Korintliⱪlarƣa 1 4
1 Birsi biz toƣruluⱪ birnemǝ demǝkqi bolsa, bizni Mǝsiⱨning hizmǝtkarliri wǝ Hudaning sirliri amanǝt ⱪilinƣan ƣojidarlar dǝp bilsun.
Jokainen pitäköön meitä Kristuksen palvelioina ja Jumalan salaisuutten huoneenhaltioina.
2 Əmdi ƣojidar degǝnlǝrdin tǝlǝp ⱪilinidiƣini xuki, ular wapadar-sadiⱪ boluxi kerǝktur.
Mutta ainoastaan se huoneenhaltiain seassa etsitään, että joku uskolliseksi löydettäisiin.
3 Əmma mǝn silǝr tǝripinglardin yaki baxⱪa ⱨǝrⱪandaⱪ insaniy sot tǝripidin sürüxtürüp baⱨalansam, bu mǝn üqün ziƣirqilik ix; mǝn ⱨǝtta ɵzüm toƣruluⱪ sürüxtürüp olturmaymǝn.
Mutta vähän minä sitä tottelen, että minä teiltä tuomitaan eli inhimilliseltä päivältä: ja en minä itsekään tuomitse minuani;
4 Qünki wijdanim ǝyiblǝydiƣan ⱨeqⱪandaⱪ ixlirimdin hǝwirim yoⱪ; ǝmma bu ixning ɵzi meni ⱨǝⱪⱪaniy dǝp aⱪlimaydu; meni sürüxtürüp baⱨaliƣuqi bolsa Rǝbdur.
Sillä en minä tiedä mitään kanssani; mutta en minä sentähden vanhurskautettu ole, vaan Herra on se, joka minun tuomitsee.
5 Xunga waⱪti-saiti kǝlmigüqǝ, yǝni Rǝb kǝlmigüqǝ ⱨeq ix toƣruluⱪ ⱨɵküm qiⱪarmanglar; Rǝb kǝlgǝndǝ u ⱪarangƣuluⱪtiki yoxurun ixlarni axkarilaydu, ⱪǝlb-dillardiki barliⱪ oy-niyǝtlǝrni ayan ⱪilidu; xu qaƣda ⱨǝrbiri Huda tǝripidin tǝriplinidu.
Sentähden älkäät tuomitko ennen aikaa, siihenasti kuin Herra tulee, joka nekin valkeuteen saattaa, mitkä pimeydessä peitetyt ovat, ja ilmoittaa sydänten aivoitukset: ja silloin kukin saa kunnian Jumalalta.
6 Əmma, i ⱪerindaxlar, bu ixlarni silǝrning mǝnpǝǝtinglarni dǝp ɵzümgǝ wǝ Apollosⱪa tǝtbiⱪlidim; mǝⱪsǝt silǝr biz arⱪiliⱪ «pütülgǝnning dairisidin ⱨalⱪip kǝtmǝnglar» degǝn sawaⱪni ɵginixinglar, xundaⱪla ⱨeqⱪaysinglarning mǝlum birsini baxⱪa birsidin üstün dǝp pǝhirlinip tǝkǝbburlixip kǝtmǝslikinglar üqündur.
Mutta näitä, rakkaat veljet, olen minä minustani ja Apollosta ulostoimittanut teidän tähtenne, että te meistä oppisitte, ettei kenkään enempää itsestänsä ajattelisi kuin kirjoitettu on, ettei yksikään teistä toistansa vastaan pidä jonkun tähden itsiänsä paisuttaman.
7 Qünki kim seni baxⱪa birsidin üstün ⱪilidu? Sanga ata ⱪilinƣan nǝrsidin baxⱪa sǝndǝ yǝnǝ nemǝ bar? Ⱨǝmmǝ sanga berilgǝn tursa, nemixⱪa «Mǝndǝ ǝsli bar idi» dǝp pǝhirlinip kɵrǝnglǝp ketisǝn?
Sillä kuka sinun eroittaa? Taikka mitä sinulla on, jota et sinä ole saanut? Jos siitä siis saanut olet, mitäs kerskaat niinkuin et sinä saanut olisi?
8 Silǝr alliⱪaqan toyunup kǝttinglar! Alliⱪaqan beyip kǝttinglar! Silǝr bizsiz padixaⱨlar bolup ⱨɵküm sürdunglar! Kaxki silǝr ⱨǝⱪiⱪǝtǝn ⱨɵküm sürgǝn bolsanglaridi — undaⱪta biz silǝr bilǝn billǝ ⱨɵküm sürgǝn bolattuⱪ!
Jo te olette ravitut, jo te olette rikastuneet, ilman meitä te vallitsette: ja oi jospa te tosin vallitsisitte, että mekin teidän kanssanne vallitsisimme!
9 Qünki Huda rosullar bolƣan bizlǝrni ɵlümgǝ mǝⱨkum bolƣan adǝmlǝrdǝk ǝng ahirƣa ⱪoyup sazayi ⱪilip otturiƣa qiⱪarƣan, dǝp oylaymǝn; qünki biz pütkül alǝmgǝ, yǝni ⱨǝm pǝrixtilǝrgǝ ⱨǝm insanlarƣa bir hil tamaxa bolduⱪ.
Sillä minä luulen, että Jumala on meitä apostoleita viimeisiksi asettanut, niinkuin surmattaviksi; sillä me olemme maailmalle, ja enkeleille, ja ihmisille ihmeeksi tulleet.
10 Biz Mǝsiⱨ üqün ǝhmǝⱪ sanalƣanlarmiz, ǝmma silǝr Mǝsiⱨdǝ danasilǝr! Biz ajiz, ǝmma silǝr küqlüksilǝr; silǝr izzǝtlik, ǝmma biz har;
Me olemme tomppelit Kristuksen tähden, mutta te toimelliset Kristuksessa: me heikot, mutta te väkevät: te kunnialliset, mutta me katsotut ylön.
11 Ⱨazirⱪi dǝⱪiⱪigiqǝ aq-yalingaq, qangⱪap yürmǝktimiz, dumbalinip, sǝrgǝrdan, makansiz bolup yürmǝktimiz;
Hamaan tähän hetkeen asti kärsimme me nälkää ja janoa, ja olemme alasti, ja meitä lyödään korvalle ja ei meillä ole vahvaa asuinsiaa:
12 ɵz ⱪolimiz bilǝn ixlǝp japa tartmaⱪtimiz; aⱨanǝtkǝ ⱪalƣanda yahxiliⱪ tilǝwatimiz; ziyankǝxlikkǝ uqriƣanda, qidawatimiz;
Ja me näemme vaivaa, työtä tehden omilla käsillämme. Kuin meitä soimataan, niin me hyvästi lausumme: kuin meitä vainotaan, niin me kärsimme.
13 tɵⱨmǝtkǝ uqriƣanda, [biz ularni] qirayliⱪqǝ [towiƣa] ündǝymiz; biz jaⱨanning daxⱪili, insanlarning süpüründisi dǝp ⱪariliwatimiz, ta ⱨazirƣiqǝ xundaⱪ.
Kuin meitä pilkataan, niin me rukoilemme: me olemme tulleet niinkuin maailman tunkioksi ja kaikkein saastaisuudeksi tähän päivään asti.
14 Bu ixlarni yezixim, silǝrni hijalǝtkǝ ⱪaldurux üqün ǝmǝs, bǝlki sɵyümlük balilirim süpitidǝ silǝrgǝ nǝsiⱨǝt ⱪiliwatimǝn;
En minä näitä kirjoita häväistäkseni teitä, vaan minä neuvon teitä niinkuin rakkaita lapsiani.
15 qünki silǝrning Mǝsiⱨdǝ tümǝnligǝn tǝrbiyiligüqiliringlar bolsimu, silǝrning atanglar kɵp ǝmǝstur; qünki mǝn Mǝsiⱨ Əysada bolup silǝrni hux hǝwǝr arⱪiliⱪ tɵrǝldürüp ata boldum.
Sillä ehkä teillä olis kymmenentuhatta opettajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä olen teitä Kristuksessa Jesuksessa siittänyt evankeliumin kautta.
16 Xunga mǝn silǝrdin ɵtünimǝnki, meni ülgǝ ⱪilinglar.
Sentähden neuvon minä teitä, olkaat minun tavoittajani.
17 Dǝl bu sǝwǝbtin mǝn Rǝbdǝ bolƣan ɵz sɵyümlük wǝ ixǝnqlik oƣlum Timotiyni yeninglarƣa ǝwǝttim; ⱨǝrⱪaysi jaylardiki jamaǝttǝ ɵgǝtkǝnlirimgǝ ǝgixip, u silǝrgǝ Mǝsiⱨdǝ bolƣan yollirim toƣruluⱪ ǝslitidu.
Sentähden lähetin minä teille Timoteuksen, joka on minun rakas ja uskollinen poikani Herrassa, jonka pitää muistuttaman teille minun tieni, jotka ovat Kristuksessa, niinkuin minä joka paikassa kaikissa seurakunnissa opetan.
18 Əmma bǝziliringlar, «Pawlusni yenimizƣa kǝlmǝydu», dǝp kɵrǝnglǝp kǝttinglar;
Mutta muutamat ovat teistä paisuneet, niinkuin en minä teidän tykönne tuleva oliskaan.
19 biraⱪ Rǝb buyrusa mǝn pat arida yeninglarƣa barimǝn; xu qaƣda mǝn kɵrǝnglǝp kǝtkǝnlǝrning sɵzlirini ǝmǝs, bǝlki ularda bolƣan küq-ⱪudrǝtni kɵrüp baⱪay.
Mutta ennen paljoa aikaa tulen minä teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja tahdon tietää, ei paisuneitten sanojen, vaan voimaa.
20 Qünki Hudaning padixaⱨliⱪi sɵzdǝ ǝmǝs, bǝlki küq-ⱪudrǝttǝ ispatlinidu.
Sillä Jumalan valtakunta ei ole puheessa, vaan voimassa.
21 Əmdi nemini halaysilǝr? Yeninglarƣa tayaⱪ kɵtürüp beriximnimu, yaki meⱨir-mulayimliⱪ roⱨida beriximnimu?
Kumman te tahdotte: että minä tulen vitsalla teidän tykönne, taikka rakkaudella ja hengen siveydellä?
