Mmebusɛm 6
1 Me ba, sɛ woadi akagyinamu ama ɔyɔnko bi, sɛ wode wo biribi asi awowa ama obi,
Poikani, jos sinää takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.
2 sɛ nea wokae ayi ka ama wo na sɛ wʼano asɛm afiri ayi wo a,
Sinun sanoissas olet sinä paulaan istunut: sinä olet saavutettu puheissas.
3 ɛno de yɛ eyi, me ba, na fa tetew wo ho, sɛ ɔyɔnko nsa aka wo no nti: fa ahobrɛase kɔ nʼanim; na kɔ so pa wo yɔnko no kyɛw!
ee siis, poikani, näin: pelasta itses: sillä olet tullut lähimmäises käsiin: joudu, nöyryytä itses ja vaadi lähimmäistäs.
4 Mma wʼani nkum na ntɔ nko.
Älä anna silmilles unta, eikä silmälautas torkkua.
5 Gye wo ho, sɛnea ɔforote guan fi ɔbɔmmɔfo nsam anaa sɛnea anomaa guan fi ofirisumfo afiri mu no.
Kirvoita itses niinkuin metsävuohi pois käsistä, niinkuin lintu pyytäjänsä käsistä.
6 Ɔkwadwofo, kɔ ɔtɛtea nkyɛn; hwɛ nʼakwan, na hu nyansa!
Mene laiska myyriäisen tykö, katso hänen menoansa ja opi.
7 Onni ɔsahene, onni ɔhwɛfo anaa sodifo bi,
Vaikka ei hänelläyhtään hallitsiaa, teettäjää ja isäntää ole,
8 nanso ɔde aduan sie wɔ ahuhurubere mu, ɔboaboa nnuan ano wɔ twabere.
Kuitenkin valmistaa hän elatuksensa suvella, ja koo ruokansa eloaikana.
9 Wo, ɔkwadwofo, wobɛda akosi da bɛn? Wubenyan bere bɛn?
Kuinka kauan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta?
10 Nna kakra, nkotɔ kakra, nsa a woabobɔw de rehome kakra,
Makaa vielä vähä, ota vielä unta päähäs; laske kätes vähä yhteen, ettäs vielä levätä voisit;
11 ɛbɛma ohia aba wo so sɛ ɔkwanmukafo na ahokyere atow akyere wo sɛnea okura otuo.
Niin köyhyys äkisti tulee päälles niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
12 Onipa teta ne ohuhuni a odi atoro kyin,
Jumalatoin ihminen, vahingollinen mies, kävelee suunsa vääryydellä,
13 nea obu nʼani, na ɔde ne nan yɛ nsɛnkyerɛnne na ɔde ne nsateaa kyerɛkyerɛ ade,
Iskee silmää, nyhtää jalvoillansa, kokottelee sormillansa.
14 nea ɔde ne koma mu nnaadaa bɔ pɔw bɔne, na ɔde mpaapaemu ba bere biara.
Vääryys on hänen sydämessänsä, ja aikoo pahaa: hän saattaa riidat matkaan.
15 Ɛno nti amanehunu bɛba no so prɛko pɛ; wɔbɛsɛe no mpofirim, a wɔrenya ano aduru.
Sentähden tulee pikaisesti hänen kadotuksensa, ja hän äkisti muserretaan rikki, niin ettei hänellä yhtään parannusta ole.
16 Nneɛma asia na Awurade mpɛ, nneɛma ason na ɛyɛ nʼakyiwade:
Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:
17 ani a ɛtra ntɔn, atoro tɛkrɛma, nsa a ɛka mogya a edi bem gu,
Ylpiät silmät, petollinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta;
18 koma a edwen amumɔyɛ ho, anan a etutu mmirika kɔyɛ bɔne,
Sydän, joka vahingollisia ajattelee, jalat, jotka ovat nopsat pahuuteen juoksemaan;
19 ɔdansekurumni a odi atoro ne onipa a ɔde mpaapaemu ba anuanom mu.
Väärä todistaja, joka valheita tuottaa, ja se, joka saattaa riidan veljesten välille.
20 Me ba, tie wʼagya ahyɛde na nnyaa wo na nkyerɛkyerɛ mu.
Poikani, pidä isäs käskyt, ja älä hylkää äitis lakia.
21 Fa kyekyere wo koma ho daa; na fa kyekyere wɔ kɔn mu.
Sido ne alati yhteen sydämes päälle, ja ripusta ne kaulaas.
22 Wonantew a, ɛbɛkyerɛ wo kwan; sɛ woda a, ɛbɛwɛn wo; sɛ wunyan a, ɛbɛkasa akyerɛ wo.
Koskas vaellat, niin ne johdattavat sinua; koskas lepäät, niin he varjelevat sinua; koskas heräät, niin he puhuttelevat sinua.
23 Na saa ahyɛde yi yɛ kanea saa nkyerɛkyerɛ yi yɛ hann, na ahohyɛso nteɛso yi yɛ nkwa kwan,
Sillä käsky on niinkuin kynttilä, ja laki niinkuin valkeus, ja opin kuritus elämän tie,
24 ɛtwe wo fi ɔbea a onni suban pa no ho, fi ɔbeawarefo huhuni tɛkrɛmadɛ ho.
Ettäs varjeltaisiin pahasta vaimosta, ja muukalaisen makiasta kielestä.
25 Mma wo kɔn nnɔ nʼahoɔfɛ, mma nʼani akyideda no ntwetwe wo,
Älä himoitse sydämessäs hänen kauneuttansa, ettes vieteltäisi hänen silmäinsä kiillosta.
26 efisɛ oguamanfo ma wʼanuonyam yɛ sɛ brodosin, na obi yere gyigye wo kɔ owu mu.
Sillä portto saattaa leivältä pois; mutta aviovaimo saattaa kauniin elämän.
27 Obi betumi asɔ gya agu ne srɛ so a nhyew nʼatade ana?
Taitaako joku kätkeä tulen poveensa, ettei hänen vaattensa pala?
28 Obi betumi anantew nnyansramma so a mpumpunnya mmobɔ nʼanan ho ana?
Eli taitaako joku hiilten päällä kävellä, ettei hän jalkojansa polta?
29 Saa na ɔbarima a ɔne ɔbarima foforo yere da no te; obiara a ɔde ne nsa bɛka no no, remfa ne ho nni da.
Niin sille tapahtuu, joka lähimmäisensä vaimoa lähentelee; ei se pääse rankaisematta, joka häneen ryhtyy.
30 Nnipa mmu ɔkorɔmfo a wakowia ade animtiaa sɛ ɔkɔm de no na ɔde rekodwudwo ano nti.
Ei se ole varkaalle niin suuri häpiä, jos hän varastaa henkensä piteeksi, koska nälkä on:
31 Mmom, sɛ wɔkyere no a, ɛsɛ sɛ otua mmɔho ason; sɛ ɛbɛma wahwere ne fi agyapade nyinaa mpo a.
Jos hän käsitetään, antaa hän sen seitsemänkertaisesti jälleen, ja kaiken huoneensa saadun;
32 Ɔbarima a ɔsɛe aware no nni adwene; obiara a ɔyɛ saa no sɛe ne ho.
Mutta joka vaimon janssa huoruuteen lankee, se on tyhmä, ja joka sielunsa kadottaa tahtoo, se niin tekee.
33 Ɔhwe ne animguase na obenya, na nʼahohora rempepa da.
Rangaistus ja häpiä tulee hänen päällensä, ja hänen häväistyksensä ei pyyhitä pois.
34 Ninkutwe hwanyan okunu abufuw na sɛ ɔtɔ were a, ahummɔbɔ biara nni mu.
Sillä miehen vihalla on kiivaus: ei hän säästä häntä koston päivänä:
35 Ɔrennye mpata biara; na ɔbɛpo adanmude, sɛ ɛso sɛ dɛn mpo a.
Ei hän lukua pidä sovittajasta, eikä ota lahjoja, vaikka paljon antaisit.
