Zebur 6

1 Neghmichilerning béshigha tapshurulup, tarliq sazlar hem sekkiz tarliq arfa bilen oqulsun dep, Dawut yazghan küy: — Perwerdigar, gheziping tutqanda méni eyiblime; Qehring kelgende méni edeplime.

Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita.

2 Manga shapaet qilghin, i Perwerdigar, chünki men zeipliship kettim; I Perwerdigar, méni saqaytqin, chünki méning ustixanlirim wehimige chüshti.

Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet,

3 Méning jénim dehshetlik dekke-dükkige chüshti; I Perwerdigar, qachan’ghiche shundaq bolidu?

ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan?

4 Yénimgha qayt, i Perwerdigar, jénimni azad qilghaysen, Özgermes muhebbiting üchün méni qutquzghin.

Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden.

5 Chünki ölümde bolsa Sanga séghinishlar yoq; Tehtisarada kim Sanga teshekkürlerni éytsun? (Sheol h7585)

Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa? (Sheol h7585)

6 Méning uh tartishlirimdin maghdurum qalmidi; Tün boyi orun-körpemni kölchek qilimen; Yashlirim bilen kariwitimni chöktürimen.

Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani kyyneleilläni.

7 Derdlerdin közüm xireliship ketti; Barliq küshendilirim tüpeylidin közüm kardin chiqiwatidu.

Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.

8 I qebihlik qilghuchilar, hemminglar mendin néri bolunglar; Chünki Perwerdigar yigha awazimni anglidi.

Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen.

9 Perwerdigar tilawitimni anglidi; Perwerdigar duayimni ijabet qilidu;

Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.

10 Düshmenlirimning hemmisi yerge qarap qalidu, ular zor parakendichilikke duchar bolidu; Tuyuqsiz keynige yénip xijalette qalidu.

Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois.