Nnwom 105

1 Da Awurade ase na da ne kɛseyɛ adi. Ma wiase nyinaa nhu nea wayɛ.

Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!

2 Monto dwom mma no, monto ayeyi dwom mma no; monka nʼanwonwade no nyinaa.

Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.

3 Monhoahoa mo ho wɔ ne din kronkron mu; momma wɔn a wɔhwehwɛ Awurade no nnya koma mu anigye.

Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!

4 Momma mo ani nna Awurade ne nʼahoɔden no so; na monhwehwɛ nʼanim bere biara.

Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!

5 Monkae anwonwade a wayɛ ne nsɛnkyerɛnne, ne atɛn a obui,

Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.

6 Abraham mma, Onyankopɔn asomfo, Yakob mma a wapaw wɔn.

Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.

7 Ɔyɛ Awurade, yɛn Nyankopɔn. Nʼahenni da adi wɔ asase so nyinaa.

Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.

8 Ɔkae nʼapam daa nyinaa, asɛm a ɔhyɛ maa awo ntoantoaso apem no,

Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,

9 apam a ɔne Abraham yɛe no, ntam a ɔka kyerɛɛ Isak no.

Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.

10 Ɔhyɛɛ mu den maa Yakob sɛ mmara, de maa Israel sɛ apam a ɛbɛtena hɔ afebɔɔ.

Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,

11 Ɔkae se, “Mede Kanaan asase no bɛma wo sɛ kyɛfa a ɛbɛyɛ wʼagyapade.”

Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.

12 Ɔkaa eyi bere a na wɔnnɔɔso, ahɔhokuw ketewa bi a wɔwɔ Kanaan.

Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,

13 Wofii aman so kɔɔ aman so; fii ahemman mu kɔɔ ahemman mu.

Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:

14 Wamma obi anhyɛ wɔn so; wɔn nti, ɔkaa ahene anim se:

Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.

15 “Mommfa mo nsa nka wɔn a masra wɔn ngo; na monnyɛ mʼadiyifo bɔne bi.”

Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.

16 Ɔmaa ɔkɔm baa asase no so na ɔsɛee akwan a wɔfa so nya wɔn aduan nyinaa;

Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.

17 na ɔsomaa ɔbarima bi dii wɔn anim, Yosef a wɔtɔn no sɛ akoa no.

Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.

18 Wɔde mpokyerɛ guu ne nʼanan, na wɔde dade nkɔnsɔnkɔnsɔn hyɛɛ ne kɔn,

He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,

19 kosii sɛ nea ɔhyɛɛ ho nkɔm no baa mu, kosii sɛ Awurade asɛm no daa no adi sɛ ɔyɛ ɔnokwafo.

Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.

20 Ɔhene no soma ma wokoyii no; aman no sodifo gyaa no.

Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,

21 Ɔyɛɛ no ne fi so wura nea ɔwɔ nyinaa sodifo,

Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,

22 sɛ ɔnkyerɛ ne mmapɔmma nea ɔpɛ na ɔnkyerɛ ne mpanyimfo nyansa.

Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.

23 Na Israel kɔɔ Misraim; Yakob kɔtenaa Ham asase so sɛ ɔnanani.

Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.

24 Awurade maa ne nkurɔfo ase dɔe; ɔyɛɛ wɔn bebree dodo maa wɔn atamfo,

Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.

25 wɔn a ɔdan wɔn koma sɛ wɔntan ne nkurɔfo na wɔmpam nʼasomfo ti so.

Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.

26 Ɔsomaa ne somfo Mose, ne Aaron a na wayi no no.

Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.

27 Wɔyɛɛ ne nsɛnkyerɛnne nwonwaso wɔ wɔn mu, nʼanwonwade wɔ Ham asase so.

Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.

28 Ɔsomaa sum, na ɔmaa asase duruu sum, efisɛ na wɔatew nʼasɛm no so atua.

Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.

29 Ɔmaa wɔn nsu nyinaa dan mogya, nam so kum mu mpataa.

Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.

30 Mpɔtorɔ bɛhyɛɛ asase no so ma, na wɔhyɛn ɔman no sodifo mpia mu.

Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.

31 Ɔkasae, na nwansena bebree ne ntontom baa ɔman no mu baabiara.

Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.

32 Ɔmaa wɔn osu dan mparuwbo a anyinam nenam mu wɔ ɔman no nyinaa mu;

Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,

33 Ɔsɛee wɔn bobe ne borɔdɔma nnua na obubuu ɔman no so nnua pasaa.

Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.

34 Ɔkasae, na mmoadabi bae, tɛwtɛw a wontumi nkan wɔn;

Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,

35 wɔwee ahabammono biara a ɛwɔ wɔn asase no so, na wodii wɔn mfuw so nnuan.

Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.

36 Afei okunkum wɔn asase so mmakan nyinaa, wɔn mmarimayɛ mu aba a edi kan nyinaa.

Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,

37 Oyii Israel a ɔso dwetɛ ne sikakɔkɔɔ fii wɔn mmusuakuw mu a obiara ho antɔ kyima.

Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.

38 Misraim ani gyei, bere a wɔkɔe, efisɛ na Israelfo ho hu atɔ wɔn so.

Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.

39 Ɔtrɛw omununkum mu kataa wɔn so, na ogya maa wɔn hann anadwo.

Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.

40 Wobisae, na ɔbrɛɛ wɔn mparuwbo ɔmaa ɔsoro aduan mee wɔn.

He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.

41 Obuee ɔbotan mu maa nsu fii mu bae; na ɛsen faa sare no so sɛ asubɔnten.

Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.

42 Ɔkaee ne bɔ kronkron bi a ɔhyɛɛ ne somfo Abraham no.

Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,

43 Oyii ne nkurɔfo maa wɔn ani gyei; wɔn a wapaw wɔn no dii ahurusi;

Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,

44 ɔde amanaman no nsase maa wɔn, na nea ebinom abrɛ anya no bɛyɛɛ wɔn agyapade

Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.

45 na wɔahwɛ nʼahyɛde adi ne mmara so. Munyi Awurade ayɛ.

Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!