< Зәбур 76 >

1 Нәғмичиләрниң бешиға, тарлиқ сазларда челинсун дәп тапшурулған, Асафниң күй-нахшиси: — Йәһудада Худа тонулғандур; Униң нами Исраилда улуқдур.
Asaphin Psalmi ja veisu, kanteleilla, edelläveisaajalle. Jumala on tuttu Juudassa, Israelissa on hänen suuri nimensä.
2 Униң панаһий җайи Салемда, Зион теғида Униң макани бар.
Salemissa on hänen majansa, ja Zionissa hänen asumisensa.
3 У йәрдә У отлуқ оқларни, Қалқан, қилич һәм җәң қураллирини чеқип ташлиди. (Селаһ)
Siellä hän särkee joutsen nuolet, kilvet, miekan ja sodan, (Sela)
4 Өзүң ов-олҗа тағлиридин нәқәдәр шәрәплик, нәқәдәр әласән!
Sinä olet kirkkaampi ja väkevämpi kuin ryöstövuoret.
5 Батурлар буланди; Улар узун уйқиға кәтти; Палванларниң һеч қайсиси өз қолини көтирәлмиди.
Urhoolliset pitää ryöstettämän ja uneensa nukkuman; ja kaikki sotamiehet täytyy käsistänsä hermottomaksi tulla.
6 Сениң әйиплишиң билән, и Яқупниң Худаси, Җәң һарвуси һәм атлар өлүктәк ухлитилди.
Sinun rangaistuksestas, Jakobin Jumala, vajoo uneen orhi ja ratas,
7 Сәндин, Сәндин қорқуш керәктур; Ғәзәпләнгиниңдә ким алдиңда туралисун?
Sinä olet peljättävä: kuka voi seisoa sinun edessäs, koskas vihastut?
8 Йәр йүзидики барлиқ мулайим мөминләрни қутқузуш үчүн, Сән Худа сорақ қилишқа орнуңдин турған вақтиңда, Асмандин һөкүмни чиқирип аңлатқуздуң; Йәр болса вәһимигә чүшүп, сүкүт қилди. (Селаһ)
Koskas tuomion annat kuulua taivaasta, niin maa vapisee ja vaikenee;
9
Koska Jumala nousee tuomitsemaan, että hän auttais kaikkia raadollisia maan päällä, (Sela)
10 Чүнки инсанларниң қәһри Саңа шөһрәт кәлтүриду; Уларниң қалған қәһри Саңа бәлвағ болиду.
Kuin ihmiset kiukuitsevat sinua vastaan, niin sinä voitat kunnian, ja kuin he vielä enemmin kiukuitsevat, niin sinä olet valmis.
11 Пәрвәрдигар Худайиңларға қәсәм қилип, әмәл қилиңлар; Униң әтрапидики жуттикиләр қорқуши керәк болғучиға һәдийәләр сунсун;
Luvatkaat ja antakaat Herralle teidän Jumalallenne kaikki, jotka hänen ympärillänsä olette, viekäät lahjoja peljättävälle,
12 У әмирләрниңму роһини сундуриду; У йәр йүзидики падишаларға дәһшәтликтур.
Joka päämiehiltä ottaa pois rohkeuden, ja on peljättävä maan kuninkaille.

< Зәбур 76 >