Nnwom 120

1 Ɔsoroforɔ dwom. Mesu frɛ Awurade wɔ mʼahohiahia mu, na ɔgye me so.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

2 Ao Awurade, gye me firi atorɔ ano ne nnaadaa tɛkrɛma nsam.

Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

3 Ɛdeɛn na ɔbɛyɛ wo, na ɛdeɛn na ɛka ho bio, Ao nnaadaa tɛkrɛma?

Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

4 Ɔde asraafoɔ bɛmma a ano yɛ nnam ne gyasramma bɛtwe wʼaso.

Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

5 Nnome nka me sɛ mabɛsoɛ Mesek, na mete Kedar ntomadan mu!

Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

6 Matena ase akyɛre dodo wɔ wɔn a wɔkyiri asomdwoeɛ mu.

Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

7 Meyɛ asomdwoeɛ onipa; nanso sɛ mekasa a, ɛyɛ ɔko ma wɔn.

Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.