Matta 22
1 Eysa ulargha yene temsiller bilen mundaq dédi:
Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
2 Ersh padishahliqi xuddi öz oghli üchün toy ziyapitini teyyarlighan bir padishahqa oxshaydu.
"Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
3 U chakarlirini toy ziyapitige teklip qilin’ghanlarni chaqirishqa ewetiptu, lékin ular kélishke unimaptu.
Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4 U yene bashqa chakarlirini ewetip, ulargha tapilap: «Chaqirilghanlargha: — Mana, men ziyapitimni teyyar qildim; méning torpaqlirim, bordaq mallirim soyuldi, hemme nerse teyyar. Ziyapetke merhemet qilghay, deydu, dep éytinglar, — deptu.
Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
5 Biraq ular teklipini étibargha almay, birsi étizliqigha ketse, yene biri sodisigha kétiptu.
Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
6 Qalghanliri bolsa [padishahning] chakarlirini tutuwélip, xorlap öltürüwétiptu.
ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
7 Padishah buni anglap qattiq ghezeplinip, eskerlirini chiqirip, u qatillarni yoqitip, ularning shehirige ot qoyuwétiptu.
Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
8 Andin u chakarlirigha: «Toy ziyapiti teyyar boldi, lékin chaqirilghanlar [méhmanliqqa] munasip kelmidi.
Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9 Emdi siler acha yollargha bérip, udul kelgen ademlerning hemmisini toy ziyapitige teklip qilinglar» deptu.
Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
10 Buning bilen chakarlar yollargha chiqip, yaxshi bolsun, yaman bolsun, udul kelgenliki ademlerning hemmisini yighip ekeptu. Toy soruni méhmanlar bilen liq toluptu.
Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
11 Padishah méhmanlar bilen körüshkili kirgende, u yerde ziyapet kiyimi kiymigen bir kishini körüptu.
Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12 Padishah uningdin: «Burader, ziyapet kiyimi kiymey, bu yerge qandaq kirding?» dep soraptu, biraq u kishi jawab bérelmey qaptu.
Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
13 Padishah chakarlirigha: «Uni put-qolliridin baghlap, téshidiki qarangghuluqqa achiqip tashlanglar! U yerde yigha-zarlar kötürülidu, chishlirini ghuchurlitidu» deptu.
Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
14 Chünki chaqirilghanlar köp, lékin tallan’ghanlar azdur.
Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
15 Buning bilen Perisiyler u yerdin chiqip, qandaq qilip uni öz sözi bilen tuzaqqa chüshürüsh heqqide meslihetleshti.
Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.
16 Ular muxlislirini Hérodning terepdarliri bilen bille uning yénigha ewetip: — Ustaz, silini semimiy adem, kishilerge Xudaning yolini sadiqliq bilen ögitip kéliwatidu we ademlerge qet’iy yüz-xatire qilmay héchkimge yan basmaydu, dep bilimiz.
Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.
17 Qéni, qandaq oylayla? [Rim impératori] Qeyserge baj-séliq tapshurush Tewrat qanunigha uyghunmu-yoq? — déyishti.
Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
18 Lékin Eysa ularning rezil niyitini bilip: — Ey saxtipezler, méni némishqa sinimaqchisiler?
Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?
19 Qéni, bajgha tapshurulidighan bir tengge manga körsitinglar, — dédi. Ular bir dinar pulini ekeldi.
Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.
20 U ulardin: — Buning üstidiki süret we nam-isim kimning? — dep soridi.
Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
21 Qeyserning, — dep jawab berdi ular. U ulargha: — Undaq bolsa, Qeyserning heqqini Qeyserge, Xudaning heqqini Xudagha tapshurunglar, — dédi.
He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
22 Ular bu sözni anglap, heyran bolup qélishti-de, uning yénidin kétip qaldi.
Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.
23 Shu küni, «Ölgenler tirilmeydu» deydighan Saduqiylar uning aldigha kélip qistap soal qoydi:
Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
24 — Ustaz, Musa [peyghember Tewratta]: «Bir kishi perzentsiz ölüp ketse, uning aka yaki inisi tul yenggisini emrige élip, qérindishi üchün nesil qaldurushi lazim» dep tapilighan.
sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.
25 Burun arimizda yette aka-uka bar idi. Chongi öylen’gendin kéyin ölüp ketti. Perzent körmigenliktin, ayalini ikkinchi qérindishining emrige qaldurdi.
Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.
26 Biraq ikkinchisidiki ehwalmu uningkige oxshash boldi, andin bu ish üchinchiside taki yettinchi qérindashqiche oxshash dawamlashti.
Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.
27 Axirda, u ayalmu ölüp ketti.
Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.
28 Emdi tirilish künide bu ayal yette aka-ukining qaysisining ayali bolidu? Chünki uni hemmisi emrige alghan-de!
Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
29 Eysa ulargha mundaq jawab berdi: — Siler ne muqeddes yazmilarni ne Xudaning qudritini bilmigenlikinglar üchün azghansiler.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
30 Chünki ölümdin tirilgende insanlar öylenmeydu, erge tegmeydu, belki Xudaning ershtiki perishtilirige oxshash bolidu.
Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.
31 Emdi ölümdin tirilish mesilisi heqqide Xudaning silerge éytqan:
Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:
32 «Men Ibrahim, Ishaq we Yaquplarning Xudasidurmen!» dégen shu sözini oqumidinglarmu? Xuda ölüklerning emes, belki tiriklerning Xudasidur!».
'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
33 Bu sözni anglighan xelq uning telimidin heyranuhes qélishti.
Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
34 Perisiyler uning Saduqiylarning aghzini tuwaqlighanliqini anglap, bir yerge jem bolushti.
Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;
35 Ularning arisidiki bir Tewrat-qanun ustazi uni sinash meqsitide uningdin:
ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:
36 — Ustaz, Tewrat qanunidiki eng muhim emr qaysi? — dep qistap soridi.
"Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 U uninggha mundaq dédi: — «Perwerdigar Xudayingni pütün qelbing, pütün jéning, pütün zéhning bilen söygin»
Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 — eng ulugh, birinchi orunda turidighan emr mana shu.
Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Uninggha oxshaydighan ikkinchi emr bolsa «Qoshnangni özüngni söygendek söy».
Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 Pütün Tewrat qanuni we peyghemberlerning sözliri bu ikki emrge ésilghan halda mangidu.
Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
41 Perisiyler jem bolup turghan waqitta, Eysa ulardin:
Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
42 — Mesih toghrisida qandaq oylawatisiler? U kimning oghli? — dep soridi. Dawutning oghli, — déyishti ular.
sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
43 U ulargha mundaq dédi: Undaqta, néme üchün [Zeburda] Dawut uni Rohta «Rebbim» dep atap, —
Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
44 «Perwerdigar méning Rebbimge éyttiki: — «Men séning düshmenliringni ayighing astida dessetküche, Ong yénimda olturghin!» — deydu?
'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
45 Dawut [Mesihni] shundaq «Rebbim» dep atighan tursa, emdi u qandaqmu Dawutning oghli bolidu?
Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"
46 We héchkim uninggha jawaben bir éghizmu söz qayturalmidi; shu kündin étibaren, héchkim uningdin soal sorashqimu pétinalmidi.
Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
