Hiob 26
1 Na Hiob kasaa bio sɛ,
Job vastasi ja sanoi:
2 “Woaboa deɛ ɔnni tumi! Woagye basa a ɛnni ahoɔden!
"Kuinka oletkaan auttanut voimatonta, tukenut heikkoa käsivartta!
3 Woatu deɛ ɔnnim nyansa fo! Na woada nhunumu pa ara adi!
Kuinka oletkaan neuvonut taitamatonta ja ilmituonut paljon ymmärrystä!
4 Hwan na ɔboaa wo ma wokaa saa nsɛm yi? Hwan honhom na ɛkasa faa wo mu?
Kenelle oikein olet puheesi pitänyt, ja kenen henki on sinusta käynyt?
5 “Awufoɔ wɔ ahoyera kɛseɛ mu, wɔn a wɔwɔ nsuo ase ne deɛ ɛte mu nyinaa.
Haamut alhaalla värisevät, vetten ja niiden asukasten alla.
Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä. (Sheol h7585)
7 Ɔtrɛ atifi fam ewiem wɔ deɛ ɛda mpan so; na ɔde asase sensɛn ohunu so.
Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle.
8 Ɔkyekyere nsuo hyɛ ne omununkum mu, nanso nsuo no mu duru ntumi mpae no.
Hän sitoo vedet pilviinsä, eivätkä pilvet halkea niiden alla.
9 Ɔtrɛ ne omununkum mu de kata ɔsrane ani.
Hän peittää valtaistuimensa näkyvistä, levittää pilvensä sen ylitse.
10 Ɔhyɛ agyiraeɛ wɔ nsuo so de to hyeɛ wɔ hann ne esum ntam.
Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään.
11 Ɔsoro nnyinasoɔ woso, na nʼanimka ma wɔn ho dwiri wɔn.
Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
12 Ɔde ne tumi wɔsoo ɛpo ne nyansa mu, ɔtwitwaa ɛpobɔpɔn mu asinasini.
Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin.
13 Ɔde nʼahomeɛ maa ewiem teeɛ; na ne nsa wɔɔ ɔtweaseɛ a ɔrewea.
Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
14 Yeinom yɛ ne nnwuma mfeafeaho; ɔka asomusɛm brɛoo kyerɛ yɛn! Na hwan na ɔbɛtumi ate ne tumi mmobɔmu no ase.”
Katso, nämä ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hiljainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsittää hänen väkevyytensä jylinän?"
