Mezmurlar 38
1 Anma sunusu için Davut'un mezmuru Ya RAB, öfkelenip azarlama beni, Gazapla yola getirme!
Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.
2 Okların içime saplandı, Elin üzerime indi.
Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.
3 Öfken yüzünden sağlığım bozuldu, Günahım yüzünden rahatım kaçtı.
Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.
4 Çünkü suçlarım başımdan aştı, Taşınmaz bir yük gibi sırtımda ağırlaştı.
Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.
5 Akılsızlığım yüzünden Yaralarım iğrenç, irinli.
Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.
6 Eğildim, iki büklüm oldum, Gün boyu yaslı dolaşıyorum.
Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.
7 Çünkü belim ateş içinde, Sağlığım bozuk.
Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.
8 Tükendim, ezildim alabildiğine, İnliyorum yüreğimin acısından.
Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.
9 Ya Rab, bütün özlemlerimi bilirsin, İniltilerim senden gizli değil.
Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.
10 Yüreğim çarpıyor, gücüm tükeniyor, Gözlerimin feri bile söndü.
Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo-sekin on minulta mennyt.
11 Eşim dostum kaçar oldu derdimden, Yakınlarım uzak duruyor benden.
Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.
12 Canıma susayanlar bana tuzak kuruyor, Zararımı isteyenler kuyumu kazıyor, Gün boyu hileler düşünüyorlar.
Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja; ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.
13 Ama ben bir sağır gibi duymuyorum, Bir dilsiz gibi ağzımı açmıyorum;
Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.
14 Duymaz, Ağzında yanıt bulunmaz bir adama döndüm.
Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.
15 Umudum sende, ya RAB, Sen yanıtlayacaksın, ya Rab, Tanrım benim!
Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.
16 Çünkü dua ediyorum: “Halime sevinmesinler, Ayağım kayınca böbürlenmesinler!”
Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.
17 Düşmek üzereyim, Acım hep içimde.
Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;
18 Suçumu itiraf ediyorum, Günahım yüzünden kaygılanıyorum.
sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.
19 Ama düşmanlarım güçlü ve dinç, Yok yere benden nefret edenler çok.
Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,
20 İyiliğe karşı kötülük yapanlar bana karşı çıkar, İyiliğin peşinde olduğum için.
jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.
21 Beni terk etme, ya RAB! Ey Tanrım, benden uzak durma!
Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.
22 Yardımıma koş, Ya Rab, kurtuluşum benim!
Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.
