< Chöl-bayawandiki seper 34 >

1 Perwerdigar Musagha söz qilip mundaq dédi: —
Waaqayyo Museedhaan akkana jedhe;
2 Sen Israillargha söz qilip mundaq buyrughin: «Siler Qanaan zéminigha kirgen chaghda, silerge miras bolushqa teqsim qilinidighan zémin Qanaan zémini bolidu; zéminning békitilgen jay-chégraliri mundaq bolidu: —
“Akkana jedhii Israaʼeloota ajaji: ‘Yeroo isin Kanaʼaan seentanitti biyyi akka dhaalaatti isinii kennamtu sun daangaawwan kanneen qabaatti:
3 Silerning jenub teripingler Zin chölidin bashlap Édom chégrisigha taqalsun; andin jenub tereptiki chégranglar «Shor déngizi»ning jenub teripining eng ayighigha yetsun;
“‘Daangaan keessan kan gama kibbaa Gammoojjii Siin kan qarqara Edoom irra jirtu irraa jalqaba; karaa baʼaatiin daangaan keessan kan kibbaa dhuma Galaana Soogiddaa irraa jalqaba;
4 shu yerdin chégranglar «Sériq Éshek dawini»ning jenub teripidin burulup zin’gha ötsun; uning ayighi toptoghra Qadesh-Barnéaning jenubida bolidu; andin u yerdin yene Hazar-Addargha bérip, Azmon’gha tutishidu;
daangaan keessan kibba irraa gara tabba Aqrabiimitti deebiʼee, gara Siinitti ceʼee hamma kibba Qaadesh Barneetti deema. Ergasiis gara Hazar Adaaritti ittuma fufee gara Azimoonitti darba.
5 andin chégra Azmondin burulup méngip, Misir éqinigha baridu we déngizghiche tutishidu.
Daangaan sunis Azimoon irraa gara laga Gibxitti deebiʼee galaana gaʼee dhuma.
6 Kün pétish terepte chégranglar «Ulugh déngiz»ning özi bolidu, yeni uning boyliri bolidu; mana bu silerning kün pétish tereptiki chégranglar bolidu.
Daangaan keessan kan gama dhiʼaa immoo qarqara Galaana guddichaa ti. Kunis gama dhiʼaatiin daangaa keessan taʼa.
7 Shimal tereptiki chégranglar mundaq bolidu: — «Ulugh déngiz»din bashlap hor téghighiche pasil sizilsun;
Daarii keessan kan kaabaatiif galaana guddaadhaa hamma Tulluu Huuritti,
8 pasil siziqi Hor téghidin bashlap Xamat éghizigha sozulup, andin chégra Zedadgha tutashsun;
Tulluu Huuriitii hamma Leeboo Hamaatiitti mallattoo tolchaa. Daariin sunis hamma Zedaaditti deemee
9 chégra yene Zifron’gha ötüp Hazar-Énanda axirlashsun; mana bu silerning shimaliy chégranglar bolidu.
hamma Ziifronitti itti fufee Hazar Eenaan irratti dhuma. Kunis daarii keessan kan kaabaa taʼa.
10 Andin sherqiy chégrayinglarning pasil siziqi Hazar-Énandin Shéfamghiche sizilsun.
Daarii keessan kan baʼaatiifis Hazar Eenaanii jalqabaatii hamma Shefaamaatti mallattoo tolchaa.
11 Bu chégra Shéfamdin Ayinning kün chiqish teripidiki Riblahqa chüshidu; andin chégra shu yerdin chüshüp Kinneret déngizining dawinidin ötüp kün chiqish terepke tutishidu.
Daariin sunis Shefaamaa jalqabee karaa baʼa Aayiniitiin hamma Riibilaatti gad buʼa; itti fufees hamma ededa gama baʼaa Galaana Kinereetitti argamuutti deema.
12 Andin chégra töwenlep Iordan deryasini boylap chüshüp, Shor Déngizighiche yetsun. Mana bu chégralar bilen békitilgen zémininglar bolidu».
Daariin kunis Yordaanositti gad buʼee Galaana Soogiddaa gaʼee dhaabata. “‘Egaa biyyi gama hundaan daarii qabu kun keessan taʼa.’”
13 Musa Israillargha söz qilip mundaq dep buyrudi: — «Mana bu Perwerdigar toqquz qebile we yérim qebilige teqdim qilinsun dep buyrughan, chek tashlinish arqiliq özünglar warisliq qilidighan zémininglar bolidu;
Museen akkana jedhee Israaʼeloota ajaje: “Biyya kana dhaala godhadhaatii ixaadhaan qoodadhaa; Waaqayyo akka biyyi kun gosa sagalii fi walakkaadhaaf kennamu ajajeera;
14 chünki Ruben qebilisidikiler ata jemeti boyiche we Gad qebilisidikiler ata jemeti boyiche öz mirasigha alliqachan warisliq qilip uni igiligen, Manassehning yérim qebilisimu öz mirasigha warisliq qilip uni igiligen;
maatiiwwan gosa Ruubeen, kan gosa Gaadii fi walakkaan gosa Minaasee dhaala ofii fudhataniiruutii.
15 Bu ikki qebile we yérim qebile Yérixoning udulida, Iordan deryasining sherqiy qirghiqidiki kün chiqish terepte öz miraslirini élip bolghan».
Gosoonni lamaanii fi walakkaan gosa tokkoo Yordaanos gamaa, fuullee Yerikootii gara baʼa biiftuutti karaa baʼaatiin dhaala isaanii argataniiru.”
16 Perwerdigar Musagha söz qilip mundaq dédi: —
Waaqayyo Museedhaan akkana jedhe;
17 Töwendikiler zéminni silerge teqsim qilip bergüchilerning isimliki: — Kahin Eliazar we Nunning oghli Yeshua.
“Maqaan namoota akka dhaalaatti lafa kana isinii qoodaniis Eleʼaazaar lubichaa fi Iyyaasuu ilma Nuunii ti.
18 Silermu yene zémin teqsim qilishqa yardemlishish üchün her qebilidin birdin emir tallap béringlar.
Isinis akka isaan lafa dhaalaa qoodaniif tokkoo tokkoo gosaa keessaa hoogganaa tokko filadhaa.
19 Bularning ismi mundaq: — Yehuda qebilisidin Yefunnehning oghli Kaleb.
“Maqaan isaaniis kanneenii dha: “Gosa Yihuudaa keessaa, Kaaleb ilma Yefunee;
20 Shiméon qebilisidikilerdin Ammihudning oghli Shemuel.
gosa Simiʼoon keessaa, Shemuuʼeel ilma Amiihuud;
21 Binyamin qebilisidin Kislonning oghli Elidad.
gosa Beniyaam keessaa, Eliidaad ilma Kisloon;
22 Dan qebilisidikilerdin Yoglining oghli, emir Bukki idi.
gosa Daan keessaa hoogganaan, Bukii ilma Yoogilii;
23 Yüsüpning ewladliridin: — Manasseh qebilisidikilerdin Efodning oghli emir Hanniyel
gosa Minaasee ilma Yoosef keessaa hoogganaan, Haniiʼeel ilma Eefoodi;
24 hem Efraim qebilisidikilerdin Shiftanning oghli emir Kemuel.
gosa Efreem ilma Yoosef keessaa hoogganaan, Qamuʼeel ilma Shiifxaan;
25 Zebulun qebilisidikilerdin Parnaqning oghli emir Elizafan;
gosa Zebuuloon keessaa hoogganaan, Eliisaafaan ilma Phaarnaak;
26 Issakar qebilisidikilerdin Azzanning oghli emir Paltiyel;
gosa Yisaakor keessaa hoogganaan, Phaaltiiʼeel ilma Azaan;
27 Ashir qebilisidikilerdin Shélomining oghli emir Axihud;
gosa Aasheer keessaa hoogganaan, Ahiihuud ilma Sheloomii;
28 Naftali qebilisidikilerdin Ammihudning oghli emir Pedahel idi.
gosa Niftaalem keessaa hoogganaan, Phedaaʼeel ilma Amiihuud.”
29 Mana bular Perwerdigar emr qilip Israillargha Qanaan zéminidiki miraslirini teqsim qilishqa békitkenler idi.
Namoonni kunneen warra Waaqayyo akka isaan biyya Kanaʼaan keessatti Israaʼelootaaf dhaala hiraniif isaan ajajee dha.

< Chöl-bayawandiki seper 34 >