Pend-nesihetler 31
1 Töwendikiler, padishah Lemuelge uning anisi arqiliq wehiy bilen kelgen sözlerdur; anisi bu sözlerni uninggha ögetken:
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 I oghlum, i méning amriqim, qesemler bilen tiligen arzuluqum, men sanga néme dey?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Küch-quwwitingni ayal-xotunlar teripige serp qilmighin; Yaki padishahlarnimu weyran qilidighan ishlargha bérilgüchi bolma!
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 I Lemuel, sharab ichish padishahlargha layiq emes, Emirlergimu haraqqa xumar bolush yarashmas.
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 Bolmisa ular sharab ichip, [muqeddes] belgilimilerni untup, Bozek bendilerning heqqini astin-üstün qiliwétishi mumkin.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Küchlük haraq ölgüsi kelgenlerge, hesretke chömgenlerge bérilsun!
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 Ular sharabni ichip, miskinlikini untup, Qaytidin derd-elimini ésige keltürmisun!
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Özliri üchün gep qilalmaydighanlargha aghzingni achqin, Halak bolay dégenlerning dewaside gep qil.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Süküt qilma, ular üchün lilla höküm qil, Ézilgenlerning we miskinlerning derdige derman bol.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Peziletlik ayalni kim tapalaydu? Uning qimmiti leel-yaqutlardinmu zor éship chüshidu.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 Érining köngli uninggha tayinip xatirjem turidu, U bolghachqa érining alghan oljisi kem emestur!
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 U ömür boyi érige wapadar bolup yaxshiliq qilidu, Uni ziyan’gha uchratmaydu.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 U qoy yungi we kendir tépip, Öz qoli bilen jan dep ejir qilidu.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 U soda kémilirige oxshash, [Ailini béqishtiki] ozuq-tülüklerni yiraq jaylardin toshuydu.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 Tang yorumasta u ornidin turidu, Ailisidikilerge yémeklik teyyarlaydu, Xizmetkar-dédeklerge nésiwisini teqsim qilidu.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 U bir parche étizni özi körüp alidu; Qoli bilen yighqan daramettin u bir üzümzar bina qilidu.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 [Ishqa qarap] u bélini küch bilen baghlar, Bileklirini küchlendürer;
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Öz ishining paydiliqliqigha közi yéter, Kéchiche chirighini öchürmey ish qilar.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 U qolliri bilen chaqni chörer, Barmaqliri yip urchuqini tutar.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Ajizlargha yardem qolini uzitar; Hajetmenlerge qollirini sozar.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Qar yaghqanda u ailisi toghruluq endishe qilmaydu, Öyidikilerning hemmisige qizil kiyimler kiydürülgen.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Kariwat yapquchlirini özi toquydu; Özining kiyim-kéchekliri kanap we sösün rexttindur.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Érining sheher derwazilirida abruyi bar; Shu yerde u yurttiki aqsaqallar qataridin orun alidu.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 U nepis kanaptin kiyim-kéchek tikip uni satidu; Belwaghlarni tikip sodigerlerni teminleydu.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Kiyimi küch-qudret we izzet-hörmettur; U kélechekke ümid bilen külüp qaraydu.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Aghzini achsila, dana söz qilidu, Tilida méhribane nesihetler bar.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Ailisidiki ishlardin daim xewer alidu, Bikargha nan yémeydu.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Perzentliri ornidin turup uninggha bext-beriket tileydu; Érimu mubareklep uni maxtap: —
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 «Pezilet bilen yashighan ayallar köptur, Biraq sen ularning hemmisidinmu éship chüshisen» — deydu.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Güzellik séhri aldamchidur, Hösn-jamalmu peqet bir köpük, xalas, Peqet Perwerdigardin qorqidighan ayalla maxtilidu!
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 U öz méhnitining méwiliridin behrimen bolsun! Ejirliri uni derwazilarda hörmet-shöhretke érishtürsun!
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
