Hoshiya 14
1 I Israil, Perwerdigar Xudayingning yénigha ikkilenmey qaytip kel! Chünki öz qebihliking bilen putliship yiqilghansen.
Käänny, Israel, Herran sinun Jumalas tykö; sillä sinä olet langennut sinun pahain tekois tähden.
2 Özünglar bilen bille sözlerni épkélinglar, Perwerdigarning yénigha qaytinglar; Uninggha: — «Barliq qebihlikni kechürgeysen, Shapaet bilen bizni qobul qilghaysen, Shuning bilen biz Sanga lewlirimizdiki «buqa [qurbanliqlar]»ni tutimiz — denglar.
Ottakaat teillenne nämät sanat, ja kääntykäät Herran tykö, ja sanokaat hänelle: Anna meille kaikki synnit anteeksi, ja tee meille hyvin, niin me uhraamme sinulle meidän huultemme mullit.
3 — «Asuriye bizni qutquzmaydu, Atlargha minmeymiz; Biz hergiz öz qolimiz yasighinigha: — «Xudayimiz!» démeymiz; Chünki Sendinla yétim-yésirlar rehim-shepqet tapidu».
Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle, emmekä sano enään meidän käsialallemme: Te olette meidän jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.
4 — Men ularni «arqigha chékinishliri»din saqaytimen, Men ularni chin könglümdin xalap söyimen; Chünki Méning ghezipim uningdin yandi.
Niin minä taas olen parantava heidän erhetyksensä, mielelläni minä heitä rakastan; sillä minun vihani on käännetty heistä pois.
5 Men Israilgha shebnemdek bolimen; U niluperdek berq uridu, Yiltizliri Liwan [kédir] derixidek yiltiz tartidu;
Minä tahdon Israelille olla niinkuin kaste, että hän kukoistaa niinkuin kukkanen, ja hänen juurensa leviävät niinkuin Libanon.
6 Uning bixliri shaxlap yéyilidu, Uning güzelliki zeytun derixidek, Puriqi Liwan [kédiriningkidek] bolidu.
Hänen oksansa pitää hajooman, että hän itse olis ihanainen niinkuin öljypuu, ja hänen pitää hajuaman niinkuin Libanon.
7 Xelq qaytip kélip, uning sayisi astida olturidu; Ular ziraetlerdek yashnaydu, Üzüm télidek chéchekleydu; Liwanning sharabliri [aghzida qalghandek], éside shérin qalidu.
Ja heidän pitää taas istuman hänen varjonsa alla, ja jyvistä itsensä ravitseman, ja kukoistuman niinkuin viinapuu. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanonin viina oleman.
8 Efraim: «Méning butlar bilen yene néme karim!» — deydighan bolidu. «Men uninggha jawab bérimen, uningdin xewer alimen! «Men yapyéshil bir qarighaydurmen». «Séning méweng Mendindur!»
Ephraim (sanokaan): Mitä minun on enää epäjumalain kanssa? Minä tahdon häntä kuulla ja katsoa; minä tahdon olla niinkuin viheriäinen honka; minussa pitää sinun hedelmäs löydettämän.
9 Kim dana bolup, bu ishlarni chüshiner? Chéchen bolup, bularni biler? Chünki Perwerdigarning yolliri durustur, Heqqaniylar ularda mangidu; Biraq itaetsizler ularda putliship yiqilidu.
Kuka on viisas, että hän näitä ymmärtäis? Ja ymmärtäväinen, joka näitä huomaitsis? Sillä Herran tiet ovat oikiat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä, mutta ylitsekäymärit niissä lankeevat.
