Nnwom 105

1 Da Awurade ase na da ne kɛseyɛ adi. Ma wiase nyinaa nhu nea wayɛ.

Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

2 Monto dwom mma no, monto ayeyi dwom mma no; monka nʼanwonwade no nyinaa.

Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Monhoahoa mo ho wɔ ne din kronkron mu; momma wɔn a wɔhwehwɛ Awurade no nnya koma mu anigye.

Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

4 Momma mo ani nna Awurade ne nʼahoɔden no so; na monhwehwɛ nʼanim bere biara.

Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

5 Monkae anwonwade a wayɛ ne nsɛnkyerɛnne, ne atɛn a obui,

Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

6 Abraham mma, Onyankopɔn asomfo, Yakob mma a wapaw wɔn.

te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

7 Ɔyɛ Awurade, yɛn Nyankopɔn. Nʼahenni da adi wɔ asase so nyinaa.

Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

8 Ɔkae nʼapam daa nyinaa, asɛm a ɔhyɛ maa awo ntoantoaso apem no,

Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,

9 apam a ɔne Abraham yɛe no, ntam a ɔka kyerɛɛ Isak no.

liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.

10 Ɔhyɛɛ mu den maa Yakob sɛ mmara, de maa Israel sɛ apam a ɛbɛtena hɔ afebɔɔ.

Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

11 Ɔkae se, “Mede Kanaan asase no bɛma wo sɛ kyɛfa a ɛbɛyɛ wʼagyapade.”

Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".

12 Ɔkaa eyi bere a na wɔnnɔɔso, ahɔhokuw ketewa bi a wɔwɔ Kanaan.

Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.

13 Wofii aman so kɔɔ aman so; fii ahemman mu kɔɔ ahemman mu.

Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

14 Wamma obi anhyɛ wɔn so; wɔn nti, ɔkaa ahene anim se:

Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

15 “Mommfa mo nsa nka wɔn a masra wɔn ngo; na monnyɛ mʼadiyifo bɔne bi.”

"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".

16 Ɔmaa ɔkɔm baa asase no so na ɔsɛee akwan a wɔfa so nya wɔn aduan nyinaa;

Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,

17 na ɔsomaa ɔbarima bi dii wɔn anim, Yosef a wɔtɔn no sɛ akoa no.

oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.

18 Wɔde mpokyerɛ guu ne nʼanan, na wɔde dade nkɔnsɔnkɔnsɔn hyɛɛ ne kɔn,

Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,

19 kosii sɛ nea ɔhyɛɛ ho nkɔm no baa mu, kosii sɛ Awurade asɛm no daa no adi sɛ ɔyɛ ɔnokwafo.

siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.

20 Ɔhene no soma ma wokoyii no; aman no sodifo gyaa no.

Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.

21 Ɔyɛɛ no ne fi so wura nea ɔwɔ nyinaa sodifo,

Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,

22 sɛ ɔnkyerɛ ne mmapɔmma nea ɔpɛ na ɔnkyerɛ ne mpanyimfo nyansa.

sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Na Israel kɔɔ Misraim; Yakob kɔtenaa Ham asase so sɛ ɔnanani.

Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.

24 Awurade maa ne nkurɔfo ase dɔe; ɔyɛɛ wɔn bebree dodo maa wɔn atamfo,

Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.

25 wɔn a ɔdan wɔn koma sɛ wɔntan ne nkurɔfo na wɔmpam nʼasomfo ti so.

Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.

26 Ɔsomaa ne somfo Mose, ne Aaron a na wayi no no.

Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.

27 Wɔyɛɛ ne nsɛnkyerɛnne nwonwaso wɔ wɔn mu, nʼanwonwade wɔ Ham asase so.

Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.

28 Ɔsomaa sum, na ɔmaa asase duruu sum, efisɛ na wɔatew nʼasɛm no so atua.

Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.

29 Ɔmaa wɔn nsu nyinaa dan mogya, nam so kum mu mpataa.

Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.

30 Mpɔtorɔ bɛhyɛɛ asase no so ma, na wɔhyɛn ɔman no sodifo mpia mu.

Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.

31 Ɔkasae, na nwansena bebree ne ntontom baa ɔman no mu baabiara.

Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.

32 Ɔmaa wɔn osu dan mparuwbo a anyinam nenam mu wɔ ɔman no nyinaa mu;

Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.

33 Ɔsɛee wɔn bobe ne borɔdɔma nnua na obubuu ɔman no so nnua pasaa.

Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.

34 Ɔkasae, na mmoadabi bae, tɛwtɛw a wontumi nkan wɔn;

Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;

35 wɔwee ahabammono biara a ɛwɔ wɔn asase no so, na wodii wɔn mfuw so nnuan.

ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.

36 Afei okunkum wɔn asase so mmakan nyinaa, wɔn mmarimayɛ mu aba a edi kan nyinaa.

Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.

37 Oyii Israel a ɔso dwetɛ ne sikakɔkɔɔ fii wɔn mmusuakuw mu a obiara ho antɔ kyima.

Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.

38 Misraim ani gyei, bere a wɔkɔe, efisɛ na Israelfo ho hu atɔ wɔn so.

Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.

39 Ɔtrɛw omununkum mu kataa wɔn so, na ogya maa wɔn hann anadwo.

Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.

40 Wobisae, na ɔbrɛɛ wɔn mparuwbo ɔmaa ɔsoro aduan mee wɔn.

He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Obuee ɔbotan mu maa nsu fii mu bae; na ɛsen faa sare no so sɛ asubɔnten.

Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.

42 Ɔkaee ne bɔ kronkron bi a ɔhyɛɛ ne somfo Abraham no.

Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.

43 Oyii ne nkurɔfo maa wɔn ani gyei; wɔn a wapaw wɔn no dii ahurusi;

Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.

44 ɔde amanaman no nsase maa wɔn, na nea ebinom abrɛ anya no bɛyɛɛ wɔn agyapade

Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,

45 na wɔahwɛ nʼahyɛde adi ne mmara so. Munyi Awurade ayɛ.

että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!