Mmɛbusɛm 5
1 Me ba, yɛ aso ma me nyansa; tie me nhunumu nsɛm no yie,
Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
2 sɛdeɛ ɛbɛma woahwɛ yie, na wʼano akora nimdeɛ.
ottaaksesi vaarin taidollisuudesta, ja huulesi säilyttäkööt tiedon.
3 Ɛfiri sɛ ɔbaa dwamanfoɔ ano sosɔ ɛwoɔ, na ne kasa kɔ yɛɛ sene ngo;
Sillä hunajaa tiukkuvat vieraan vaimon huulet, hänen suunsa on öljyä liukkaampi.
4 nanso, awieeɛ no ɛyɛ nwono sene bɔnwoma, ɛyɛ nam sɛ akofena anofanu.
Mutta lopulta hän on karvas kuin koiruoho, terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa kulkevat alas kuolemaan, tuonelaan vetävät hänen askeleensa. (Sheol h7585)
6 Ɔnnwene ɛkwan a ɛkɔ nkwa mu ho; nʼakwan yɛ kɔntɔnkye, nanso ɔnnim.
Ei käy hän elämän tasaista polkua, hänen tiensä horjuvat hänen huomaamattaan.
7 Enti, afei, me mma, montie me; Monntwe mo ho mfiri deɛ meka ho.
Niinpä, lapset, kuulkaa minua, älkää väistykö minun suuni sanoista.
8 Ɛkwan a ɛmmɛn noɔ no na momfa so mommmɛn ne fie ɛpono ano,
Pidä tiesi kaukana tuollaisesta äläkä lähesty hänen majansa ovea,
9 anyɛ saa a, mode mo ahoɔden bɛma afoforɔ na mode mo mfeɛ ama otirimuɔdenfoɔ,
ettet antaisi muille kunniaasi etkä vuosiasi armottomalle,
10 anyɛ saa a, ahɔhoɔ bɛfom mo ahonyadeɛ na mobrɛ de ahonya akɔ afoforɔ fie.
ettei sinun tavarasi ravitsisi vieraita, sinun vaivannäkösi joutuisi toisen taloon
11 Mo nkwanna akyi, mobɛsi apinie ɛberɛ a mo honam ne mo onipadua asa no.
ja ettet lopulta päätyisi huokailemaan ruumiisi ja lihasi riutuessa
12 Na moaka sɛ, “Na mekyiri ahohyɛsoɔ! Mʼakoma ampɛ ntenesoɔ!
ja sanomaan: "Miksi minä kuritusta vihasin ja sydämeni halveksui nuhdetta?
13 Manyɛ ɔsetie amma mʼakyerɛkyerɛfoɔ na mantie mʼakwankyerɛfoɔ asɛm.
Miksi en kuullut neuvojaini ääntä, kallistanut korvaani opettajilleni?
14 Maduru ɔsɛeɛ ntɛntɛnoa wɔ asafo no nyinaa mu.”
Olin joutua kokonaan turmion omaksi keskellä seurakunnan ja kansankokouksen."
15 Nom nsuo firi wʼankasa ankorɛ mu, nsuo a ɛtene firi wʼankasa abura mu.
Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.
16 Ɛsɛ sɛ wo nsutire yiri fa mmɔntene so na wo nsuwa kokɔ ɔman adwaberem anaa?
Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi!
17 Ma ɛnyɛ wo nko ara dea, a wone ahɔhoɔ nnkyɛ da.
Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi.
18 Nhyira nka wʼasubura na wʼani nka wʼababunuberɛ mu yere ho.
Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
19 Ɔte sɛ ɔtwe bereɛ dɔfoɔ, ɔwansane animuonyamfoɔ. Ma ne nufoɔ nsɔ wʼani daa na ne dɔ nkyekyere wo.
Armas peura, suloinen vuorikauris-hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
20 Me ba, adɛn enti na woma ɔbaa dwamanfoɔ kyekyere wo? Adɛn enti na woda ɔbarima foforɔ bi yere kokom?
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?
21 Awurade hunu onipa akwan nyinaa, na ɔhwehwɛ ne nyinaa mu.
Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
22 Omumuyɛfoɔ nnebɔne sum no afidie; na ne bɔne nhoma kyekyere no papee.
Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin.
23 Ɔbɛwu ɛsiane ahohyɛsoɔ a ɔnni enti, na wayera ɛsiane nʼagyegyentwisɛm enti.
Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.
