda ɵsidiƣan lepǝkgülgiqǝ dǝrǝh-giyaⱨlarning ⱨǝmmisini bayan ⱪilip hatiriligǝnidi; u yǝnǝ mal wǝ ⱨaywanlar, ⱪuxlar, ⱨaxarǝt-ɵmiligüqilǝr wǝ beliⱪlar toƣrisida bayan ⱪilip hatiriligǝnidi.
Inni birbirsa Libaanoon jalqabee hamma hiisophii dallaa irratti guddatuutti jireenya biqiltuuwwanii ibse. Waaʼee bineensotaatii fi waaʼee simbirroo, waaʼee uumamawwan lafa irra looʼaniitii fi waaʼee qurxummii illee dubbateera.
34 Sulaymanning danaliⱪini angliƣili kixilǝr barliⱪ ǝllǝrdin kelǝtti, xundaⱪla uning danaliⱪi toƣruluⱪ hǝwǝr tapⱪan yǝr yüzidiki ⱨǝmmǝ padixaⱨlardin kixilǝr kǝlmǝktǝ idi.
Namoonni biyyoota hundaa ogummaa Solomoon dhagaʼuuf mootota addunyaa kanneen waaʼee ogummaa isaa dhagaʼan hunda biraa dhufaa turan.
