Pend-nesihetler 6
1 I oghlum, eger dostunggha borun bolghan bolsang, Yat kishining qerzini töleshke qol bériship wede bergen bolsang,
Yaa ilma ko, ati yoo ollaa keetiif wabii taatee harka dhooftee nama ormaatiif kakatte,
2 Eger öz sözüngdin ilin’ghan bolsang, Öz wedeng bilen baghlinip qalsang,
yoo waanuma dubbatteen qabamtee dubbuma afaan keetiitiin kiyyoo seente,
3 U yéqiningning qoligha chüshkenliking üchün, Amal qilip özüngni uningdin qutquz — Derhal yéqiningning yénigha bérip, özüngni kemter tutup [shu ishtin] xaliy qilishini ötünüp sora.
yoos yaa ilma ko, ati sababii harka ollaa keetii seentee jirtuuf ati of baasuudhaaf dafii dhaqiitii gad of qabii jabeessiitii ollaa kee kadhadhu!
4 Jeren shikarchining qolidin qutulushqa tirishqandek, Qush owchining qolidin chiqishqa tirishqandek, Qutulmighuche uxlap yatma, Hetta ügdep arammu alma.
Ija keetiif hirriba, baallee ija keetiitiif immoo mugaatii hin eeyyamin.
Ati akkuma kuruphee harka adamsituutii baatuutti, akkuma simbirroo kiyyoo nama ishee qabuu jalaa baatuutti of oolchi.
6 I hurun, chömülining yénigha bérip [uningdin ögen], Uning tirikchilik yollirigha qarap dana bol.
Yaa dhibaaʼaa nana mee gara goondaa dhaqi; karaa ishee qalbeeffadhuutii ogeessa taʼi!
7 Ularning bashliqi, emeldari, hökümdari yoq bolsimu,
Inni ajajaa hin qabu; toʼataa yookaan bulchaa hin qabu;
8 Lékin ular yazda yilning éhtiyaji üchün ash topliwalidu, Hosul peslide ozuq teyyarliwalidu.
taʼu illee inni bona keessa nyaata isaa kuufata; yeroo midhaan galfamutti immoo nyaata isaa walitti qabata.
9 I hurun, qachan’ghiche uxlap yatisen? Qachan ornungdin turisen?
Yaa dhibaaʼaa nana, ati hamma yoomiitti ciifta? Ati yoomi hirriba keetii kaata?
10 Sen: — Birdem köz yumuwalay, birdem uxliwalay, Birdem qolumni qoshturup yétiwalay, — deysen.
Hirriba xinnaa, mugaatii xinnaa, xinnoo harka walitti marachuu,
11 Lékin uxlap yatqanda, miskinlik qaraqchidek kélip séni basidu, Yoqsulluq xuddi qoralliq bulangchidek hujumgha ötidu.
hiyyummaanis akkuma hattuutti sitti dhufa; deegummaanis akkuma loltuu hidhateetti sitti dhufa.
12 Erzimes, peyli buzuq adem hemmila yerde yalghan éytip, peslikni sözleydu.
Namni rakkisaan, namni hamaan, dubbii sobaatiin asii fi achi naannaʼa;
13 U köz qisip, Putliri bilen ishare qilip, Barmaqliri bilen körsitidu;
inni ijaan dhaʼa; miilla isaatiinis mallattoo kenna; quba isaatiin argisiisa;
14 Könglide aldamchiliqla yatidu, U daim rezillikning koyida bolidu, Hemmila yerde jédel-majira tériydu.
inni garaa isaa isa sobaadhaan hammina yaada; yeroo hundas lola kakaasa.
15 Shunga uninggha békitilgen balayi’qaza uni tuyuqsiz basidu, U biraqla dawalighusiz yanjilidu.
Kanaafuu badiisni yommusuma isatti dhufa; inni akkuma tasaa caba; deebiʼees hin fayyu.
16 Perwerdigar nepretlinidighan alte nerse bar, Berheq, yette nerse Uninggha yirginchliktur.
Waaqayyo waan jaʼa jibba; waan torba immoo ni xireeffata; isaanis:
17 Ular bolsa, Tekebburluq bilen qaraydighan köz, Yalghan sözleydighan til, Bigunahlarning qénini töküzidighan qol,
Ija of tuulu, arraba sobu, harka dhiiga nama balleessaa hin qabnee dhangalaasu,
18 Suyiqest oylaydighan köngül, Yamanliq qilishqa téz yügüreydighan putlar,
garaa mala hamaa malu, miilla gara jalʼinaatti ariifatu,
19 Yalghan sözleydighan saxta guwahchi, Burader-qérindashliri arisigha bölgünchilik salghuchi kishidur.
dhuga baatuu sobaa kan soba dhangalaasu, nama obboloota gidduutti lola kakaasuu dha.
20 I oghlum, atangning emrige emel qil; Anangning körsetmisidin chiqma.
Yaa ilma ko, ajaja abbaa keetii eegi; barsiisa haadha keetii illee hin gatin.
21 Ularning sözini qelbingge téngip, Ularni boynunggha marjandek qilip ésiwal.
Bara baraan garaa keetti qabadhu; morma keettis hidhadhu.
22 Yolgha chiqqiningda ular séni yétekleydu, Uxlighiningda ular séni saqlaydu, Uyqudin oyghan’ghiningda ular séni xewerlendüridu.
Yeroo ati deemtu isaan si qajeelchu; yeroo ati raftu si eegu; yeroo ati hirribaa kaatu illee si haasofsiisu.
23 Chünki [Xudaning] permani yoruq chiragh, Uning muqeddes qanuni nurdur; Terbiyening tenbihliri bolsa hayatliq yolidur.
Ajajni kun ibsaadhaatii; barsiisni kunis ifa; sirreeffamni amalaa immoo karaa jireenyaa ti;
24 Ular séni buzuq xotundin saqlighuchi, Yat xotunning shérin sözliridin yiraq qilghuchidur.
isaan dubartii hamtuu irraa, niitii kashlabbee afaan dammaa irraa si eegu.
25 Uning guzellikige könglüngni baghlimighin, Uning qash-köz oynitishi séni esirge almisun.
Garaa kee keessatti bareedina ishee hin dharraʼin; yookaan akka isheen ija isheetiin si boojitu hin godhin.
26 Chünki buzuq ayallar tüpeylidin ademler bir parche nan’ghimu zar bolidu, Yat ademning [zinaxor] ayali bolsa kishining qimmetlik jénini özige ow qiliwalidu.
Sagaagaltuun buddeena tokkoon bitamtiitii; ejjituunis jireenyuma kee adamsiti.
27 Otni qoynunggha salsang, Öz kiyimingni köydürmemsen?
Namni bobaa jalatti ibidda baadhatee wayyaan isaa hin gubanne jiraa?
28 Choghning üstide dessep mangsang putungni köydürmemsen?
Namni ibidda cilee irra ejjetee miilli isaa hin gubanne jiraa?
29 Bashqilarning ayali bilen bir orunda yatidighan kishi shundaq bolidu; Kim uninggha tégip ketse aqiwitidin qutulalmaydu.
Namni niitii nama biraa wajjin ciisus akkasuma taʼa; namni ishee tuqu kam iyyuu utuu hin adabamin hin hafu.
30 Ach qalghanda qorsiqini toyghuzush üchün oghriliq qilghan kishini bashqilar kemsitmeydu;
Yoo hattuun tokko beela baʼuuf jedhee hate, namoonni hin tuffatan.
31 Shundaq turuqluq u tutulup qalsa, Igisige yettini töleshke toghra kélidu; U öz öyidiki hemme nersisini tapshuridu.
Garuu inni yoo qabame dachaa torba baasa; miʼa mana isaa hundas ni kenna.
32 Halbuki, bashqilarning xotuni bilen zina qilghuchi uningdinmu [better bolup], tolimu ghepletliktur; Undaq qilghuchi öz-özini halak qilidu.
Namni sagaagalu qalbii hin qabu; namni waan akkasii hojjetu ofuma galaafata.
33 U zexmet yeydu, shermende bolidu, Uning reswasi héch öchürülmeydu.
Qoodni isaa dhaanamuu fi salphachuu dha; qaaniin isaa yoom iyyuu isa irraa hin haqamu.
34 Chünki künlesh oti erni derghezepke keltüridu, Intiqam alghan künide u héch rehim qilmaydu.
Hinaaffaan aarii dhirsaa kakaasaatii; inni yeroo haaloo baʼutti dhiifama tokko iyyuu hin godhu.
35 Tölem puli bérey désengmu u qobul qilmaydu, Herqanche sowgha-salam bersengmu uni bésiqturghili bolmaydu.
Inni beenyaa tokko illee hin fudhatu; hammam baayʼatu iyyuu inni mattaʼaa ni dida.
