< Һошия 12 >
1 Әфраимниң йегини шамалдур, У шәриқ шамилини қоғлап жүриду; У күнләп ялғанчилиқ, зулум-зорлуқни көпәйтмәктә; Улар Асурийә билән әһдә түзиду, Шуниңдәк Мисирға май «соғилири» көтирип апирилиду.
Ephraim ruokkii itsensä tuulella, ja samoo itätuulen perään, ja enentää joka päivä valhetta ja vahinkoa. He tekevät Assurin kanssa liiton, ja vievät öljyä Egyptiin.
2 Пәрвәрдигарниң Йәһуда биләнму бир дәваси бар; У Яқупни йоллири бойичә җазалайду; Униң қилмишлирини өз үстигә қайтуриду.
On myös Herralla riita Juudan kanssa, etsiä Jakobia hänen menonsa jälkeen, ja kostaa hänelle hänen ansionsa jälkeen.
3 У балиятқуда туруп акисини тапинидин тутувалған, Өз күчи билән Худа билән елишқан;
Hän on äitinsä kohdussa polkenut alas veljensä, ja kaikella voimallansa Jumalan kanssa taistellut.
4 У бәрһәқ Пәриштә билән елишип, ғәлибә қилди; У жиғлиди, Униңға дуа-тилавәт қилди; [Худа] уни Бәйт-Әлдә тепивалди, Вә шу йәрдә бизгә сөз қилди;
Hän paineli myös enkelin kanssa ja voitti; hän itki ja rukoili häntä; Betelissä löysi hän hänen, ja siellä hän on puhunut meidän kanssamme.
5 — Йәни Пәрвәрдигар, самави қошунларниң Сәрдари болған Худа, — «Пәрвәрдигар» болса Униң хатирә намидур!
Mutta se Herra on Jumala Zebaot, Herra on hänen muistonimensä.
6 Шуңа сән, Худайиң арқилиқ, Униң йениға қайт; Меһриванлиқ вә адаләтни қолуңдин бәрмә, Худайиңға үмүт бағлап, Уни изчил күткин.
Niin käänny nyt sinun Jumalas tykö; tee laupius ja oikeus, ja turvaa alati sinun Jumalaas.
7 Мана бу содигәр! Униң қолида алдамчилиқ таразиси бар; У бозәк қилишқа амрақтур.
Mutta kauppamiehellä on väärä vaaka kädessä, ja pettää mielellänsä.
8 Әфраим: «Мән дәрвәқә бейидим, Өзүмгә көп байлиқларни топлидим; Бирақ улар барлиқ әҗирлиримдә мәндин һеч гунайий қәбиһликни тапалмайду!» — дәйду.
Ja Ephraim sanoo: Minä olen rikas, minulla on kyllä; ei yhdessäkään minun työssäni löydetä pahatekoa, joka synti olis.
9 Бирақ Мисир зиминидин тартип Мән Пәрвәрдигар сениң Худайиң болғанмән, Мән сени йәнә «[кәпиләр] һейти»дикидәк чедирларда турғузимән!
Mutta minä olen Herra sinun Jumalas hamasta Egyptin maasta; minä annan sinun vielä majoissa asua, niinkuin juhlina tapahtuu.
10 «Мән пәйғәмбәрләргә сөз қилғанмән, Аламәт көрүнүшләрни көпәйткәнмән, Шундақла пәйғәмбәрләр арқилиқ тәмсилләрни көрсәткәнмән.
Ja puhun prophetaille, olen myös se, joka niin monet ennustukset annan, ja prophetain kautta minuni julistan.
11 Гилеад қәбиһму? Улар бәрһәқ пәқәт яримаслардур! Улар Гилгалда топақларни қурбанлиқ қилиду; Уларниң қурбангаһлири дәрвәқә етиз қирлиридики таш догилиридак көптур!
Sillä Gileadissa on epäjumalan palvelus, ja Gilgalissa he uhraavat härkiä hukkaan, ja heillä on niin monta alttaria, kuin kuhilaita on pellolla.
12 (Яқуп Сурийәгә қечип кәтти, Шу йәрдә Исраил хотун елиш үчүн ишлигән; Бәрһәқ, хотун елиш үчүн у қойларни баққан еди).
Jakobin täytyy Syrian maahan paeta, ja Israelin täytyy palvella vaimon tähden; vaimon tähden tosin täytyy hänen karjaa kaita.
13 Пәрвәрдигар йәнә пәйғәмбәр арқилиқ Исраилни Мисирдин чиқирип қутқузған, Пәйғәмбәр арқилиқ униңдин хәвәрму алған.
Mutta sitte vei Herra Israelin Egyptistä prophetan kautta, ja antoi prophetan kautta häntä korjata.
14 Әфраим [Худаниң] қәһрини интайин қаттиқ қозғиған; Униң Рәбби у төккән қан қәризни униң гәдинигә артиду, Шәрмәндилик-аһанәтини өз бешиға қайтуриду.
Vaan Ephraim vihoittaa hänen nyt epäjumalillansa; sentähden pitää heidän verensä tuleman heidän päällensä, ja heidän Herransa on kostava heidän pilkkansa.