Pend-nesihetler 23
1 Katta erbab bilen hemdastixan bolsang, Aldingdiki kim ikenlikini obdan oylan.
Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,
2 Ishtiying yaman bolsa, Gélinggha pichaq tenglep turghandek özüngni tart.
ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
3 Uning nazunémetlirini tama qilma, Ular adem aldaydighan tamaqlardur.
Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.
4 Bay bolimen dep özüngni upratma; Özüngning zéhningni bu ishqa qaratma.
Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
5 [Bayliqlargha] köz tikishing bilenla, ular yoq bolidu; Pul-mal derweqe özige qanat yasap, Xuddi bürküttek asman’gha uchup kéter.
Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.
6 Ach közning nénini yéme, Uning ésil nazunémetlirini tama qilma;
Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.
7 Chünki uning köngli qandaq bolghandek, özimu shundaq. U aghzida: — Qéni, alsila, ichsile! — désimu, Biraq könglide séni oylighini yoq.
Sillä niinkuin hän mielessään laskee, niin hän menettelee: hän sanoo sinulle: "Syö ja juo", mutta hänen sydämensä ei ole sinun puolellasi.
8 Yégen bir yutum taamnimu qusuwétisen, Uninggha qilghan chirayliq sözliringmu bikargha ketken bolidu.
Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.
9 Exmeqqe yol körsitip salma, Chünki u eqil sözliringni közge ilmas.
Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.
10 Qedimde békitken yerning pasil tashlirini yötkime, Yétimlarning étizlirighimu ayagh basma;
Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.
11 Chünki ularning Hemjemet-Qutquzghuchisi intayin küchlüktur; U Özi ular üchün üstüngdin dewa qilar.
Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Nesihetke köngül qoy, Ilim-bilimlerge qulaq sal.
Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.
13 Balanggha terbiye bérishtin érinme; Eger tayaq bilen ursang, u ölüp ketmeydu;
Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.
Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat. (Sheol h7585)
15 I oghlum, dana bolsang, Méning qelbim qanche xush bolar idi!
Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;
16 Aghzingda orunluq sözler bolsa, ich-ichimdin shadlinimen.
ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.
17 Gunah sadir qilghuchilargha reshk qilma, Herdaim Perwerdigardin eyminishte turghin;
Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,
18 Shundaq qilghiningda jezmen köridighan yaxshi kününg bolidu, Arzu-ümiding bikargha ketmes.
niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
19 I oghlum, sözümge qulaq sélip dana bol, Qelbingni [Xudaning] yoligha bashlighin.
Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.
20 Meyxorlargha arilashma, Nepsi yaman göshxorlar bilen bardi-keldi qilma;
Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.
21 Chünki haraqkesh bilen nepsi yaman axirida yoqsulluqta qalar, Gheplet uyqusigha patqanlargha jende kiyimni kiygüzer.
Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.
22 Séni tapqan atangning sözini angla, Anang qérighanda uninggha hörmetsizlik qilma.
Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.
23 Heqiqetni sétiwal, Uni hergiz sétiwetme. Danaliq, terbiye we yorutulushnimu al.
Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
24 Heqqaniy balining atisi chong xushalliq tapar; Dana oghulni tapqan atisi uningdin xursen bolar.
neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.
25 Ata-anangni söyündürüp, Séni tughqan anangni xush qil.
Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.
26 I oghlum, qelbingni manga tapshur; Közliringmu hayatliq yollirimgha tikilsun!
Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.
27 Chünki pahishe ayal chongqur oridur, Buzuq yat ayal tar zindandur;
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 Ular qaraqchidek möküwélip, Insaniyet arisidiki wapasizlarni köpeyter.
Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.
29 Kimde azab bar? Kimde derd-elem? Kim jédel ichide qalar? Kim nale-peryad kötürer? Kim sewebsiz yarilinar? Kimning közi qizirip kéter?
Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
30 Del sharab üstide uzun olturghan, Ebjesh sharabtin tétishqa aldirighan meyxorlar!
Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.
31 Sharabning ajayib qizilliqigha, uning jamdiki julaliqigha, Kishining gélidin shundaq siliq ötkenlikige meptun bolup qalma!
Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.
32 Axirida u zeherlik yilandek chéqiwalidu, Oq yilandek neshtirini sanjiydu.
Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.
33 Köz aldingda ghelite menziriler körünidu, Aghzingdin qalaymiqan sözler chiqidu.
Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.
34 Xuddi déngiz-okyanlarda leylep qalghandek, Yelkenlik kémining moma yaghichi üstide yatqandek bolisen.
Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.
35 Sen choqum: — Birsi méni urdi, lékin men yarilanmidim! Birsi méni tayaq bilen urdi, biraq aghriqini sezmidim!» — deysen. Biraq sen yene: «Hoshumgha kelsemla, men yenila sharabni izdeymen! — deysen.
"Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa."
