< Псалми 123 >
Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut.
2 Ото бо, як очі рабів до руки́ їх панів, як очі неві́льниці — до руки́ її пані, отак наші очі до Го́спода, нашого Бога, аж поки не зми́лується Він над нами!
Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.
3 Помилуй нас, Господи, помилуй нас, бо пого́рди ми до́сить наси́тились!
Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta.
4 Душа наша наси́тилась до́сить собі: від безпе́чних — нару́ги, від пи́шних — пого́рди!
Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta.