< Зәбур 148 >

1 Һәмдусана! Пәрвәрдигарни асманлардин мәдһийиләңлар; Жуқири җайларда Уни мәдһийиләңлар;
Halleluja! Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa.
2 Уни мәдһийиләңлар, барлиқ пәриштилири; Уни мәдһийиләңлар, барлиқ қошунлири!
Ylistäkää häntä, kaikki hänen enkelinsä, ylistäkää häntä, kaikki hänen sotajoukkonsa.
3 Уни мәдһийиләңлар, и қуяш һәм ай, Уни мәдһийиләңлар, һәммә парлақ юлтузлар;
Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet.
4 Уни мәдһийиләңлар, асманларниң асманлири, Асмандин жуқури җайлашқан сулар!
Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä.
5 Булар Пәрвәрдигарниң намини мәдһийилисун; Чүнки У буйруған һаман, улар яратилғандур;
Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi.
6 У уларни әбәдил-әбәткичә турғузди; Улар үчүн вақти өтмәйдиған бәлгүлимини буйруған.
Ja hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea.
7 Пәрвәрдигарни зиминдин мәдһийиләңлар, Деңиздики барлиқ әҗдиһалар, деңизниң барлиқ тәглири;
Ylistäkää Herraa maasta, te merieläimet ja kaikki syvyydet,
8 От, мөлдүз, қар, туман, Униң сөзигә әмәл қилидиған җудунлуқ шамал;
tuli ja rakeet, lumi ja sumu, sinä myrskytuuli, joka panet hänen käskynsä toimeen,
9 Тағлар һәм барлиқ дөңләр, Мевилик дәрәқләр, барлиқ кедир дәрәқлири,
te vuoret ja kaikki kukkulat, te hedelmäpuut ja kaikki setrit,
10 Явайи һайванлар, барлиқ мал-варанлар, Өмилигүчиләр һәм учар-қанатлар;
te pedot ja kaikki karja, te matelijat ja siivekkäät linnut,
11 Җаһан падишалири вә барлиқ қовмлар, Әмирләр һәм йәр йүзидики барлиқ һаким-сотчилар;
te maan kuninkaat ja kaikki kansakunnat, te ruhtinaat ja kaikki maan tuomarit,
12 Һәм жигитләр һәм қизлар, Бовайлар вә яшлар, —
te nuorukaiset ynnä neitsyet, te vanhat yhdessä nuorten kanssa.
13 Һәммиси Пәрвәрдигарниң намини мәдһийилисун; Чүнки пәқәтла Униң нами алийдур; Униң һәйвити йәр һәм асмандин үстүн туриду.
Ylistäkööt he Herran nimeä, sillä hänen nimensä yksin on korkea, hänen valtasuuruutensa ulottuu yli maan ja taivaan.
14 Һәм У Өз хәлқиниң мүңгүзини, Йәни барлиқ муқәддәс бәндилириниң мәдһийисини егиз көтәргүзгән; Улар Исраил балилири, Өзигә йеқин бир хәлиқтур! Һәмдусана!
Hän on korottanut sarven kansallensa, että häntä ylistäisivät kaikki hänen hurskaansa, Israelin lapset, kansa, joka on häntä lähellä. Halleluja!

< Зәбур 148 >