Mmɛbusɛm 31

1 Ɔhene Lemuel nsɛm a ɛyɛ nkɔmhyɛ a ne maame kyerɛɛ no:

Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.

2 Ao me babarima, me yafunu ba, Ao mebɔhyɛ ba,

Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?

3 nsɛe wʼahoɔden wɔ mmaa ho, wɔn a wɔgu ahemfo asu no.

Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.

4 Lemuel, nsã nyɛ mma ahemfo; asanom nyɛ mma ahemfo, ɛnsɛ sɛ sodifoɔ pere nsaden ho;

Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"

5 sɛ wɔnom nsã a, wɔn werɛ bɛfiri deɛ mmara no ka, na wɔn a wɔdi wɔn nya no rennya deɛ wɔwɔ ho ɛkwan.

Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.

6 Fa nsaden ma wɔn a wɔresɛe, na fa nsã ma wɔn a wɔwɔ amanehunu mu;

Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.

7 Momma wɔnnom, na wɔn werɛ mfiri wɔn hia na wɔnnkae wɔn awerɛhoɔ bio.

Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.

8 Kasa ma wɔn a wɔntumi nkasa mma wɔn ho, kasa ma mmɔborɔfoɔ yiedie.

Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

9 Kasa na bu atɛntenenee; kasa ma ahiafoɔ ne onnibie yiedie.

Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

10 Ɔyere pa, hwan na ɔbɛnya? Ɔsom bo pa ara sene nhwene pa.

Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

11 Ne kunu wɔ ne mu ahotosoɔ pa ara na biribiara a ɛwɔ boɔ nhia no.

Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.

12 Ɔde deɛ ɛyɛ brɛ no, na ɛnyɛ ɔhaw, ne nkwa nna nyinaa mu.

Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.

13 Ɔhwehwɛ odwannwi ne asaawa na ɔde ne nsa nwono wɔ fɛ so.

Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.

14 Ɔte sɛ adwadifoɔ ahyɛn, ɔde ne nnuane firi akyirikyiri ba.

Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.

15 Adeɛ nnya nkyeeɛ no na wasɔre; ɔsiesie aduane ma nʼabusuafoɔ na ɔkyekyɛ nnwuma ma ne mmaawa.

Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.

16 Ɔdwene afuo ho, na ɔtɔ; ɔfiri deɛ ɔnya mu yɛ bobefuo.

Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.

17 Ɔde nsi yɛ nʼadwuma; nʼabasa mu wɔ ahoɔden ma nʼadwuma.

Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.

18 Ɔhwɛ sɛ nʼadwadie ho wɔ mfasoɔ, na ne kanea ɛnnum anadwo.

Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.

19 Daa, na ne nsa kura tadua mu a ne nsateaa nso retoatoa asaawa.

Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.

20 Ɔgo ne nsam ma ahiafoɔ na ne nsa so onibie so.

Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.

21 Sɛ sukyerɛmma tɔ a ne yam nhyehye no wɔ ne fiefoɔ ho; ɛfiri sɛ wɔn nyinaa wɔ aduradeɛ a wɔde ko awɔ.

Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.

22 Ɔyɛ ne mpasotam; na ɔfira nwera ne serekye ntoma.

Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.

23 Ne kunu wɔ animuonyam wɔ kuropɔn ɛpono ano, baabi a ɔne asase no so mpanimfoɔ tena.

Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.

24 Ɔpempam nwera ntadeɛ tontɔn, na ɔtu abɔwomu ma adwadifoɔ.

Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.

25 Ɔwɔ ahoɔden ne animuonyam; na ɔnsuro nna a ɛwɔ nʼanim.

Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.

26 Ɔkasa nyansa mu, na nokorɛ nkyerɛkyerɛ wɔ ne tɛkrɛma so.

Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.

27 Ɔhwɛ ne fidua mu nnwuma so na ɔnnyegye aniha so.

Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.

28 Ne mma sɔre a wɔfrɛ no nhyira; ne kunu nso saa ara, na ɔkamfo no sɛ,

Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:

29 “Mmaa pii yɛ nneɛma a ɛwɔ edin, na wo deɛ, wosene wɔn nyinaa.”

"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".

30 Ɔbaa kɔnɔfoɔ yɛ nnaadaa, na ahoɔfɛ twam ntɛm so; nanso ɔbaa a ɔsuro Awurade no fata nkamfoɔ.

Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!

31 Fa abasobɔdeɛ a wanya no ma no, na wɔnkamfo ne nnwuma wɔ kuropɔn ɛpono ano.

Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.